Britannia hakee tuhansia uusia maallikkotuomareita purkamaan oikeusruuhkaa

Iso-Britannian hallitus on käynnistänyt mittavan rekrytointikampanjan, jossa etsitään tuhansia uusia maallikkotuomareita (magistrates) vapaaehtoistyöhön Englannissa ja Walesissa. Tavoitteena on helpottaa kruununoikeuksien pahentunutta ruuhkaa ja nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä.

Tavoitteena 2 000 uutta maallikkotuomaria

Oikeusministeriö (Ministry of Justice, MoJ) kertoo, että vuodesta 2022 lähtien on koulutettu jo yli 2 000 uutta maallikkotuomaria. Nyt käynnistetyn uuden kierroksen tavoitteena on nostaa määrää vielä vähintään 2 000:lla seuraavan tilikauden aikana.

Maallikkotuomarit ovat oikeusjärjestelmän perusta etenkin alemmissa oikeusasteissa, joissa käsitellään suuri osa rikos-, nuoriso- sekä siviili- ja perheoikeuden asioista. He toimivat vapaaehtoispohjalta, mutta saavat työhönsä kattavan koulutuksen ja heitä tukevat ammattimaiset oikeudelliset neuvonantajat.

David Lammy: ”Tarvitsemme ihmisiä kaikista taustoista”

Oikeusministeri David Lammy korostaa maallikkotuomareiden merkitystä oikeusjärjestelmän toimivuudelle. Hänen mukaansa maallikkotuomarit hoitavat ”elintärkeää roolia” ja heitä tarvitaan lisää eri-ikäisistä ja erilaisista taustoista tulevista ihmisistä.

Lammy kuvailee maallikkotuomareita ”arkipäivän sankareiksi”, jotka ratkaisevat vuosittain tuhansia tapauksia eri oikeudenaloilla. Hän vetoaa kansalaisiin, että nämä hakisivat tehtävään ja osallistuisivat oikeuden toteutumiseen omalla panoksellaan.

Kaikilta maallikkotuomareilta odotetaan vähintään 13 päivän vapaaehtoistyötä vuodessa. Tehtävä on suunnattu tavallisille kansalaisille, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Laaja oikeusuudistus taustalla

Joulukuussa Lammy julkisti laajat rikosoikeudelliset uudistukset, joiden tavoitteena on nopeuttaa oikeusprosesseja Englannissa ja Walesissa. Yksi kiistellyimmistä ehdotuksista on lautakuntien (jury) poistaminen tietyistä oikeudenkäynneistä, jotta prosesseja saataisiin joustavammiksi ja käsittelyaikoja lyhennettyä.

Maallikkotuomareiden määrän kasvattaminen tukee näitä uudistuksia, sillä heidän on tarkoitus kantaa suurempi vastuu etenkin vähemmän vakavien rikosten ja tiettyjen siviiliasioiden ratkaisemisessa. Näin raskaat ja pitkät jutut voitaisiin keskittää paremmin kruununoikeuksiin.

Oikeusruuhka ennätyksellisen suuri

Viimeisimpien lukujen mukaan Englannissa ja Walesissa on oikeusjärjestelmässä jumissa yli 79 600 rikosasiaa. Tämä on korkein taso sitten alkuvuoden 2023, ja MoJ ennustaa määrän voivan nousta jopa 100 000 tapaukseen vuoteen 2028 mennessä, ellei järjestelmää tehosteta.

Ruuhkan seuraukset ovat vakavia sekä uhreille että epäillyille. Jo nyt arvioidaan, että joidenkin vakavien rikosten osalta, jotka nostetaan syytteeseen vuonna 2026, asianosaiset saattavat joutua odottamaan oikeudenkäyntiä jopa vuoteen 2030 asti. Tämä tarkoittaa vuosien epävarmuutta, muistien hämärtymistä ja luottamuksen horjumista oikeusjärjestelmää kohtaan.

Maallikkotuomari – kuka voi hakea ja mitä tehtävä sisältää?

Maallikkotuomareita haetaan laajasti rikos-, nuoriso- sekä siviili- ja perheoikeuden puolelle. Hakijoilta ei vaadita oikeustieteellistä koulutusta, sillä heidän tukenaan toimivat erikoistuneet oikeudelliset neuvonantajat. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat harkintakyky, tasapuolisuus, kyky kuunnella ja kyky tehdä päätöksiä tosiseikkojen pohjalta.

Tuoreiden tilastojen mukaan 57 % maallikkotuomareista on naisia ja 14 % tulee etniseen vähemmistöön kuuluvista taustoista. Lontoossa osuus on huomattavasti korkeampi, 31 %, mikä heijastaa kaupungin monimuotoista väestörakennetta. Hallitus haluaa jatkossa vielä laajemmin rekrytoida ihmisiä eri ikäryhmistä, ammateista ja kulttuurisista taustoista, jotta tuomioistuimet kuvastaisivat paremmin koko yhteiskuntaa.

Kiitosta ja kritiikkiä rekrytointikampanjalle

Maallikkotuomareita edustava Magistrates’ Association pitää rekrytointivaihdetta suuremmalle kääntävää kampanjaa ”vahvana luottamuslauseena” maallikkotuomareille. Yhdistys kuitenkin muistuttaa, että pelkkä uusien vapaaehtoisten määrä ei riitä ratkaisemaan järjestelmän ongelmia.

Yhdistys vaatii lisää resursseja myös oikeuslaitoksen rakenteisiin: koulutettuja oikeudellisia neuvonantajia, riittävää henkilöstöä ja korjauksia rapistuneisiin oikeusrakennuksiin. Ilman näitä tukitoimia uusien maallikkotuomareiden potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä.

Myös opposition edustajat ovat kommentoineet uudistusta. Varjooikeusministeri Kieran Mullan totesi, että rekrytointikampanja on sinänsä tervetullut, mutta hänen mukaansa se ”ei voi peittää alleen” oikeusministerin ja hallituksen laiminlyöntejä pitkäjänteisten, merkittävien uudistusten toteuttamisessa.

Luottamus oikeusjärjestelmään ja selviytyminen vaikeista ajoista

Oikeusruuhka ja pitkät odotusajat koettelevat monien jaksamista ja uskoa järjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Monille uhreille ja asianosaisille vuosia kestävä epävarmuus on henkisesti hyvin kuormittavaa. Toisaalta vapaaehtoisten maallikkotuomareiden vahvistuva rooli tarjoaa mahdollisuuden tuoda oikeuslaitokseen lisää inhimillisyyttä, arjen ymmärrystä ja yhteisöllistä vastuuta.

Samanlaisia teemoja – vaikeuksien keskellä selviytymistä ja uskoa uusiin alkuihin – käsitellään myös haastattelussa, jossa näyttelijä Linda Wiklund avautuu raskaasta vuodesta 2025 ja siitä, miten usko uusiin alkuihin kantaa vaikeuksien keskellä. Yhteistä on ajatus siitä, että järjestelmien ja yksilöiden on löydettävä keinoja uudistua ja vahvistua haasteiden jälkeen.

Ei sisällä instagram post:eja