Covid-tukien petokset ja virheet maksoivat veronmaksajille 10,9 miljardia puntaa

Iso-Britannian koronapandemian aikaiset tukiohjelmat ovat maksaneet veronmaksajille arviolta 10,9 miljardia puntaa petosten ja virheiden seurauksena, käy ilmi uudesta raportista, jonka odotetaan pian julkistettavan parlamentille.

Covid Counter Fraud Commissioner -viran haltija Tom Hayhoe kuvaa raportissaan, että rikolliset ja opportunistit hyödynsivät pandemian aikaisia tukijärjestelmiä kuin ”kultaisena mahdollisuutena”. BBC:n tietojen mukaan hän esittelee yksityiskohtaiset havaintonsa kansanedustajille tällä viikolla.

Nopeasti rakennetut tukiohjelmat loivat otollisen maaperän petoksille

Edellisen konservatiivihallituksen käynnistämät koronatuet, kuten lomautusjärjestelmän palkkatuet (furlough), nopeasti myönnetyt ”bounce-back”-yrityslainat, Eat Out to Help Out -ravintolatuki sekä erilaiset kertaluonteiset avustukset, suunniteltiin ja otettiin käyttöön ennennäkemättömällä vauhdilla.

Nämä ohjelmat saivat laajasti kiitosta talouden tukemisesta ja työpaikkojen turvaamisesta tiukkojen sulkutoimien aikana. Samalla asiantuntijat ovat kuitenkin pitkään kritisoineet, että tukien nopea käyttöönotto ja puutteelliset kelpoisuus- ja taustatarkistukset avasivat oven laajalle virheiden ja petosten määrälle.

Hayhoen raportissa korostetaan, että monissa ohjelmissa hyväksyttiin tietoisesti korkea petosriski, eikä riskien hallintaan tai lieventämiseen luotu riittäviä suunnitelmia. Erityisesti Boris Johnsonin hallituksen nopeasti pystyttämissä järjestelmissä anti-fraud-kontrollit jäivät ohueksi tai puuttuivat kokonaan.

Lopullinen raportti paljastaa petosten todellisen mittaluokan

Hayhoe esittelee lopullisen raporttinsa parlamentille tiistaina. Siinä odotetaan eriteltävän, miten 10,9 miljardin punnan kokonaissumma jakautuu varsinaisten petosten ja hallinnollisten virheiden välillä eri tukiohjelmissa.

Raporttiluonnoksen mukaan kiireiset käyttöönotot merkitsivät käytännössä sitä, että valtio ”hyväksyi korkean petosriskin ilman suunnitelmaa riskin hallitsemiseksi tai pienentämiseksi”. Tämä koski sekä yrityksille suunnattuja tukia että yksityishenkilöiden saamia etuuksia.

Ensimmäiset yksityiskohdat raportista julkaisi Sunday Mirror, mutta Hayhoen katsaus kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kattavan arvion koronatukien väärinkäytösten ja virheiden kokonaiskustannuksista.

Vapaaehtoinen takaisinmaksuohjelma: rahat voi palauttaa ilman kysymyksiä

Hallitus käynnisti syyskuussa vapaaehtoisen takaisinmaksuohjelman, jonka kautta yksityishenkilöt ja yritykset voivat palauttaa pandemian aikana saamiaan tukia ilman lisäkysymyksiä tai rikostutkinnan uhkaa. Ohjelma on voimassa joulukuun loppuun saakka.

Tarkoituksena on saada takaisin osa varoista erityisesti niiltä, jotka ovat mahdollisesti saaneet tukea virheellisten tietojen tai epäselvien sääntöjen vuoksi, mutta eivät ole varsinaisia järjestelmällisiä huijareita. Vapaaehtoinen malli on hallituksen mukaan nopeampi ja kustannustehokkaampi kuin pelkkä raskas rikosprosesseihin ja laajoihin tarkastuksiin nojaava linja.

Tom Hayhoen tehtävä: kadonneiden verovarojen metsästys

Valtiovarainministeri Rachel Reeves on antanut Hayhoelle tehtäväksi pyrkiä palauttamaan mahdollisimman suuren osan petosten ja tehottomien sopimusten kautta kadonneista julkisista varoista. Hayhoe hyödyntää tehtävässä muun muassa aiempaa kokemustaan julkisista hankinnoista NHS-sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana.

Hayhoen aikaisemmat selvitykset ovat jo osoittaneet, että pandemian aikaiset suojavarustehankinnat (PPE) aiheuttivat Britannian veronmaksajille 1,4 miljardin punnan kustannukset pelkästään toimittamatta jääneiden sopimusten sekä käyttökelvottomien suojatakkien, maskien ja käsineiden vuoksi.

Valtiovarainministeriön mukaan tästä summasta on toistaiseksi onnistuttu perimään takaisin vain 182 miljoonaa puntaa – siis ainoastaan pieni murto-osa kokonaismenetyksestä. Tämä kertoo, kuinka vaikeaa on jälkikäteen purkaa huonoja sopimuksia ja jahdata rajojen yli toimivia yhtiöitä ja välittäjiä.

Rikosviranomaiset tutkivat PPE-hankintoja

Kansallinen rikostorjuntavirasto (National Crime Agency, NCA) tutkii erikseen mahdollisia rikoksia, joita on saatettu tehdä pandemian aikaisessa PPE-hankintajärjestelmässä. Tutkinnassa tarkastellaan muun muassa lahjontaa, eturistiriitoja, väärinkäytöksiä ja järjestelmällisiä petoksia.

Pandemian aikaiset sopimukset tehtiin usein poikkeusmenettelyillä, nopeutetusti ja ilman normaalia kilpailutusta. Tämä loi otollisen ympäristön sekä ylisuurille hinnoille että epäselville välikäsille. NCA:n tutkimusten tulokset voivat johtaa sekä rikossyytteisiin että uusiin vaatimuksiin rahojen takaisinperinnästä.

Luottamuksen korjaaminen – mitä seuraavaksi?

Koronatukien petosskandaali on herättänyt Britanniassa laajaa keskustelua julkisen talouden valvonnasta ja poliittisesta vastuusta. Kansalaiset odottavat vastauksia siitä, miksi näin suuria summia voitiin menettää ilman riittävää valvontaa, ja miten vastaava tilanne voidaan tulevaisuudessa estää.

Hallitus joutuu todennäköisesti vahvistamaan anti-fraud-kontrolleja ja tarkistamaan kriisiaikaisten tukien suunnittelua. Asiantuntijat korostavat, että myös hätätilanteissa on mahdollista yhdistää nopea toiminta ja järkevä riskienhallinta – esimerkiksi hyödyntämällä paremmin olemassa olevia verotietoja, pankkivalvontaa ja yritysrekistereitä tukien ehtoihin ja tarkistuksiin.

Julkisen sektorin läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovat nousseet laajempaan keskusteluun myös mediassa ja kulttuurissa. Esimerkiksi BBC Radio 1:n uutisankkuri Calum Leslien uratarinaa ja kuninkaallista tukea käsittelevä juttu on herättänyt keskustelua siitä, millaista julkista roolia mediatoimijoilla ja instituutioilla tulisi olla kriisien aikana ja niiden jälkeen.

Hayhoen raportti voi muodostua tärkeäksi käännekohdaksi, kun Britannia arvioi pandemian opetuksia – ei vain terveydenhuollon ja talouden, vaan myös hyvän hallinnon, korruption torjunnan ja veronmaksajien luottamuksen näkökulmasta.

Ei sisällä instagram post:eja