Perussuomalaiset riveissä kohumissi Sarah Dzafcen tukena – somekuvat herättävät keskustelua rasismista ja huumorista
Miss Suomi -tittelin menettäneen Sarah Dzafcen ympärille noussut rasismikohu on synnyttänyt perussuomalaisten riveissä poikkeuksellisen yhtenäisen ja näkyvän somekampanjan. Useat puolueen kärkipoliitikot ovat julkaisseet kuvia ja videoita, joissa he venyttelevät silmiään samalla tavalla kuin Dzafce omassa kiistellyssä otoksessaan, jota on laajasti pidetty rasistisena.
Tapauksen ympärillä käytävä keskustelu muistuttaa monella tapaa urheilumaailmassa nähtyjä tilanteita, joissa tulkinnanvaraiset eleet ja tuomiot jakavat mielipiteitä – aivan kuten kiistellyt ”pehmeät” rangaistuspotkut Valioliigassa ja Mestarien liigassa herättävät väittelyä oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta.
Kaisa Garedew matki Dzafcen elettä – selityksenä ”ohimohieronta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew liittyi torstai-iltana someilmiöön julkaisemalla Facebookissa kuvan, jossa hän toistaa Dzafcen kohutun eleen. Kuvassa Garedew venyttelee silmäkulmiaan ylöspäin – ele, jota Dzafcen tapauksessa pidettiin aasialaisia pilkkaavana.
Garedew ei kuitenkaan tunnusta jäljittelevänsä rasistiseksi tulkittua poseerausta, vaan selittää elettään humoristisesti päänsäryn ehkäisyllä.
– Työhuoneella vielä, pitkä päivä takana aamusta asti. Ajattelin kokeilla ohimohierontaa, ettei tule päänsärkyä, tässä hullussa maailmassa, Garedew kirjoittaa päivityksensä saatteeksi.
Julkaisu on selvästi suunnattu kommentiksi Miss Suomi -organisaation päätökselle riisua Dzafce kruunustaan. Samalla se viestii, että Garedewin mielestä eleen tulkinta rasistiseksi on liioiteltua ja osa laajempaa ”cancel-kulttuuria”.
Juho Eerola: ”Je suis Sarah” – tuki kohumissille Brysselistä
Toinen perussuomalainen kärkinimi, kansanedustaja Juho Eerola, tarttui samaan tematiikkaan työmatkallaan Brysselissä. Eerola julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa hän poseeraa juhlavaatteissa hotellihuoneessa ja tekee saman silmiä venyttelevän eleen.
Kuvan tunnelma on erikoinen yhdistelmä virallista edustustehtävää ja kepeää someleikittelyä. Eerola tiivistää tukensa Dzafcelle lyhyeen, symboliseen lauseeseen:
– Je suis Sarah!, Eerola kirjoittaa.
Ranskaa mukaileva ilmaisu viittaa tunnettuun solidaarisuuslauseeseen ”Je suis…”, jolla on aiemminkin osoitettu tukea kohun tai tragedian keskellä oleville. Nyt Eerola asemoi itsensä avoimesti Dzafcen puolelle ja kyseenalaistaa rangaistuksen kohtuullisuuden.
Sebastian Tynkkynen hyökkää cancel-kulttuuria vastaan
Kolmantena somekampanjaan liittyi europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen, joka julkaisi videon, jossa hän toistaa saman eleen ja kommentoi samalla kärkkäästi Dzafcen kohtelua.
Tynkkynen esittelee itsensä tilanteessa poliitikkona, jota ”cancelointi” ei enää heilauta.
– Olen tavallaan teflonia. Muhun ei mitkään canceloinnit enää onneksi iske, joten mä voin näyttää, mitä tämä Miss Suomi oli tehnyt ansaitakseen sen, että tämä kruunu lähti, Tynkkynen sanoo videolla ennen kuin tekee kohutun eleen.
Hänen mukaansa yhden kuvan tai eleen perusteella ei pitäisi voida ”canceloida” ihmistä, eli mitätöidä tämän uraa ja mainetta. Tynkkynen rinnastaa Dzafcen tapauksen erilaisiin fyysisiin ja kulttuurisiin stereotypioihin, joista tehdään jatkuvasti huumoria ilman vastaavia seurauksia.
– Vaikkapa se, että valkoisilla miehillä on pieni muna tai mustilla miehillä iso muna, Tynkkynen kärjistää.
Tynkkysen puheenvuoro on tarkoituksella provosoiva, ja hän käyttää esimerkkinsä alleviivatakseen, että hänen mielestään osa huumorista perustuu liioitteluun ja stereotypioihin. Hän vaatii enemmän sietokykyä ja vähemmän herkkänahkaisuutta julkisessa keskustelussa.
”Huumori tekee maailmasta paremman” – missä kulkee rajanveto?
Tynkkynen tiivistää näkemyksensä siihen, että huumoria ei pitäisi suitsia liikaa.
– Se, että meillä on huumoria maailmassa ei tee siitä huonompaa vaan se tekee siitä paremman, Tynkkynen toteaa.
Hänen mielestään Miss Suomi -organisaation ratkaisu on ylilyönti ja osoitus siitä, miten julkinen paine ja sosiaalinen media ohjaavat instituutioiden päätöksiä. Videon lopussa Tynkkynen kohdistaa sanansa suoraan Miss Suomi -organisaatiolle ja kuvailee sen toimintaa ”säälittäväksi”.
Kriitikot puolestaan huomauttavat, että juuri julkisesti näkyvät roolimallit – kuten missit ja poliitikot – kantavat vastuuta siitä, millaisia eleitä, vitsejä ja ilmaisutapoja he normalisoivat. Siksi aasialaisia pilkkaavaksi koetun eleen toistaminen ei heidän mukaansa ole harmitonta huumoria, vaan osa laajempaa rasististen stereotypioiden jatkumoa.
Sarah Dzafcen kohukuva ja Miss Suomi -kruunun menetys
Kohu sai alkunsa Dzafcen vanhasta somekuvasta, jossa hän poseerasi silmiään venyttäen ja kuvatekstillä, jossa viitattiin ”kiinalaisen kaa syömäs” -tyyppiseen ilmaisuun. Kuvaa pidettiin laajasti rasistisena aasialaisia kohtaan, ja se levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa.
Miss Suomi -organisaatio päätti kohun seurauksena viedä Dzafcelta Miss Suomi 2025 -tittelin. Päätös jakoi mielipiteitä: osa piti ratkaisua välttämättömänä linjanvetona rasismia vastaan, kun taas toiset näkivät sen ylireagointina ja esimerkkinä cancel-kulttuurista, jossa menneet teot nousevat suhteettoman raskaasti ihmistä vastaan.
Dzafce itse on kommentoinut tapausta ja sen seurauksia useissa yhteyksissä. Hän on myös jatkanut näkyvää elämää somevaikuttajana ja esimerkiksi matkustanut Dubaihin, missä hän on jakanut sisältöä Finnairin business-luokasta – mikä sekin on herättänyt mielipiteitä ja uusia otsikoita.
Perussuomalaisten yhtenäinen linja: vastaisku woke-kulttuurille
Garedewin, Eerolan ja Tynkkysen somejulkaisut muodostavat yhdessä vahvan signaalin perussuomalaisten suunnasta. Puolueen näkyvät hahmot asettuvat Dzafcen tueksi, kyseenalaistavat rasismisyytökset ja hyökkäävät voimakkaasti sitä ilmiötä vastaan, jota he kutsuvat woke- tai cancel-kulttuuriksi.
Samalla somekampanja toimii poliittisena viestinä omalle kannattajakunnalle: perussuomalaiset pyrkivät profiloitumaan puolueena, joka puolustaa sananvapautta, räävitöntä huumoria ja vastustaa heidän mielestään liiallista moraalista paheksuntaa. Kritiikin kohteena ovat erityisesti instituutiot ja organisaatiot, jotka reagoivat nopeilla sanktioilla julkisen paineen alla.
Toisaalta moni muistuttaa, että sananvapaus ei tarkoita vapautta seurauksista. Kun kyse on julkisuuden henkilöistä, brändeistä ja kilpailuorganisaatioista, näiden on väistämättä otettava huomioon, miten rasismiin ja syrjiviin eleisiin suhtaudutaan yhteiskunnassa.
Keskustelu jatkuu: rasismi, huumori ja vastuu somessa
Sarah Dzafcen tapaus, Miss Suomi -organisaation päätös ja perussuomalaisten poliitikkojen somekampanja muodostavat yhdessä esimerkin ajasta, jossa yksittäinen kuva tai ele voi johtaa mittaviin seurauksiin. Keskustelu jakautuu voimakkaasti kahteen leiriin:
- Niihin, jotka näkevät eleen selvästi rasistisena ja pitävät seuraamuksia perusteltuina.
- Niihin, jotka pitävät koko kohua ylilyöntinä ja puolustavat Dzafcea sekä hänen oikeuttaan huumoriin.
Perussuomalaiset ovat valinneet jälkimmäisen linjan – vieläpä poikkeuksellisen näkyvästi ja koordinoidusti. On selvää, että kohu ei pääty tähän, vaan jatkaa kasvamistaan niin sosiaalisessa mediassa, politiikassa kuin laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa rasismista, sananvapaudesta ja vastuusta.
Ei sisällä instagram post:eja
