Britannia isännöi virtuaalihuippukokousta Hormuzin salmen avaamiseksi uudelleen

Noin 30 maan muodostama koalitio kokoontuu torstaina Yhdistyneen kuningaskunnan isännöimään virtuaalihuippukokoukseen keskustelemaan siitä, miten Lähi-idän kriittinen merireitti, Hormuzin salmi, voidaan avata uudelleen kansainväliselle merenkululle.

Hormuzin salmi – energiamarkkinoiden pullonkaula

Hormuzin salmi on yksi maailman tärkeimmistä merireiteistä: arviolta viidennes koko maailman öljystä ja kaasusta kulkee sen kautta. Salmen toistuvat häiriöt ja hyökkäykset kauppalaivoja vastaan ovat viime kuukausina horjuttaneet globaaleja energiamarkkinoita, nostaneet polttoaineen hintoja ja lisänneet elinkustannuspaineita ympäri maailmaa.

Iran on hyökännyt useita aluksia vastaan vastatoimena sen mukaan sen alueella käytävälle sodalle, johon se syyttää erityisesti Yhdysvaltoja ja Israelia. Iskut ovat häirinneet vakavasti energianvientivirtoja ja kiihdyttäneet öljyn maailmanmarkkinahinnan nousua.

Yhdysvallat sivussa – liittolaisille painetta

Huippukokous keskittyy siihen, millaisia diplomaattisia ja poliittisia askelia voitaisiin ottaa salmen avaamiseksi uudelleen turvalliselle kaupalliselle liikenteelle. Yhdysvaltojen ei odoteta osallistuvan kokoukseen, vaikka maa on ollut keskeinen toimija alueen jännitteissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi keskiviikkona, että muiden maiden on aika ”kerätä viivästynyt rohkeutensa” ja avata merireitti. Hänen mukaansa liittolaisten olisi pitänyt toimia jo aiemmin: ”Menkää salmelle ja ottakaa se haltuun. Suojelkaa sitä. Käyttäkää sitä omiin tarkoituksiinne.”

Washington on toistuvasti syyttänyt liittolaisiaan siitä, etteivät nämä tee tarpeeksi salmen turvaamiseksi tai Yhdysvaltojen sotaponnistelujen tukemiseksi. Tämä on jättänyt Britannian ja monet muut maat vaikeaan asemaan: niiden on punnittava, miten osallistua salmen turvaamiseen ajautumatta itse laajemman sodan osapuoliksi.

Yvette Cooper johtaa virtuaalihuippukokousta

Britannian ulkoministeri Yvette Cooper toimii torstaisen virtuaalihuippukokouksen puheenjohtajana. Kokoukseen odotetaan osallistuvan hallituksia, jotka allekirjoittivat maaliskuun puolivälissä yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin Iranin joukkoja lopettamaan hyökkäykset kaupallisia aluksia vastaan.

Julkilausuman takana on joukko Persianlahden maita sekä muun muassa Ranska, Saksa, Japani ja Australia. Lausumassa todetaan: ”Ilmaisemme valmiutemme osallistua asianmukaisiin ponnisteluihin turvallisen kauttakulun varmistamiseksi Hormuzin salmen kautta. Tervetulleita ovat myös niiden maiden sitoumukset, jotka osallistuvat valmistelusuunnitteluun.”

Britannian pääministeri Sir Keir Starmer korosti keskiviikkona, että maa ”tutkii jokaisen käytettävissä olevan diplomaattisen väylän” salmen avaamiseksi. Hänen mukaansa myös brittien sotilaalliset suunnittelijat arvioivat, mitä tulevaisuudessa voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että salmi on ”päästävissä läpi ja turvallinen sen jälkeen, kun taistelut ovat päättyneet”.

Globaali hintakriisi kiristää poliittista painetta

Hormuzin salmen kriisi heijastuu suoraan kuluttajien kukkaroihin. Kun noin viidennes maailman öljystä ja kaasusta virtaa tämän kapean vesiväylän kautta, jokainen häiriö näkyy nopeasti maailmanlaajuisissa hinnnoissa. Brent-raakaöljyn hinta on noussut viime viikkoina noin 73 dollarista (55 puntaa) reilusti yli 100 dollarin tynnyriltä, mikä kiihdyttää inflaatiota ja kiristää elinkustannuskriisiä monissa maissa.

Hallintoja eri puolilla maailmaa painostetaan nyt vastaamaan nopeasti kasvaviin elinkustannuksiin. Siksi monet näkevät Hormuzin salmen avaamisen paitsi turvallisuuspoliittisena, myös taloudellisena välttämättömyytenä. Mitä pidempään merireitti on epävarma, sitä suurempi on riski pitkittyneestä energiakriisistä.

Kansainväliset opit meriliikenteen turvaamisesta

Hormuzin salmen ympärillä käytävä keskustelu muistuttaa siitä, kuinka haavoittuva globaali meriliikenne on strategisissa solmukohdissa. Vastaavia haasteita on nähty myös muilla tärkeillä kulkureiteillä ja jopa muissa lajeissa ja yhteyksissä: esimerkiksi kansainvälisen kriketin puolella on keskusteltu siitä, miten rakenteelliset rajoitteet ja liian vähäinen osallistuminen voivat estää potentiaalin täyden hyödyntämisen. Samalla tavoin merireittien turvallisuus ja avoimuus ovat edellytys sille, että maailmantalous voi hyödyntää koko kapasiteettinsa.

Torstain virtuaalihuippukokous näyttää, löytyykö riittävästi yhteistä tahtoa ja konkreettisia keinoja, joilla Hormuzin salmi voidaan tehdä jälleen turvalliseksi ja vakaaksi väyläksi kansainväliselle kaupalle ilman, että kriisi laajenee uusiin sotilaallisiin yhteenottoihin.

Ei sisällä instagram post:eja