Keir Starmer: Britannia ei valitse Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä

Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer korostaa, ettei hänen hallituksensa aio antaa painostaa itseään valitsemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Ennen ensimmäistä Britannian johtajan Kiinan-vierailua kahdeksaan vuoteen Starmer linjaa, että maa voi yhtä aikaa ylläpitää tiivistä liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin ja rakentaa pragmaattista, talouslähtöistä suhdetta Pekingiin.

Tiivis liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa jatkuu

Starmerin mukaan Britannia säilyttää ”läheiset suhteet” Yhdysvaltoihin niin kaupankäynnin, turvallisuuden kuin puolustuksenkin alueilla. Transatlanttista suhdetta hän kuvaa Britannian ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakiveksi, jota ei olla horjuttamassa.

Hän muistutti Bloomberg Newsille antamassaan haastattelussa aiemmista neuvotteluistaan Yhdysvaltojen kauppasopimuksesta ja siitä, kuinka tuolloinkin hänelle esitettiin vaatimus valita Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Starmerin mukaan tällainen ”joko–tai”-ajattelu ei palvele Britannian etua – eikä sitä hyväksytä myöskään Kiina-kysymyksessä.

Kiina on liian suuri talous ohitettavaksi

Samalla Starmer painottaa, ettei Kiinan merkitystä voi sivuuttaa. Kiina on maailman toiseksi suurin talous, ja pääministerin mukaan sen jättäminen huomiotta ”ei olisi järkevää” tilanteessa, jossa brittiyrityksille avautuu merkittäviä mahdollisuuksia.

Starmerin Kiinan-vierailuun odotetaan osallistuvan kymmeniä brittiläisiä yritysjohtajia. Delegaatio vierailee sekä Pekingissä että Shanghaissa, ja tavoitteena on syventää taloudellista yhteistyötä, avata uusia vientimarkkinoita ja vahvistaa Britannian asemaa globaalina kauppakumppanina.

”He ymmärtävät, millaisia mahdollisuuksia siellä on”, Starmer sanoi viitaten mukana matkustaviin yritysjohtajiin. Hänen mukaansa taloudellinen yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita kompromisseja kansallisen turvallisuuden suhteen – päinvastoin, turvallisuuskysymykset ovat tiiviisti mukana keskusteluissa.

Kiina-suhde ja kansallinen turvallisuus

Vierailu ajoittuu hetkeen, jolloin Britannian Kiina-politiikka herättää kiivasta keskustelua. Vain päiviä ennen matkaa Britannia hyväksyi pitkään viivästyneet, kiistanalaiset suunnitelmat valtavan uuden Kiinan-suurlähetystön rakentamisesta Lontooseen. Hankkeen vastustajat ovat varoittaneet, että uusi lähetystö voisi tarjota Kiinalle entistä laajemmat mahdollisuudet tiedustelutoimintaan.

Starmerin hallitus pyrkii tasapainoon: se haluaa vahvistaa taloussuhteita, mutta samalla linjaa tiukkaa ja realistista turvallisuuspolitiikkaa. Pääministeri on aiemmin todennut, että kyvyttömyys rakentaa toimivaa, johdonmukaista suhdetta Kiinaan olisi ”velvollisuuksien laiminlyönti”. Hänen mukaansa Britannian on hylättävä yksinkertaistava ”eristäytymisen” linja, jota osa Kiina-kriittisistä tahoista ajaa.

Ei enää ”kulta-ajasta” jääkautta – tavoite ennustettava Kiina-linja

Starmer kritisoi Britannian aiempaa poukkoilevaa Kiina-politiikkaa. Hänen mukaansa suhteet ovat vuosien mittaan vaihdelleet ”kulta-ajasta” lähes ”jääkautta” muistuttavaan vastakkainasetteluun. Tällainen äärilaidasta toiseen heilahtelu ei hänen mielestään palvele sen enempää Britannian turvallisuutta kuin talouttakaan.

Hallitus pyrkii nyt rakentamaan pitkäjänteistä, selkeää ja ennustettavaa Kiina-strategiaa. Tämä tarkoittaa sekä taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämistä että riskien tunnistamista – esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin, teknologian ja datan suojelussa.

Ihmisoikeudet ja Hongkong esillä Pekingiin suuntautuvalla matkalla

Vaikka vierailun keskiössä ovat talouskysymykset, Starmer on korostanut nostavansa esiin myös ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen. Hän viittasi erityisesti Hongkongin demokratialiikkeeseen ja tunnettuun mediavaikuttajaan Jimmy Laihin, joka tuomittiin joulukuussa syylliseksi yhteistyöhön ulkomaisten tahojen kanssa.

Jimmy Lai on Britannian kansalainen, ja hänen kohtelunsa on herättänyt huolta niin Iso-Britanniassa kuin kansainvälisestikin. Hongkongin viimeinen brittiläinen kuvernööri, lordi Chris Patten, varoitti, että Starmer näyttäytyisi ”säälittävänä”, ellei hän toisi Lain tapausta selkeästi esille Kiinan-johdon kanssa käytävissä keskusteluissa.

Pattenin mukaan Britannian Kiina-politiikka on pitkään nojannut virheelliseen oletukseen: jotta liiketoiminta sujuisi, Pekingille epämieluisista asioista ei saisi puhua. Hänen mielestään ihmisoikeuksia ei saa käsitellä vain ”ohimennen” kokousten lopussa, jotta niistä voidaan mainita lehdistölle. Starmerin hallitus pyrkii osoittamaan, että talous ja arvot voidaan yhdistää siten, että ihmisoikeudet pidetään näkyvästi esillä.

Yhdysvallat, liittolaiset ja kiristyvä geopoliittinen ilmapiiri

Starmerin Kiinan-vierailu tapahtuu taustaa vasten, jossa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten suhteet ovat olleet koetuksella. Viime viikkoina presidentti Donald Trump on uhannut liittolaisiaan uusilla tulleilla ja herättänyt närää kommenteillaan Naton roolista Afganistanissa sekä painostuksellaan liittyen Grönlantiin ja Kanadan Kiina-suhteisiin.

Tässä ympäristössä Britannia pyrkii asemoimaan itsensä vakaaksi, ennustettavaksi toimijaksi, joka pitää kiinni transatlanttisesta suhteesta mutta ei sulje pois yhteistyötä muiden suurvaltojen kanssa. Starmerin viesti on, että Britannia voi olla sekä vahva Nato-maa että aktiivinen toimija Aasian kasvavilla markkinoilla – ilman että sen tarvitsee alistua ulkopuoliseen pakottamiseen valitsemalla ”puolta”.

Britannian ulkopolitiikan uudet painotukset ja suomalaisille tuttu ilmiö

Britannian tasapainottelu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä muistuttaa monella tapaa myös eurooppalaista ja suomalaista keskustelua suurvaltasuhteista. Myös Suomessa on käsitelty julkisuudessa sitä, miten geopoliittiset jännitteet, turvallisuuspoliittiset riskit ja kansainvälinen rikollisuus kietoutuvat yhteen yksittäisten henkilöiden ja talousvirtojen ympärillä. Esimerkiksi Seiskan ja MV-lehden uutisointi Nanna Karalahden siskon Karoliina Koiviston rahanpesuepäilyistä Jere Karalahden huumevyyhdissä kuvaa, miten taloudelliset ja rikosoikeudelliset ulottuvuudet voivat nousta etusijalle myös laajemmissa turvallisuus- ja luottamuskysymyksissä.

Starmerin Kiina-linja heijastaa laajempaa trendiä, jossa länsimaat pyrkivät samanaikaisesti suojaamaan kansallista turvallisuuttaan, puolustamaan arvojaan ja hyödyntämään globaaleja talousmahdollisuuksia. Britannian seuraavat askeleet Pekingin suuntaan näyttävät, miten tämä tasapaino käytännössä rakentuu.

Ei sisällä instagram post:eja