Canterburyn arkkipiispa rukoilee Lähi-idän rauhan puolesta ensimmäisessä pääsiäissaarnassaan

Englannin kirkon uusi johtaja, Canterburyn arkkipiispa Dame Sarah Mullally, käyttää ensimmäisen pääsiäissaarnansa vetoomukseen rauhan puolesta Lähi-idässä ja Persianlahden alueella. Canterburyn katedraalissa pidettävässä jumalanpalveluksessa hän vaatii väkivallan ja tuhon lopettamista sekä korostaa oikeudenmukaisuuden ja vapauden tarvetta kaikille alueen ihmisille.

Arkkipiispa rukoilee katedraalin seurakunnan edessä ”uudella kiireellisyydellä” rauhan puolesta samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen ja Israelin sota Iraniin vastaan on jatkunut jo kuudetta viikkoa. Hänen mukaansa kristittyjen ilo ylösnousemuksesta ei voi olla irrallaan niistä kärsimyksistä, joita konfliktialueilla eletään todeksi joka päivä.

Vetoamus väkivallan lopettamiseksi Lähi-idässä ja Persianlahdella

Saarnassaan arkkipiispa muistuttaa, että kristittyjen katse on pääsiäisviikolla kääntynyt kohti sitä maata, jossa Jeesus ristiinnaulittiin ja jossa kristillisen uskon ydin – ylösnousemus – tapahtui. Hän kehottaa seurakuntaa yhdistämään pääsiäisriemun rukoukseen niiden puolesta, jotka elävät sodan ja pelon keskellä.

”Tänä päivänä, kun huudamme ilosta, että Kristus on noussut kuolleista, rukoilkaamme ja vaatikaamme uudella kiireellisyydellä, että väkivalta ja tuho Lähi-idässä ja Persianlahdella päättyvät”, arkkipiispa sanoo. Hän korostaa erityisesti alueen kristittyjen toivoa, mutta laajentaa sanomansa koskemaan kaikkia konfliktista kärsiviä ihmisiä riippumatta uskonnosta tai taustasta.

Hänen viestinsä ytimessä on toive siitä, että ”kaikki alueen ihmiset saisivat sen rauhan, oikeudenmukaisuuden ja vapauden, jota he kaipaavat”. Pääsiäisen sanoman – tyhjän haudan ja uuden alun – nähdään tarjoavan toivon näkökulman myös poliittisesti ja sotilaallisesti kärjistyneeseen tilanteeseen.

Sota jatkuu – tuhansia kuolonuhreja

Arkkipiispan puheen taustalla on verinen konflikti, joka alkoi 28. helmikuuta laajoilla Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskuilla Iraniin. Vastatoimena Iran on tehnyt ohjus- ja drooni-iskuja Israeliin sekä Yhdysvaltojen liittolaismaihin Persianlahden alueella. Kansainväliset tarkkailijat ja uutistoimistot arvioivat, että sodassa on jo kuollut tuhansia ihmisiä, ja siviilit kantavat suurimman osan kärsimyksestä.

Israel on lisännyt iskujaan myös Libanonissa, erityisesti sen jälkeen kun Iranin tukema Hizbollah ampui raketteja Pohjois-Israeliin vastauksena Iranin johtajan surmaamiseen sodan alkuvaiheessa. Kostonkierre ja vastaiskut ovat lisänneet jännitteitä koko alueella, ja pelkona on, että konflikti laajenee entisestään.

Laajempi Lähi-idän ja Persianlahden epävakaus heijastuu myös Eurooppaan ja Suomeen muun muassa energiamarkkinoiden, turvallisuuspoliittisen tilanteen ja pakolaisvirtojen kautta. Samaan aikaan Suomessa käydään keskustelua siitä, miten julkinen talous, verotus ja kotitalouksien taloudellinen tilanne sopeutuvat kasvaviin paineisiin ja kriiseihin – esimerkiksi vesilaskun, kunnallisveron ja muiden arjen maksujen nousu vaikuttaa suoraan monien perheiden arkeen.

Ensimmäinen naispuolinen Canterburyn arkkipiispa

Dame Sarah Mullally nimitettiin Englannin kirkon johtoon Justin Welbyn seuraajaksi tämän jätettyä tehtävänsä vuonna 2024 vakavan hyväksikäyttötapauksen hoitoon liittyneen kritiikin jälkeen. Mullallyn virkaanastujaiset Canterburyn arkkipiispana pidettiin maaliskuun lopulla, ja pääsiäissaarnan voidaan nähdä olevan hänen hengellisen johtajuutensa ensimmäinen suuri julkinen koetinkivi.

Mullally on historian ensimmäinen naispuolinen Canterburyn arkkipiispa. Hän on todennut, että hänen teini-ikäinen itsensä ei olisi koskaan voinut kuvitella tulevaa tietä – sairaanhoitajasta ja Englannin ylimmästä hoitotyön johtajasta koko anglikaanisen maailman hengelliseksi johtajaksi.

Virkaanastujaisissa hän rukoili jo tuolloin rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta kaikilla sodan runtelemilla alueilla. Tilaisuudessa oli noin 2 000 vierasta, joukossa myös Walesin prinssi ja prinsessa. Lähi-idän konfliktin vuoksi osa anglikaanisen kirkon jäsenistä ei kuitenkaan pystynyt osallistumaan seremoniaan.

Hoitajasta hengelliseksi johtajaksi

Ennen kirkollista uraa Mullally toimi Englannin ylijohtavana hoitajana (Chief Nursing Officer), mikä näkyy myös hänen tavassaan puhua haavoittuvista ihmisistä, hoivasta ja läsnäolosta. Pääsiäissaarnassaan hän aikoo kiittää niitä, jotka kantavat vastuuta muista – perheenjäseniä, omaishoitajia, sekä hoitotyötä tekeviä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja saattohoidossa.

Hänen mukaansa ”hoivan hiljainen valvominen” on työtä, jossa pysytään läsnä toisen ihmisen rinnalla, myös silloin kun ympärillä on pimeää, pelottavaa tai epävarmaa. Mullally rinnastaa tämän pääsiäisaamun kertomukseen, jossa Maria Magdalena viipyy Jeesuksen haudalla surussaan – ja juuri tuon odotuksen keskellä ylösnousemus murtautuu esiin.

Saarnassa korostetaan, että pääsiäisen sanoma ei koske vain kansainvälisiä kriisejä, vaan myös yksittäisten ihmisten sisäisiä taisteluja: sairautta, surua, taloushuolia, ihmissuhdekonflikteja ja yksinäisyyttä.

Toivoa henkilökohtaisen pimeyden keskelle

Arkkipiispa sanoo rukoilevansa erityisesti niiden puolesta, jotka kamppailevat oman ”pimeytensä” kanssa – olipa kyse vakavasta sairaudesta, läheisen menetyksestä, uupumuksesta tai muusta elämää raskaasti koettelevasta asiasta. Hän muistuttaa seurakuntaa siitä, että kristillisen uskon ytimessä on ajatus Jumalasta, joka kulkee ihmisen rinnalla kärsimyksenkin keskellä.

”Rukoilen, että tiedätte: Jumala kulkee kanssanne tuossa pimeydessä”, hän sanoo. Tämä viesti on tarkoitettu sekä niille, jotka ovat fyysisesti läsnä Canterburyn katedraalissa, että niille, jotka seuraavat pääsiäisjumalanpalvelusta eri puolilla maailmaa.

Jakautunut kirkko ja tulevat haasteet

Dame Sarah Mullallyn tehtäväksi jää johtaa maailmanlaajuista anglikaanista kirkkoa, joka on syvästi jakautunut muun muassa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin ja naisten johtajuuteen. Osa perinteisistä anglikaanisista yhteisöistä vastustaa edelleen naispappeutta, puhumattakaan naisarkkipiispuudesta.

Uusi arkkipiispa joutuu tasapainoilemaan eri suuntausten välillä: toiset vaativat nopeampia uudistuksia tasa-arvon ja inklusiivisuuden edistämiseksi, kun taas toiset pitävät tiukasti kiinni konservatiivisesta raamatuntulkinnasta. Mullally on toistuvasti painottanut kuuntelemisen, dialogin ja rukouksen merkitystä, kun kirkko etsii tietään eteenpäin.

Pääsiäissaarnan rauhanviesti Lähi-itään ja Persianlahdelle on samalla osoitus siitä, että hän aikoo pitää kansainvälisen oikeudenmukaisuuden, rauhan ja heikoimmassa asemassa olevien puolustamisen keskeisenä osana arkkipiispan virkaa.

Kun globaali tilanne on epävakaa, taloudelliset ja sosiaaliset paineet kasvavat ja sodan varjo ulottuu yhä laajemmalle, hengelliset johtajat pyrkivät muistuttamaan sekä päättäjiä että kansalaisia vastuusta toisia ihmisiä kohtaan. Mullallyn pääsiäissaarnan ytimessä on ajatus siitä, että todellinen rauha rakentuu vain silloin, kun väkivalta torjutaan, heikoimpia suojellaan ja jokaiselle ihmiselle taataan ihmisarvoinen elämä.

Ei sisällä instagram post:eja