Cardiffin yliopisto varoittaa Wuthering Heights -kurssin ahdistavasta sisällöstä – keskustelu trigger-varoituksista kiihtyy

Cardiffin yliopisto Isossa‑Britanniassa on lisännyt sisältövaroituksen englannin kirjallisuuden kurssille, jolla käsitellään Emily Brontën klassikkoromaania Wuthering Heights (Humiseva harju). Yliopisto varoittaa opiskelijoita etukäteen, että kurssin teokset sisältävät ”ahdistavaa” materiaalia.

Varoitus on liitetty kurssin Gothic Fiction: The Victorians (Gottilainen fiktio: viktoriaanit) kuvaukseen. Kyseinen moduuli tarkastelee 1800‑luvun kauhu‑ ja goottilaisia tekstejä laajemmassa historiallisessa kontekstissa.

Mitä kurssilla varoitetaan? – misogyniaa, rasismia ja väkivaltaa

Kurssille ilmoittautuville opiskelijoille kerrotaan, että opintokokonaisuus sisältää teemoja, kuten misogyniaa, rasismia ja homofobiaa sekä ”graafisia kuvauksia fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta”.

Varoitus on osa kasvavaa ilmiötä, jossa yliopistot käyttävät sisältö‑ ja ns. trigger‑varoituksia erityisesti kursseilla, jotka käsittelevät väkivaltaa, syrjintää tai muita herkkiä aiheita. Cardiffin tapaus on herättänyt keskustelua siitä, auttavatko varoitukset opiskelijoita vai heikentävätkö ne kosketusta klassiseen kirjallisuuteen ja sen vaikeisiin teemoihin.

Yliopiston edustajan mukaan sisältövaroituksen tarkoitus on ”mahdollistaa opiskelijoille tietoon perustuva päätös ennen moduulin valitsemista”.

”Sisältövaroitus on suunniteltu kertomaan opiskelijoille, että he voivat kokea joidenkin näiden historiallisten tekstien teemat ahdistavina, ja se tarjoaa mahdollisuuden keskustella huolista moduulin vetäjän kanssa”, yliopisto kertoo lausunnossaan.

Wuthering Heights – väkivaltaa, luokkaeroja ja rasismin kuvauksia

Vuonna 1847 julkaistu Wuthering Heights on Emily Brontën ainoa romaani ja yksi viktoriaanisen ajan vaikutusvaltaisimmista teoksista. Se sijoittuu syrjäisille Yorkshiren nummille ja sukeltaa syvälle intohimoisen, tuhoisan rakkauden, luokkaerojen, rasismin, koston ja väkivallan teemoihin.

Teos ei kaihda julmuutta, vallankäyttöä eikä psykologista väkivaltaa, minkä vuoksi se voi joillekin lukijoille olla järkyttävä – etenkin, kun se usein mielletään vain romanttiseksi klassikoksi. Cardiffin yliopiston sisältövaroitus pyrkii tekemään näkyväksi juuri nämä synkemmät kerrokset.

Goottilainen kirjallisuus fokuksessa: Jekyll & Hyde, Dorian Gray ja Dracula

Gothic Fiction: The Victorians -moduuli ei keskity ainoastaan Wuthering Heightsiin. Se tarkastelee laajempaa 1830–1920‑lukujen goottilaisen ja kauhukirjallisuuden perinnettä.

Kurssiin sisältyy muun muassa:

– Robert Louis Stevensonin Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde
– Oscar Wilden The Picture of Dorian Gray
– Bram Stokerin Dracula

Kurssin virallisessa kuvauksessa todetaan: ”Huomioithan, että useat tässä moduulissa käsiteltävät kirjat ja aiheet sisältävät vaikeita teemoja… jotka voivat olla joillekin opiskelijoille ahdistavia. Jos sinulla on tästä huolia, ota yhteyttä moduulin vetäjään saadaksesi neuvoja.”

Opiskelijat jakautuvat kahtia: suoja vai turha pelottelu?

Cardiffin opiskelijoiden mielipiteet varoituksesta ovat jakautuneet.

Aby, 23‑vuotias englannin kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen opiskelija, kertoo hyötyneensä sisältövaroituksista aiemmilla kursseilla.

”Minusta se on täysin reilua, se tekee kurssista saavutettavamman kaikille opiskelijoille”, hän sanoo. ”Tiedän hyötyneeni kirjoihin ja seminaarien keskustelunaiheisiin liitetyistä varoituksista, enkä ole tuntenut niiden rajoittavan opintojani.”

Toisen opiskelijan, 23‑vuotiaan Ashin, mielestä varoitus on kuitenkin tarpeeton näin tunnetun klassikon kohdalla. Hän pelkää, että varoitus vaikuttaa liikaa siihen, millaisin ennakko‑odotuksin opiskelijat lähestyvät teosta.

”Tämä antaa ihmisille ennakko‑oletuksen siitä, mitä kirjassa mahdollisesti on”, Ash toteaa. ”Yliopistossa pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueelle – jos teoksessa on vaikeita teemoja, sinun kuuluu itse löytää ne ja käsitellä niitä yliopistossa. Siinähän koko ajatus on.”

Sophie, joka luki Wuthering Heightsin jo 12‑vuotiaana, ei itse kokenut teosta varoituksen arvoiseksi, mutta ymmärtää, miksi osa opiskelijoista voi kokea toisin.

”Kaikki yliopistossa ovat aikuisia, mutta sisältövaroitukset auttavat ihmisiä menemään kirjaan valmistautuneina, jos siellä on jotain, mikä voi laukaista vaikeita tunteita”, hän sanoo. ”Ne auttavat tekemään tietoisemman päätöksen, mutta voivat myös pelotella ihmisiä turhaan pois kirjan ääreltä.”

Trigger-varoitukset yleistyvät – suojaavatko ne vai laimentavatko ne opetusta?

Sisältövaroitukset eli trigger‑varoitukset ovat viime vuosina yleistyneet erityisesti yliopistokursseilla, jotka käsittelevät väkivaltaa, syrjintää, sotaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai muuta traumaattista materiaalia. Puolustajien mukaan varoitukset:

– auttavat opiskelijoita valmistautumaan haastavaan sisältöön
– mahdollistavat tuen hakemisen etukäteen
– lisäävät saavutettavuutta esimerkiksi traumataustaisille opiskelijoille.

Kriitikot taas pelkäävät, että varoitukset:

– lannistavat tarttumasta vaativiin teoksiin
– vahvistavat käsitystä, että vaikeita aiheita tulisi välttää
– voivat kaventaa ymmärrystä historiasta ja yhteiskunnallisista rakenteista, jos opiskelijat kiertävät vaikeat sisällöt.

Keskustelu liittyy laajempaan kulttuuriseen kiistaan akateemisesta vapaudesta, opiskelijoiden hyvinvoinnista ja siitä, missä määrin oppilaitosten tulisi suojella aikuisia opiskelijoita häiritseviltä sisällöiltä – etenkin kun klassinen kirjallisuus ja historia ovat usein täynnä väkivaltaa, sortoa ja sotaa.

Uusi elokuvasovitus kärjistää mielipiteitä

Wuthering Heights on noussut uudelleen keskustelun keskiöön myös uuden elokuvasovituksen myötä. Emerald Fennellin ohjaama ja käsikirjoittama versio tulkitsee Brontën tarinaa rohkeasti omalla tavallaan.

Fennell on kuvannut elokuvaa ”omaksi tulkinnakseen” alkuperäisteoksesta, ei uskolliseksi filmatisoinniksi. Hän on luonnehtinut Brontën romaania ”tiheäksi, monimutkaiseksi ja vaikeaksi” – piirteiksi, jotka näkyvät myös elokuvassa. Päärooleissa nähdään Jacob Elordi ja Margot Robbie traagisena Cathy–Heathcliff‑parina.

Elokuva on jakanut mielipiteitä niin näyttelijävalintojen iän ja etnisyyden, eroottisesti latautuneiden kohtausten – joiden on väitetty ammentavan BDSM‑estetiikasta – kuin myös puvustuksen historiallis‑tarkkuuden vuoksi. Kuten kirjakin, myös elokuva nostaa pintaan kysymyksiä vallasta, väkivallasta ja representaatioista, mikä tekee siitä otollisen keskustelunaiheen yliopistokursseilla.

Klassikot, konfliktit ja nykyopiskelija

Wuthering Heights pysyy yhtenä viktoriaanisen ajan vaikutusvaltaisimmista romaaneista, eikä sen synkkyys tai väkivalta ole uutta – uutta on tapa, jolla oppilaitokset kehystävät näitä teoksia opiskelijoilleen. Cardiffin tapaus heijastaa laajempaa murrosta siinä, miten klassikoita luetaan 2000‑luvulla: huomio kohdistuu yhä enemmän vallan, rasismin, sukupuolen ja väkivallan kuvauksiin sekä niiden vaikutuksiin lukijaan.

Laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa sama ilmiö näkyy myös siinä, miten käsittelemme konflikteja, sotia ja globaaleja kriisejä mediassa ja opetuksessa. Esimerkiksi analyysit siitä, miten mahdollinen Iranin ja muiden valtioiden välinen sota voisi heijastua tavallisen ihmisen arkeen, muistuttavat, että vaikeiden aiheiden ymmärtäminen edellyttää sekä rehellistä tarkastelua että herkkyyttä. Tällaisesta näkökulmasta kertoo myös artikkeli Iranin sodan vaikutuksista arkeen ja sen keskeisistä seurauksista, jossa puretaan auki, miten kaukaisetkin kriisit voivat heijastua yksilön jokapäiväiseen elämään.

Kysymys kuuluu, auttavatko sisältövaroitukset opiskelijoita kohtaamaan tällaiset vaikeat teemat turvallisemmin – vai etäännyttävätkö ne lukijan liiaksi tekstistä. Cardiffin yliopiston Wuthering Heights -moduulin ympärillä käytävä keskustelu viittaa siihen, että yksiselitteistä vastausta ei ole, ja että aihe tulee jatkossakin jakamaan mielipiteitä niin kampuksilla kuin julkisessa keskustelussa.

Ei sisällä instagram post:eja