Myanmarin sotilasjuntan tukema puolue matkalla murskavoittoon – asiantuntijat pitävät vaaleja näennäisdemokratiana

Myanmarissa äänestyspaikat ovat sulkeutuneet kolmannen ja viimeisen vaalipäivän jälkeen. Laajasti kansainvälisesti ja maan sisällä vaaleja pidetään näennäisdemokraattisina eli ”valevaaleina”, jotka vahvistavat sotilasjuntan valtaa eivätkä tarjoa aitoa vaihtoehtoa äänestäjille.

Vaalit keskellä sisällissotaa ja pelon ilmapiiriä

Myanmarissa on käyty viisi vuotta jatkunutta sisällissotaa, minkä seurauksena äänestäminen ei ole ollut mahdollista noin puolessa maasta. Taistelut, turvallisuusuhat ja väestön pako konfliktialueilta ovat tehneet äänestyksen järjestämisestä monin paikoin mahdotonta.

Monet suosituista ja aiemmin merkittävistä puolueista on kielletty kokonaan osallistumasta vaaleihin. Tämä on rajannut pois erityisesti sotilasvallankaappausta vastustavia voimia ja kaventanut äänestäjien todellisia vaikutusmahdollisuuksia.

Sotilasjuntan tukema puolue odottaa murskavoittoa

Vaalien selväksi ennakkosuosikiksi on noussut sotilasjuntan tukema Union Solidarity and Development Party (USDP). Puolueen odotetaan saavuttavan murskavoiton, vaikka sen kannatus vapaissa ja rehellisissä vaaleissa on aiemmin ollut vaatimaton.

Vuoden 2020 edellisissä vapaissa vaaleissa USDP sai vain noin 6 % parlamenttipaikoista. Nyt tilanne on täysin toinen: suuri osa oppositiosta on suljettu pelistä ulos, ja olosuhteet on rakennettu vahvistamaan sotilasjuntan valtaa.

Äänestys eteni ulkoisesti rauhallisesti – taustalla pelko ja painostus

Viimeisessä äänestysvaiheessa noin viidennes Myanmarin 330 kunnasta osallistui äänestykseen. Mukana olivat myös suuret kaupungit Yangon ja Mandalay.

Kuusi puoluetta, mukaan lukien USDP, asetti ehdokkaita koko maahan. Lisäksi 51 muuta puoluetta ja riippumattomia ehdokkaita osallistui osavaltiotasolla ja alueellisesti. Aiemmat äänestyskierrokset järjestettiin 28. joulukuuta ja 11. tammikuuta, ja niissä USDP saavutti ylivoimaiset voitot.

Shanin osavaltiossa Nyaungshwen kaupungissa äänestys sujui BBC:n paikalla olleen tiimin mukaan rauhallisesti ja järjestelmällisesti. Suurelle koululle perustetulla äänestyspaikalla oli runsaasti vapaaehtoisia ja viranomaisia opastamassa äänestäjiä. Käytössä olivat uudet, paikallisesti valmistetut sähköiset äänestyskoneet.

Ulkoisesti vaalipäivä näytti monin paikoin normaalilta demokraattiselta prosessilta. Kritiikin ja pelon sävyttämä kampanja-aika kuitenkin kertoo toista tarinaa.

Pelon ilmapiiri hiljensi kansalaiset

Vaalikampanjan kerrotaan olleen täynnä pelkoa, uhkailua ja laajaa epäluottamusta. Monilla alueilla vallitsi tunne, että vaalien tulos on ennalta määrätty eikä todellista muutosta ole luvassa USDP:n odotetun voiton jälkeen.

BBC:n tiimi kertoi, että heidän liikkeitään seurasi jatkuvasti kymmeniä poliisi- ja sotilasviranomaisia eteläisessä Shanin osavaltiossa. Seuranta oli ulkoisesti kohteliasta, mutta erittäin järjestelmällistä ja sitkeää, mikä loi painostavan tunnelman.

Monet ihmiset kieltäytyivät puhumasta vaaleista edes nimettöminä, sillä he pelkäsivät seurauksia, jos heidän kommenttinsa yhdistettäisiin hallinnon arvosteluun. Tämä hiljaisuuden kulttuuri on tyypillistä autoritaarisille järjestelmille, joissa tiedotusvälineitä ja kansalaismielipidettä valvotaan tarkasti.

Seuraavaksi parlamentti valitsee presidentin – vallankaappaajasta siviilipresidentti?

Kun lopulliset vaalitulokset on julkistettu, sotilasjuntan laatima perustuslaki määrittelee seuraavat vaiheet. Parlamentin on määrä kokoontua kahden kuukauden kuluessa valitsemaan uusi presidentti.

Kaikkien odotusten mukaan tehtävään nousee vallankaappauksen johtaja kenraali Min Aung Hlaing. Näin sama sotilasjohto jatkaisi vallassa, mutta muodollisesti siviilipuvussa ja parlamentaarisen prosessin kautta.

Presidentiksi nouseminen tarkoittaisi kuitenkin, että Min Aung Hlaingin on luovuttava asevoimien ylipäällikkyydestä. Hänen seuraajansa tulee lähes varmasti olemaan lojaali tukija, mutta sotilasjohdon sisäisen vallan tasapaino voi silti muuttua. Jo nyt on kerrottu, että useat korkea-arvoiset upseerit pitävät hänen johtamistaan epäonnistuneena.

Mahdollisuus sisäiseen keskusteluun – ja kaukainen toivo rauhasta

Vaalien jälkeen politiikkaan saattaa tulla enemmän nimellisiä toimijoita ja ääniä, mikä voisi avata rajallista tilaa keskustelulle maan suunnasta. Jotkut analyytikot näkevät tässä heikon, mutta olemassa olevan mahdollisuuden sille, että sisällissodan lopettamisesta voitaisiin tulevaisuudessa edes keskustella.

Toistaiseksi tällaiset toiveet ovat kuitenkin hyvin kaukana. Vaalien legitimiteetti on heikko, ja suuri osa oppositiosta on vangittu, maanpaossa tai maan alla. Kriitikoiden mukaan kyse ei ole aidosta demokratiasta, vaan sotilasjuntan yrityksestä pukea valtansa demokraattisen prosessin kaapuun.

Taustalla vuoden 2021 vallankaappaus ja murskattu demokratia

Myanmarin nykytilannetta ei voi ymmärtää ilman vuoden 2021 sotilasvallankaappausta. Tuolloin armeija syrjäytti vaaleilla valitun siviilihallituksen, jota johti Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi.

Aung San Suu Kyi on edelleen vangittuna, ja hänen puolueensa, National League for Democracy (NLD), on virallisesti lakkautettu. Tämä on jättänyt valtavan aukon maan poliittiseen kenttään ja poistanut yhden keskeisimmistä demokratiaa ajavista voimista.

Sisällissota, talouden romahdus ja humanitaarinen kriisi

Vallankaappauksen jälkeen Myanmar on ajautunut syvenevään sisällissotaan. Sotilasjunta taistelee sekä vallankaappausta vastustavia aseellisia ryhmiä että itsenäisyyttä ja itsehallintoa ajavia etnisiä armeijoita vastaan.

Junta menetti laajoja alueita eri ryhmille useiden sotilaallisten tappioiden seurauksena. Vuoden mittaan se on onnistunut valtaamaan takaisin joitakin alueita, mihin on auttanut erityisesti Kiinalta ja Venäjältä saatu tuki. Tästä huolimatta maa on edelleen jakautunut ja kaukana vakaudesta.

Sisällissota on vaatinut tuhansia ihmishenkiä, ajanut miljoonia ihmisiä pakoon kodeistaan, romahduttanut talouden ja jättänyt jälkeensä valtavan humanitaarisen tyhjiön. Terveydenhuolto, koulutus ja peruspalvelut ovat monin paikoin romahtaneet.

Tilannetta ovat pahentaneet myös tuhoisa maanjäristys maaliskuussa sekä kansainvälisen rahoituksen leikkaukset. Humanitaarisen avun tarve kasvaa, mutta apu ei tavoita kaikkia alueita turvallisuusongelmien ja poliittisten rajoitusten takia.

Kansainvälinen kritiikki ja vertailu muihin oikeusjuttuihin

Kansainvälinen yhteisö on arvostellut Myanmarin vaaleja laajasti ja todennut, että reilun ja vapaan vaalin vähimmäisedellytykset eivät täyty. Sotilasjunta on kuitenkin torjunut kaiken kritiikin ja väittää, että vaalit ovat laillisia ja läpinäkyviä.

Myanmarin tilanne muistuttaa monella tapaa muita tapauksia, joissa oikeusjärjestelmää ja poliittisia prosesseja on käytetty vallan välineenä. Esimerkiksi Suomessa on herättänyt huomiota Seiskan paljastama tapaus, jossa Nanna Karalahden sisko Karoliina Koivisto on syytettynä Jere Karalahden huumevyyhdin rahanpesuepäilyistä. Vaikka Myanmarin sotilasjuntan näennäisvaalit ja suomalaiset oikeusprosessit ovat mittakaavaltaan täysin eri asioita, ne herättävät saman ydinkysymyksen: kuinka riippumattomia ja oikeudenmukaisia instituutiomme todella ovat?

Myanmarissa tämä kysymys on äärimmilleen viety – vaalit näyttävät muodollisesti demokraattisilta, mutta taustalla vallanpitäjät kontrolloivat sekä politiikkaa, oikeuslaitosta että turvallisuuskoneistoa.

Ei sisällä instagram post:eja