Joakim Vigelius tyrmää Miss Suomi -kohun: ”Pidän tätä sairaana somejahdilta”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ottanut jyrkästi kantaa Miss Suomi 2025 -skandaaliin. Hänen mukaansa Sarah Dzafcen ympärille paisunut myrsky on esimerkki siitä, miten somekulttuuri muuttuu armottomaksi vainokampanjaksi, jossa huumorintaju ja suhteellisuudentaju katoavat.
Miss Suomi 2025 -voittaja menetti kruununsa suorassa lähetyksessä
Miss Suomi -kohu nousi huipentumaansa, kun alkuperäinen Miss Suomi 2025 -voittaja Sarah Dzafce joutui luopumaan kruunustaan suorassa lähetyksessä. Päätöksen taustalla oli sosiaalisessa mediassa levinnyt julkaisu, jota pidettiin laajasti rasistisena kannanottona. Julkaisu käynnisti nopeasti laajan keskustelun, paineen ja lopulta myös järjestäjien ratkaisun kruunun riistämisestä.
Kohu ei jäänyt pelkästään kauneuskilpailun piiriin, vaan laajeni nopeasti koko somekansan puheenaiheeksi. Tapaus nosti pintaan kysymyksiä sananvapaudesta, menneiden somejulkaisujen kaivelusta sekä siitä, kuinka pitkälle joukkopaineen annetaan vaikuttaa yksittäisten ihmisten elämään ja uraan.
Vigelius: ”Pidän tätä sairaana, takakireänä ja armottomana”
Joakim Vigelius julkaisi oman kantansa Instagramissa, jossa hän osoitti tukeaan kruununsa menettäneelle Sarah Dzafcelle ja arvosteli voimakkaasti tapauksen ympärille syntynyttä someilmapiiriä.
– Pari sanaa Miss Suomesta, rasismikohusta ja armosta. Ja tsemppini kohtuuttomaan myllyyn joutuneelle Sarah Dzafcelle, Vigelius kirjoitti julkaisunsa yhteydessä.
Hän kertoi julkaisun kuvissa, miten näkee tilanteen ja miksi pitää seurauksia kohtuuttomina:
– Kysyn nyt vakavasti: pitääkö joku tätä kohtuullisena seurauksena? Minä en pidä. Pidän tätä sairaana. Takakireänä ja huumorintajuttomana. Ennen kaikkea armottomana. Enkä puhu vain missikohusta, vaan toistuvista somen vainokampanjoista ja moraalirähinöistä, Vigelius sivalsi.
”Emme saa enää olla omia itsejämme tai tehdä virheitä”
Vigelius laajensi kritiikkinsä koskemaan koko nykyistä mediaympäristöä ja sosiaalisen median kulttuuria. Hänen mielestään ilmapiiri on kiristynyt siihen pisteeseen, että ihmiset pelkäävät jatkuvasti sanomisiaan ja menneisyyden virheiden kaivamista esiin.
– Nykyinen mediaympäristö, somekulttuuri ja moraalinvartijuus on armotonta. Armottomuutta on, ettei ymmärrykselle tai anteeksiannolle ole sijaa, hän kirjoitti.
Vigeliuksen mukaan ilmiö näkyy erityisesti siinä, että pienetkin lipsahdukset tai vuosien takaiset julkaisut voidaan nostaa irti asiayhteydestään ja käyttää perusteena laajalle julkiselle lynkkaukselle.
– Tämä hypersensitiivinen loukkaantumiskulttuuri saa ihmiset varpailleen, varovaisiksi ja armottomiksi toisiaan kohtaan, hän jatkoi ja korosti, että terve yhteiskunta tarvitsee myös kykyä suhteuttaa, antaa anteeksi ja nähdä ihminen yksittäisen virheen takaa.
Somejahdit, maineenmenetys ja ihmissuhteiden paine
Miss Suomi -kohu on yksi tuore esimerkki siitä, miten sosiaalinen media voi hetkessä muuttaa yksityishenkilön elämän suunnan. Yhden kuvan tai kommentin ympärille voi syntyä myrsky, joka vaikuttaa paitsi uraan myös ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin.
Vastaavanlaisissa tilanteissa paine ei usein kohdistu vain kohun keskellä olevaan henkilöön, vaan myös lähipiiriin – perheeseen, kumppaniin ja ystäviin. Kun somekohu kasvaa, myös ihmisten mielipiteet terävöityvät ja esimerkiksi ystävien kumppaneihin liittyvät tunteet ja näkemykset voivat kärjistyä. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, mitä tehdä, jos et pidä ystäväsi kumppanista ja miten käsitellä vaikeita tunteita rakentavasti, jotta somekeskustelut tai julkiset kohut eivät riko läheisiä ihmissuhteita entisestään.
Tarvitaanko enemmän armollisuutta – myös julkisessa keskustelussa?
Vigeliuksen puheenvuoro nostaa esiin laajemman kysymyksen: missä kulkee vastuun ja kohtuuttoman rangaistuksen raja? Yhteiskunnallinen keskustelu rasismista, syrjinnästä ja arvoista on tärkeää, mutta samalla nousee huoli siitä, muuttuuko oikeutettu kritiikki helposti noitavainoksi.
Tapaukset, joissa yksittäinen ihminen menettää hetkessä työnsä, maineensa tai mahdollisuutensa edetä urallaan somemyrskyn seurauksena, pakottavat pohtimaan, miten yhdistää vastuu, oikeudenmukaisuus ja armollisuus. Vigeliuksen mukaan juuri armollisuus ja kyky antaa anteeksi ovat kadoksissa – ja se tekee nykyisestä someilmapiiristä hänen sanoin ”sairaan”.
Miss Suomi -kohun jälkipyykki jatkuu
Miss Suomi 2025 -tapaus ei todennäköisesti unohdu hetkessä. Julkinen keskustelu jatkuu niin kauneuskilpailujen vastuusta, kilpailijoiden taustoista kuin sosiaalisen median voimasta. Samalla myös poliitikot, kuten Joakim Vigelius, osallistuvat keskusteluun ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, miten tällaisia kohuja jatkossa käsitellään.
On selvää, että some ei ole enää pelkkä viestintäkanava, vaan mahdollinen tuomioistuin, jossa tuomiot langetetaan nopeasti ja usein ilman mahdollisuutta puolustautua. Se, johtaako Miss Suomi -kohun kaltainen tapaus muutokseen mediakulttuurissa, jää nähtäväksi – mutta keskustelu armollisuudesta, vastuusta ja suhteellisuudentajusta on vasta alussa.
