Media: Sergei Lavrovin asema uhattuna – Venäjän ulkopolitiikka Yhdysvaltojen suuntaan ajautunut sisäiseen valtataisteluun
Venäjän strategia suhteessa Yhdysvaltoihin on ajautunut entistä sekavampaan tilaan, kun presidentti Vladimir Putinin kolme keskeistä liittolaista vetävät maan ulkopolitiikkaa eri suuntiin. Ukrainan sodan jatkuessa tämä sisäinen valtakamppailu heijastuu suoraan Venäjän ja USA:n suhteisiin sekä laajemmin koko Euroopan turvallisuustilanteeseen.
Lavrov menettämässä asemiaan – Dmitriev nousee Putinin luottomieheksi
Ukrainalaislehti The Kyiv Independentin haastattelemien ulkopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Venäjän pitkäaikainen ulkoministeri Sergei Lavrov on vähitellen menettämässä asemaansa presidentti Putinin sisäpiirissä. Lavrovin rinnalle ja osin hänen ohitseen on nousemassa Venäjän valtion sijoitusrahaston johtaja Kirill Dmitriev, jota pidetään Putinin uutena väylänä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallintoon.
Venäläinen poliittinen analyytikko ja Kreml-kriitikko Fedor Krašeninnikov arvioi, että Lavrovin, Dmitrievin ja muiden vaikutusvaltaisten Kremlin toimijoiden välillä on selkeää henkilökohtaista kilpailua.
– He saattavat olla kateellisia toisilleen, ehkä jopa yrittää heikentää toistensa asemaa, Krašeninnikov sanoo.
Hänen mukaansa ei ole varmaa, pyrkiikö Dmitriev varsinaisesti ulkoministeriksi, mutta asetelma voi silti muuttua nopeasti.
– En ole varma, haluaako Dmitriev oikeasti ulkoministeriksi. Mutta rehellisesti sanottuna Lavrov on aika vanha ja sairas, eikä ole selvää, etteikö hän itse olisi iloinen lähtiessään.
Lavrovilla on vuosikymmenten kokemus venäläisestä diplomatiasta, mutta Dmitriev on saanut viime vuosina runsaasti näkyvyyttä toimiessaan Putinin talouspoliittisena erityislähettiläänä ja epävirallisena välittäjänä lännen suuntaan.
Kolmen miehen valtakolmio: Lavrov, Dmitriev ja Ušakov
Venäjän ulkopolitiikan taustalla vaikuttaa myös kolmas keskeinen hahmo, entinen suurlähettiläs ja Putinin pitkäaikainen ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov. Krašeninnikovin mukaan Ušakov on itse asiassa Lavrovia ja Dmitrieviä vaikutusvaltaisempi hahmo, joka linjaa ulkopolitiikan suuria suuntaviivoja suoraan Putinin kanssa kahden kesken.
European Council of Foreign Relations -ajatushautomon vieraileva tutkija Anton Barbašin arvioi, että Dmitriev pyrkii erottumaan perinteisestä venäläisestä diplomatiasta vetoamalla erityisesti Trumpin lähipiirin talouspoliittisiin intresseihin.
– Dmitriev väittää ymmärtävänsä bisnekseen keskittyviä trumpisteja tavalla, johon vanhan koulukunnan venäläinen diplomatia ei pysty, Barbašin sanoo.
Kyiv Independentin mukaan kolmikon keskinäiset jännitteet nousivat ensimmäistä kertaa kunnolla pintaan Riadissa käydyissä neuvotteluissa. Venäläismedia Agentsvon mukaan Putin lähetti paikalle kaksi erillistä ryhmää: ensimmäisessä olivat Lavrov ja Ušakov, myöhemmin paikalle saapui Dmitriev omine joukkoineen.
Lavrovin kerrotaan loukkaantuneen syvästi siitä, että Dmitriev komennettiin neuvotteluihin hänen tietämättään. Lisäksi Dmitriev on pyrkinyt haastamaan myös Ušakovin asemaa Putinin pääneuvottelijana Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden suuntaan.
Trumpin peruttu tapaaminen syövytti Lavrovin asemaa
Lavrovin aseman heikkenemisestä alettiin huhuta jo sen jälkeen, kun Donald Trump perui suunnitellun tapaamisen Vladimir Putinin kanssa. Tapaamista pidettiin Kremlin kannalta tärkeänä mahdollisuutena murtaa poliittista jäätymistä Yhdysvaltojen kanssa, ja peruminen tulkittiin Moskovassa vakavana nöyryytyksenä.
USA:n ulkoministeri Marco Rubio oli puhuttuaan Lavrovin kanssa todennut, ettei venäläisiä kannata tavata – lausunto, joka kiersi laajasti myös venäläisessä mediassa ja vahvisti kuvaa Lavrovin heikentyneestä uskottavuudesta Washingtonissa.
Tämän jälkeen Kirill Dmitriev lähetettiin Washingtoniin paikkaamaan vahinkoa ja yrittämään suhteiden parantamista. Matka ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta: Yhdysvallat piti kiinni Venäjää koskevista pakotteistaan, ja konkreettista liennytystä ei syntynyt.
Barbašinin mukaan Dmitrievin asema on silti vahvistunut pitkällä aikavälillä.
– On kyseenalaista, pystyykö Dmitriev ottamaan johdon kokonaisuudessaan, mutta ottaen huomioon Lavrovin ja Ušakovin iän hänellä on pitkällä aikavälillä paremmat edellytykset hallita tiettyjä ulkopolitiikan osa-alueita, Barbašin arvioi.
Krašeninnikov muistuttaa kuitenkin, ettei kyse ole vielä avoimesta valtataistelusta.
– Huhut Lavrovin syrjäyttämisestä ovat toistaiseksi liioiteltuja. Lavrov jatkaa työssään, kunnes Putin pyytää häntä eroamaan tai hän kuolee.
Ukrainan sisäinen kriisi: energiasektorin korruptioskandaali ravistelee Zelenskyin hallintoa
Samaan aikaan kun Kreml kamppailee sisäisten valtakiistojensa kanssa, sodan runtelema Ukraina joutuu kohtaamaan oman poliittisen myrskynsä. The Kyiv Independentin mukaan viimeisin korruptioskandaali on järkyttänyt syvästi ukrainalaisia, jotka elävät jatkuvien ilmaiskujen, talousvaikeuksien ja energiakriisin keskellä.
Ukraina varautuu jälleen ankaraan sotatalveen, ja pitkät sähkökatkot ovat jo arkipäivää monille kansalaisille. Kiovalainen opiskelija Elizaveta Demidova kuvaa tilannetta turhauttavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi.
– Kun ukrainalaiset istuvat ilman sähköä 16 tuntia päivässä, he pesevät rahaa, Demidova sanoo viitaten maan johdon korruptioepäilyihin.
– Se on täysin mahdotonta hyväksyä. Mielestäni tämä on Neuvostoliitosta peräisin oleva mentaliteetti, että vallassa olevat ihmiset haluavat aina hyötyä asemastaan ja yrittävät aina varastaa jotain, hän lisää.
Ukrainan korruptionvastainen virasto NABU paljasti marraskuussa lähes 90 miljoonan euron väärinkäytökset maan energiasektorilla. Skandaali johti nopeasti poliittisiin seurauksiin: energiaministeri Svitlana Hryntšuk sekä hänen edeltäjänsä ja nykyinen oikeusministeri Herman Haluštšenko joutuivat jättämään tehtävänsä.
Tapaukseen on kytketty myös liikemies Timur Minditš, joka tunnetaan presidentti Volodymyr Zelenskyin entisenä yhteistyökumppanina Kvartal 95 -tuotantoyhtiöstä. Vaikka Zelenskyä ei ole virallisesti syytetty skandaaliin liittyen, kansalaisten epäluottamus on kasvanut.
– Presidenttimme tiesi kaiken tästä, väittää kiovalainen Yevhen Makovsky The Kyiv Independentille.
Korruptio ja sodan aiheuttama inhimillinen hätä kietoutuvat Ukrainassa toisiinsa monin tavoin. Samaa traagista linjaa edustaa tapaus, jossa ukrainalainen vapaaehtoistaistelija menetti henkensä rintamalla ja jonka kohtalosta venäläismedia levitti ristiriitaisia väitteitä – aiheesta voi lukea tarkemmin artikkelista suomalaistaistelijan kuolemasta ja venäläismedian esittämistä väitteistä Ukrainan sodan keskellä.
Venäläisomistukset purkautuvat Balkanilla – isku Moskovan energiavaikutusvallalle
Venäjän vaikutusvalta horjuu myös Balkanilla, missä energiasektorin omistussuhteet ovat murroksessa. Serbian valtiollisessa NIS-energiayhtiössä venäläiset Gazprom ja Gazprom Neft omistavat yli 50 prosenttia, mutta tilanteeseen on tullut käänne Yhdysvaltojen painostuksen vuoksi.
Yhdysvallat on uhannut Serbiaa pakotteilla, mikäli NIS ei luovu venäläisomistajistaan. Serbian energiaministeriön mukaan venäläisyhtiöt ovat nyt ilmoittaneet suostuvansa myymään osuutensa. Energiaministeri Dubravka Đedović kertoi, että Serbia on saanut Yhdysvalloilta kolmen kuukauden mittaisen lisäajan järjestellä venäläisten omistusten myynnin, uutistoimisto Reuters raportoi.
Ratkaisua voidaan pitää tuntuvana iskuna Venäjälle, sillä öljyn ja kaasun vienti on ollut yksi sen keskeisistä vaikutuskeinoista Balkanin alueella. Samansuuntaista kehitystä nähtiin hiljattain myös Bulgariassa, jossa maan parlamentti päätti siirtää venäläisen Lukoilin öljynjalostamon valtion hallintaan Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi.
Pohjois-Korean tuki Venäjälle hiipuu – ammusvarastot vähissä ja laatu heikko
Ukrainan sotilastiedustelun (HUR) mukaan Pohjois-Korean ammusvarastot ovat niin pahasti ehtyneet, että maa on joutunut puolittamaan Venäjälle toimittamiensa tykistöammusten määrän. Varajohtaja Vadym Skibitskyi kertoo Reutersille, että Pjongjangista lähetettiin tänä vuonna paitsi vähemmän ammuksia, myös huomattavasti huonompilaatuista kalustoa.
Noin puolet Pohjois-Korean toimittamista ammuksista oli Skibitskyin mukaan niin huonossa kunnossa, että ne jouduttiin lähettämään rintamalta takaisin Venäjälle kunnostettaviksi. Tämä heikentää Venäjän kykyä ylläpitää intensiivistä tykistötulta Ukrainan rintamilla.
Ammuspulasta huolimatta Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un jatkaa Kremlin hyökkäyssodan tukemista muilla tavoin. HUR:n mukaan Venäjän droonitehtaat kärsivät vakavasta työvoimapulasta, ja Kreml aikoo värvätä jopa 12 000 pohjoiskorealaista työntekijää Alabugan tehtaalle Tatarstaniin.
Venäjä hyödyntää Pohjois-Korean autoritaarista järjestelmää ja äärimmäistä köyhyyttä hankkimalla sieltä halpaa ja alisteista työvoimaa. BBC:n ja Yhdysvaltain hallinnon raporttien mukaan tuhansia pohjoiskorealaisia työskentelee Venäjällä orjamaisissa olosuhteissa jo vuodesta 2017 lähtien.
YK:n mukaan Venäjä on siepannut sotakoneistoonsa työvoimaa myös Keski-Aasiasta ja Afrikasta. Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol on käynnistänyt tutkinnan siitä, onko afrikkalaisia naisia droonitehtaille houkutellut venäläisyritys Alabuga Start syyllistynyt ihmiskauppaan.
Kyiv Independentin mukaan Pohjois-Korea on ainoa ulkomainen hallitus, jonka tiedetään lähettäneen virallisesti joukkojaan Ukrainaan. Kuuban hallitus kiistää lähettäneensä sotilaita, vaikka raporttien mukaan tuhansia kuubalaisia on taistellut Venäjän riveissä.
Tragedia Kiovassa: Tšernobylin ensimmäisen uhrin leski kuoli Venäjän iskussa
Venäjän hyökkäyssota ei ole vain geopoliittinen kriisi, vaan lukemattomien henkilökohtaisten tragedioiden sarja. Yksi koskettavimmista tuoreista tapauksista on Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden ensimmäisen kuolonuhrin Valerii Khodemtšukin lesken, Natalia Khodemtšukin, menehtyminen Venäjän ilmaiskussa Kiovaan.
The Kyiv Independentin mukaan 73-vuotias Natalia haavoittui kriittisesti, kun hänen asuinrakennukseensa kohdistunut ohjusisku sytytti koko talon tuleen. Hän oli omistanut lähes neljä vuosikymmentä miehensä muiston vaalimiselle ja vieraillut säännöllisesti Tšernobylin ydinvoimala-alueella sijaitsevalla muistomerkillä, joka on omistettu Valeriille.
Valerii Khodemtšuk työskenteli yövuorossa kiertopumpun operaattorina Tšernobylin ydinvoimalassa onnettomuuden aikaan. Hänen ruumistaan ei koskaan löydetty, ja hänestä tuli yksi ydinvoimalaonnettomuuden symboleista.
Natalia Khodemtšukin lisäksi kuusi muuta ihmistä sai surmansa samassa Venäjän perjantaisessa ilmaiskussa Kiovaan. Tapaus kuvaa sodan julmaa jatkuvuutta: vanhat traumat ja uudet iskut nivoutuvat yhteen, kun sama perhe kärsii kahden eri katastrofin seurauksista.
Ukrainan isku Trans-Siperian rautatielle – merkittävä sabotaasi Venäjän logistiikkaa vastaan
Ukrainan sotilastiedustelu (HUR) kertoo toteuttaneensa torstaina iskun Trans-Siperian rautatielle, joka on maailman pisin rautatie ja yksi Venäjän tärkeimmistä sotilaallisen logistiikan reiteistä. Iskun kohteena oli Habarovskin asema, ja sen kerrotaan pysäyttäneen Pohjois-Koreasta hankittujen aseiden ja ammusten toimitukset rintamalle.
HUR:n mukaan sabotaasi tehtiin syvälle Venäjän alueelle, yli 6 000 kilometrin päähän Ukrainan rintamalinjasta. Tämä korostaa Ukrainan kykyä iskeä Venäjän huoltoreitteihin myös kaukana varsinaisesta taistelualueesta.
– Kremlin salainen palvelu osoittaa taas kyvyttömyytensä varmistaa edes miehittäjille kriittisimpien laitosten hallinta, HUR arvostelee tiedotteessaan.
Ukrainalaismedia Euromaidan Press kuvaa iskua Ukrainan kunnianhimoisimmaksi sabotaasioperaatioksi Venäjän alueella. Trans-Siperian radan häiriöt voivat hidastaa merkittävästi raskaiden aseiden, ammusten ja muun sotakaluston kuljetusta Ukrainan rintamalle, mikä lisää painetta Venäjän jo valmiiksi kuormittuneeseen logistiikkajärjestelmään.
Venäjän ulkopolitiikka risteyskohdassa
Yhdessä tarkasteltuna Kremlin sisäinen valtakamppailu, Venäjän heikkenevä asema Balkanilla, riippuvuus Pohjois-Korean kaltaisista autoritaarisista liittolaisista sekä Ukrainan onnistuneet sabotaasi-iskut piirtävät kuvan Venäjästä, jonka ulkopolitiikka on risteyskohdassa.
Sergei Lavrovin aseman hapertuminen, Kirill Dmitrievin nousu ja Juri Ušakovin kulissien takainen vaikutusvalta kertovat siitä, että Putinin lähipiirissä käydään hiljaista kamppailua siitä, kuka määrittelee Venäjän strategian suhteessa Yhdysvaltoihin ja länteen. Samalla Ukrainan sodan inhimillinen hinta kasvaa päivä päivältä, ja sekä Venäjän että Ukrainan sisäiset jännitteet syvenevät.
Lähde: iltalehti.fi
