Monisyöpäverikoe Galleri epäonnistui tärkeimmässä tavoitteessaan NHS-tutkimuksessa – mitä tulokset todella kertovat?

Laaja brittiläinen NHS-tutkimus on paljastanut, että useita syöpätyyppejä etsivä Galleri-verikoe ei onnistunut saavuttamaan tärkeintä päätavoitettaan. Testi ei vähentänyt riittävästi myöhäisessä vaiheessa todettujen syöpien kokonaismäärää, mikä oli tutkimuksen ensisijainen päätepiste.

Samalla tuloksissa näkyy kuitenkin viitteitä siitä, että kaikkein aggressiivisimpia, henkeä uhkaavia syöpiä saatetaan pystyä löytämään aiemmin. Tämä jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä ja nostaa esiin kysymyksen: onko monisyöpäverikoe läpimurto vai vielä keskeneräinen lupaus?

Mikä Galleri-verikoe on ja miten sen on tarkoitus toimia?

Galleri on verikoe, joka etsii verenkierrosta kasvaimista peräisin olevia DNA-fragmentteja eli niin sanottua soluvapaata DNA:ta (cfDNA). Ajatuksena on, että kasvaimet vuotavat pieniä määriä geneettistä materiaalia verenkiertoon jo ennen kuin potilaalla on oireita.

Testin kunnianhimoinen tavoite on havaita jopa 50 erilaista syöpätyyppiä varhaisessa vaiheessa yhdellä verinäytteellä. NHS Englanti kuvaili tutkimuksen alussa testiä jopa ”syövän seulonnan vallankumouksen aluksi”, koska onnistunut monisyöpäseulonta voisi tulevaisuudessa täydentää tai osin korvata nykyisiä seulontaohjelmia, kuten rinta-, suolisto- ja kohdunkaulasyövän seulontoja.

Laaja NHS-tutkimus: 142 000 osallistujaa

Galleri-verikoe testattiin noin 142 000 NHS-potilaalla kolmen vuoden ajan. Tutkimuksen päätavoite oli selvittää, vähentääkö veriseulonta sellaisten syöpien määrää, jotka todetaan vasta myöhäisessä vaiheessa – eli vaiheissa kolme ja neljä – jolloin hoito on usein vaikeampaa ja parantumisen mahdollisuudet heikommat.

Syövän vaiheistus toimii karkeasti näin:

Vaihe 3: kasvain on levinnyt paikallisesti esimerkiksi lähellä oleviin imusolmukkeisiin tai kudoksiin.

Vaihe 4: syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä kaukaisiin elimiin, kuten maksaan, keuhkoihin tai luihin, ja on yleensä huomattavasti vaikeammin hoidettavissa.

Juuri näiden myöhäisten vaiheiden vähentäminen on keskeistä, jos verikoe haluaa osoittaa todellista hyötyä väestötasolla.

Päätavoite jäi saavuttamatta – mitä se tarkoittaa?

Testin kehittäjä, yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Grail, kertoi sijoittajille julkaisemassaan päivityksessä, että tutkimus ei saavuttanut ensisijaista päätepistettään:

”Vaikka yhdistettyjen vaiheen 3 ja 4 syöpien määrässä havaittiin laskeva trendi, tutkimus ei täyttänyt ensisijaista päätavoitetta.”

Toisin sanoen tuloksissa näkyi suuntaa antava väheneminen myöhäisten syöpien kokonaismäärässä, mutta ei riittävän selkeää ja tilastollisesti vakuuttavaa näyttöä, jotta päätavoite olisi virallisesti täyttynyt. Tiedon julkistamisen jälkeen Grailin markkina-arvo puolittui ja osakekurssi putosi takaisin loppukesän tasolle, mikä kuvastaa pettyneitä odotuksia.

Yllättävä signaali: vaiheen 4 syövät vähenivät viidenneksellä

Vaikka päätavoite ei toteutunut, tarkempi lisäanalyysi toi esiin merkittävän havainnon: pelkästään vaiheen 4 syöpien määrä väheni tutkimuksessa noin viidenneksellä. Tämä viittaa siihen, että kaikkein tappavimpia, jo levinneitä syöpiä olisi löydetty aiemmin kuin normaalisti.

Juuri näiden syöpien varhainen toteaminen voisi käytännössä pelastaa eniten ihmishenkiä, joten löydös on herättänyt laajaa kiinnostusta – mutta myös keskustelua siitä, kuinka paljon painoarvoa tälle tulokselle voidaan antaa, kun se ei ollut tutkimuksen ensisijainen tavoite.

Asiantuntijat jakautuneita: läpimurto vai vielä spekulaatiota?

Professori Charles Swanton, joka johtaa tutkimuksia NHS:n sisällä, kertoi BBC:lle olevansa vilpittömän innostunut vaiheen 4 syöpien vähenemisestä:

”Olen työskennellyt onkologina 20 vuotta, ja mielestäni avainasia on vähentää vaiheen 4 syöpiä, koska näitä emme pysty parantamaan.”

Hänen näkemyksensä mukaan jo pelkästään etäpesäkkeisen syövän väheneminen voisi pitkällä aikavälillä muuttaa syövän hoidon maisemaa, mikäli tulos varmistuu ja toistuu jatkotutkimuksissa.

Kaikki syöpäasiantuntijat eivät kuitenkaan jaa tätä optimismia. Useat tutkijat painottavat, että tutkimuksen uskottavuus lepää ensisijaisen päätavoitteen varassa, koska koko tutkimusasetelma suunniteltiin nimenomaan sen mittaamiseen.

Syöpätutkija professori Richard Houlston (Institute of Cancer Research) tiivisti kriittisen näkemyksen:

”Ilman kuolleisuusdataa ja läpinäkyvää kuvaa haitoista – mukaan lukien väärät positiiviset löydökset, turhat toimenpiteet ja mahdollisuuskustannukset – väitteet monisyöpäseulonnan väestötason hyödyistä ovat edelleen spekulatiivisia.”

Tämä tarkoittaa, että pelkät varhaisemmat diagnoosivaiheet eivät riitä. On pystyttävä osoittamaan, että verikoe todella vähentää syöpäkuolemia ja ettei se aiheuta liikaa haittaa esimerkiksi turhien jatkotutkimusten ja potilaiden pelon muodossa.

Miksi ensisijainen päätetapahtuma on niin tärkeä?

Laajoissa kliinisissä tutkimuksissa määritellään etukäteen yksi tai muutama ensisijainen päätetapahtuma – tässä tapauksessa vaiheen 3 ja 4 syöpien kokonaismäärän väheneminen. Tutkimuksen tilastollinen voima, potilasmäärä ja kesto lasketaan tämän tavoitteen perusteella.

Jos myöhemmin nostetaan esiin muita, alun perin toissijaisia tai tutkimuksen aikana syntyneitä mittareita, niiden tuloksia tulkitaan aina varauksella. Syy on yksinkertainen: mitä enemmän asioita mitataan ja analysoidaan jälkikäteen, sitä todennäköisemmin joku näyttää ”hyvältä” sattumalta.

Siksi monet asiantuntijat korostavat, että Galleri-verikokeen todellinen arvo voidaan arvioida vasta, kun nähdään:

– vaikuttaako testi syöpäkuolleisuuteen
– kuinka paljon vääräpositiivisia tuloksia syntyy
– kuinka paljon potilaat altistuvat turhille tutkimuksille ja hoidoille
– onko testi kustannustehokas laajassa väestöseulonnassa.

NHS ja jatkosuunnitelmat: data suurennuslasin alla

Koko kolmen vuoden tutkimuksen täydelliset tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna American Society of Clinical Oncology (ASCO) -järjestön kokouksessa. Tämä on yksi maailman merkittävimmistä onkologian tieteellisistä foorumeista, joten odotettavissa on perusteellinen tieteellinen arviointi.

NHS:n edustaja kommentoi tähän asti julkaistua evidenssiä varovaisen myönteisesti mutta pidättyvästi:

”Tämä näyttö on tärkeä askel, ja NHS tutkii huolellisesti tämän suuren tutkimuksen täydelliset tulokset tulevien kuukausien aikana, jotta voidaan arvioida, miten tällaisia verikokeita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Galleri-verikoe ei ole vielä tulossa osaksi rutiininomaista syöpäseulontaa Iso-Britanniassa. Ensin on varmistettava, että testin hyödyt ylittävät haitat ja että se tuottaa todellista, mitattavaa hyötyä potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmälle.

Monisyöpätestit ja urheilumaailma – varhaisen havaitsemisen merkitys

Galleri-verikoe on osa laajempaa kehitystä, jossa pyritään tunnistamaan vakavat sairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä koskee myös nuoria ja fyysisesti hyväkuntoisia ihmisiä, kuten huippu-urheilijoita. Jalkapallossa on jo nähty, miten kehittynyt seuranta ja lääketieteellinen diagnostiikka voivat vaikuttaa urheilu-uran ja terveyden pelastamiseen.

Esimerkiksi tuoreissa Valioliiga-uutisissa on käsitelty, miten tarkka analytiikka, videotuomarointi ja lääketieteelliset arviot nivoutuvat yhteen, kun seurataan pelaajien fyysistä rasitusta ja loukkaantumisriskejä. Tämä tulee esiin myös tapauksissa, joissa otteluiden kulku ja yksittäisten pelaajien rooli puhuttavat pitkään – kuten tilanteessa, jossa Sandro Tonali nousi sankariksi Newcastle Unitedin pudottaessa Aston Villan FA Cupista tuomarikiistojen keskellä. Vaikka kyseisessä ottelussa huomio oli tuomarityöskentelyssä ja pelillisissä käänteissä, taustalla kulkee sama kehitys: data, teknologia ja lääketiede kietoutuvat yhä tiiviimmin osaksi sekä urheilua että väestön terveyden seurantaa.

Mitä seuraavaksi? Tarvitaan lisää näyttöä ja läpinäkyvyyttä

Galleri-verikoe on herättänyt suuria odotuksia, koska sen visio – useiden syöpätyyppien havaitseminen yhdellä verikokeella ennen oireita – voisi mullistaa syövän seulonnan maailmanlaajuisesti. NHS-tutkimuksen välitulokset osoittavat kuitenkin, että tie tähän tavoitteeseen ei ole suoraviivainen.

Tällä hetkellä tilanne voidaan tiivistää seuraavasti:

– Päätavoite ei täyttynyt: vaiheen 3 ja 4 syöpien kokonaismäärä ei vähentynyt riittävän selvästi.
– Positiivinen signaali: vaiheen 4 syöpien määrä väheni noin 20 %, mikä voi olla kliinisesti merkittävää.
– Hyötyjen ja haittojen tasapaino epäselvä: kuolleisuusdata, vääräpositiiviset ja kustannusvaikutukset puuttuvat vielä.
– NHS suhtautuu varovaisen toiveikkaasti: jatkopäätökset tehdään vasta täydellisen datan ja riippumattoman arvioinnin jälkeen.

Vasta kun nähdään, vähentääkö Galleri-verikoe todella syöpäkuolemia ja parantaako se potilaiden elämänlaatua ilman kohtuuttomia haittoja, voidaan puhua todellisesta läpimurrosta. Siihen asti monisyöpäverikokeet ovat lupaava, mutta vielä keskeneräinen osa syövän ehkäisyn ja varhaisen toteamisen tulevaisuutta.

Ei sisällä instagram post:eja