Britannian tuloperusteinen energialaskutuki: mitä Rachel Reeves suunnittelee?

Iso-Britannian hallitus valmistelee uutta energialaskujen tukipakettia, joka perustuisi kotitalouksien tuloihin. Valtiovarainministeri Rachel Reeves kertoi BBC:lle, että mahdollinen tuki kohdennettaisiin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat – ei kaikille kotitalouksille kuten aiemmissa, universaaleissa tukimalleissa.

Sota Iranissa nostaa energia- ja polttoainehintoja

Viime viikkoina tukkuhinnat öljylle ja maakaasulle ovat nousseet jyrkästi Lähi-idän sodan ja toimitushäiriöiden seurauksena. Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee normaalisti noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta, on ollut sodan alkamisen jälkeen käytännössä suljettu. Tämä on jo nostanut hintoja ja uhkaa nostaa brittiläisten kotitalouksien energialaskuja merkittävästi vuoden loppua kohti.

Vaikka Ofgemin nykyinen hintakatto laskee kotitalouksien energialaskuja huhti–kesäkuussa, odotetaan seuraavan hintapäivityksen jälkeen tuntuvaa hinnannousua syksystä alkaen.

Tuki aikaisintaan syksyllä – tarkat rajat vielä auki

Reevesin mukaan on vielä “liian aikaista” sanoa, ketkä tarkalleen ottaen olisivat oikeutettuja uuteen energialaskutukeen. Hän kuitenkin vihjasi, että käytännön tuki ajoittuisi todennäköisesti vasta syksyyn, jolloin energian kysyntä kasvaa ja Ofgemin nykyinen hintakatto umpeutuu Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa.

Kesäkuukausina, heinä–syyskuussa, maakaasun kulutus on hänen mukaansa alhaisinta etenkin lapsiperheissä ja eläkeläistalouksissa. Siksi hallitus arvioi, että tukitoimien on järkevintä käynnistyä vasta, kun lämmitystarve ja kulutus kasvavat syksyllä.

Tukimalli perustuu tuloihin – ei enää yleiseen tukeen

Reeves vahvisti jo aiemmin, että uusi energiatuki kohdennetaan “niille, jotka sitä eniten tarvitsevat”. Tämä eroaa Liz Trussin hallituksen vuonna 2022 käyttöön ottamasta yleisestä tukimallista, jossa kaikki kotitaloudet saivat tukea riippumatta tuloista.

BBC:n haastattelussa Reeves sanoi haluavansa “oppia menneistä virheistä”. Hänen mukaansa Venäjän hyökättyä Ukrainaan varakkaimmat kolmannekset brittiläisistä saivat yli kolmanneksen kokonaistuesta – malli, jota hän pitää epäoikeudenmukaisena ja taloudellisesti kestämättömänä.

Kysyttäessä, rajoittuisiko tuki vain etuuksia saaviin, Reeves totesi hallituksen “tutkivan tapoja tukea ihmisiä kotitalouden tulojen perusteella”. Tämä voisi tarkoittaa liukuvia tulorajoja tai porrastettua tukea, jotta myös pienituloiset työssäkäyvät kotitaloudet voisivat kuulua tuen piiriin.

Ei lupauksia bensiinin tai dieselin veronalennuksista

Vaikka polttoaineen hinta on noussut jyrkästi, valtiovarainministeri ei halunnut luvata välitöntä helpotusta autoilijoille. Reeves kieltäytyi sitoutumasta polttoaineveron tai bensan ja dieselin arvonlisäveron leikkauksiin.

Hänen mukaansa hallituksen on oltava “varovainen lupaillessaan yleisiä hinnanalennuksia kaikille”, koska laajamittaiset veronalennukset voisivat kiihdyttää inflaatiota, nostaa korkoja ja pakottaa myöhemmin kiristämään veroja uudelleen.

Reeves painotti, että kestävin tapa laskea energian ja polttoaineen hintoja olisi konfliktin päättyminen ja Hormuzinsalmen jälleenavaaminen normaalille energiakaupalle.

Poliittiset kiistat energialaskujen helpottamisesta

Britanniassa oppositiopuolueet ja pienemmät puolueet esittävät omia mallejaan energialaskujen hillitsemiseksi. Konservatiivit vaativat hallitusta poistamaan arvonlisäveron kotitalouksien energialaskuista kolmen vuoden ajaksi. Heidän mukaansa tämä olisi nopea ja suora tapa helpottaa elinkustannuskriisiä.

Reform UK -puolue menisi vielä pidemmälle: se poistaisi sekä arvonlisäveron että niin sanotut vihreät lisämaksut kotitalouksien energialaskuista, jos puolue nousisi valtaan.

Liberaalidemokraatit puolestaan ehdottavat energialaskujen alentamista muuttamalla sitä, miten uusista uusiutuvan energian hankkeista maksetaan tuottajille. Tavoitteena on irrottaa sähkön hinta maakaasun hinnasta, jotta uusiutuvan energian halventunut tuotantokustannus näkyisi suoraan kuluttajien laskuissa.

Vihreä puolue vaatii, että hallitus takaa energialaskujen pysyvän nykyisen hintakaton tasolla myös heinäkuun jälkeen. Lisäkustannukset pitäisi heidän mukaansa kattaa korottamalla pääomatuloveroja sekä kiristämällä nykyistä veroa energiayhtiöiden ylimääräisistä voitoista.

Plaid Cymru kannattaa laajempaa, suoraa tukea kotitalouksille siinä vaiheessa, kun laskut nousevat nykyisen hintakaton yläpuolelle. Puolue ajaa myös pitkäjänteisiä investointeja uusiutuvaan energiaan, jotta sähkön hinnan riippuvuus maakaasusta saataisiin katkaistua.

SNP näkee ratkaisun ennen kaikkea vallansiirrossa: puolueen mielestä Skotlannin parlamentin tulisi saada täysi toimivalta energiapolitiikassa, ja itsenäisyys olisi paras tie skotlantilaisten energialaskujen pysyvään alentamiseen.

Laajempi keskustelu: kohdennettu tuki ja julkisen talouden kestävyys

Reevesin linjaus tuloperusteisesta energialaskutuesta kytkeytyy laajempaan keskusteluun julkisen talouden kestävyydestä ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta. Hallitus pyrkii tasapainottamaan kolmea tavoitetta: hillitsemään elinkustannuspaineita, suojelemaan valtiontaloutta ja välttämään inflaation kiihtymistä.

Tilanne muistuttaa monin tavoin muiden Euroopan maiden haasteita, joissa pohditaan, miten energiahintojen shokkeihin tulisi reagoida: pitäisikö tukea kaikkia tasaisesti, vai keskittää apu kaikkein pienituloisimmille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville? Samankaltaista keskustelua käydään myös Suomessa, jossa esimerkiksi energialaskujen nousu, polttoaineiden hinnat ja laajempi taloudellinen epävarmuus vaikuttavat kotitalouksien arkeen.

Myös julkinen keskustelu taloudellisten paineiden vaikutuksesta yksityishenkilöiden elämään on vilkastunut. Esimerkiksi Stefan Thermanin someen paluu puolen vuoden tauon jälkeen ja ”still alive” -julkaisu on herättänyt huomiota ja kuvastaa, miten taloudelliset ja henkiset paineet nivoutuvat yhteen julkisessa keskustelussa.

Ei sisällä instagram post:eja