Quebec kiristää maallisuuslakeja: julkiset rukoukset ja uskonnolliset symbolit uuden rajoituksen kohteena
Kanadan ranskankielinen Quebecin provinssi aikoo entisestään kiristää maallisuuslainsäädäntöään. Uusi lakiesitys rajoittaa julkista rukousta ja uskontoihin perustuvia erityisruokavalioita, kuten halal- ja kosher-aterioita, julkisissa laitoksissa. Tavoitteena on hallituksen mukaan vahvistaa valtion uskonnollista neutraaliutta ja niin sanottua laïcité-periaatetta.
”Maallisuus 2.0” – uusi lakipaketti Bill 9
Hallituspuolue Coalition Avenir Québec (CAQ) esitteli torstaina uuden Bill 9 -lakiesityksen, jota on kuvattu maallisuuslain ”versioksi 2.0”. Se laajentaa vuonna 2019 hyväksyttyä kiisteltyä Bill 21 -lakia, joka kielsi tietyiltä julkisilta viranhaltijoilta näkyvien uskonnollisten symbolien, kuten kippan, turbanin ja hijabin, käytön työtehtävissä.
Maallisuusministeristä vastaava Jean-François Roberge sanoi ranskankielisessä tiedotustilaisuudessa, että esitys on ”osa lähestymistapaa, joka kunnioittaa sekä yksilöllisiä että kollektiivisia oikeuksia”. Hänen mukaansa valtio voi samalla suojella uskonnonvapautta ja varmistaa, ettei julkinen tila muutu uskonnolliseksi tilaksi.
Rajoituksia julkisille rukouksille ja uskonnollisille ruokalistoille
Bill 9 -lakiesityksen keskeiset muutokset koskevat kahta aluetta: julkista rukousta sekä uskontoihin perustuvia erityisruokavalioita julkisissa instituutioissa.
Roberge perusteli julkisen rukouksen rajoittamista viimeaikaisilla mielenosoituksilla, joissa on rukoiltu kaduilla erityisesti pro-Palestiina-mielenosoitusten yhteydessä. Hänen mukaansa on ”järkyttävää nähdä ihmisiä tukkimassa liikennettä, ottamassa julkisen tilan haltuunsa ilman lupaa ja muuttamassa kadut, puistot ja aukiot rukouspaikoiksi”.
Lisäksi lakiesitys rajoittaa sellaisten ruokalistojen tarjoamista, jotka perustuvat yksinomaan uskonnollisiin sääntöihin, kuten halal- ja kosher-ruokaan, julkisissa laitoksissa. Tarkoitus on hallituksen mukaan yhdenmukaistaa julkisten palveluiden tarjontaa ja korostaa valtion neutraaliutta suhteessa eri uskontoihin.
Taustalla jo valmiiksi kiistanalainen Bill 21
Vuonna 2019 hyväksytty Bill 21 on jo vuosia jakanut mielipiteitä Quebecissä ja koko Kanadassa. Lain mukaan tuomarit, poliisit, opettajat ja tietyt muut julkiset viranhaltijat eivät saa työssään käyttää näkyviä uskonnollisia symboleja, kuten kippaa, turbania tai hijabia. Lisäksi laki edellyttää, että julkiset palvelut on sekä tarjottava että vastaanotettava kasvot paljastettuina.
Quebecin hallitus otti Bill 21:n yhteydessä käyttöön Kanadan perustuslain niin sanotun notwithstanding-pykälän. Sen avulla provinssi voi tilapäisesti ohittaa tietyt perusoikeudet – kuten uskonnon- ja sananvapauden sekä syrjinnän kiellon – ja samalla rajoittaa tuomioistuinten mahdollisuuksia kumota lakia perustuslain vastaisena.
Vaikka Bill 21 ei mainitse mitään tiettyä uskontoa, kriitikot ovat toistuvasti korostaneet, että laki osuu erityisen raskaasti uskonnollisiin vähemmistöihin ja etenkin hijabia käyttäviin musliminaisiin. Korkein oikeus Kanadassa käsittelee lakia ja sen perustuslaillisuutta ensi vuoden aikana.
Oppositio ja kansalaisjärjestöt: syytöksiä jakolinjojen syventämisestä
Uusi Bill 9 on herättänyt välittömästi vastustusta. Oppositiopuolue Parti Québécois syytti CAQ:ta halusta luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja ja vahvistaa omaa kannatustaan ensi vuoden provinssivaaleja silmällä pitäen.
Kansallinen Kanadan muslimineuvosto (National Council of Canadian Muslims) tuomitsi lakiesityksen jyrkästi ja syytti CAQ:ta ”identiteettipolitiikan ja jakolinjojen syventämisestä epätoivoisena yrityksenä palauttaa kansalaisten luottamus”. Järjestön mukaan toistuvat maallisuuslakien kiristykset lisäävät islamofobiaa ja leimaavat erityisesti näkyvästi uskontoaan harjoittavia ihmisiä.
Kiistat kouluissa ja päiväkodeissa
Maallisuus on ollut Quebecissä erityisen polttava kysymys koulutusjärjestelmässä. Vuonna 2023 yhdentoista opettajan – suurin osa pohjoisafrikkalaistaustaisia – työsuhde Montrealin ala-asteella keskeytettiin. Hallituksen raportin mukaan he olivat luoneet ”myrkyllisen ilmapiirin” ja vältelleet opetuksessa tiettyjä aiheita, kuten tiedettä ja seksuaalikasvatusta.
Quebecin pääministeri François Legault syytti opettajia ”islamististen” näkemysten ujuttamisesta opetukseen ja lupasi kiristää maallisuusmääräyksiä kouluissa. Elokuussa hallituksen asettama komitea suositteli muun muassa uskonnollisten symbolien kieltämistä päiväkotien työntekijöiltä ja julkisen rahoituksen asteittaista lopettamista yksityisiltä uskonnollisilta kouluilta.
Lokakuussa Legault’n hallitus hyväksyi lain, joka laajensi maallisuussääntöjä kaikkiin julkisissa perus- ja yläkouluissa työskenteleviin, jotka ovat suorassa vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Samalla oppilailta kiellettiin kasvojen peittäminen koulussa.
Laïcité – Quebecin erityinen suhde maallisuuteen
Quebecin maallisuuskeskustelu ei ole uusi. Provinssissa, jossa enemmistö on ranskankielistä, laïcité on ollut keskeinen arvo 1960-luvulta lähtien, kun katolisen kirkon vahva yhteiskunnallinen vaikutusvalta alkoi murentua. Maallisuutta on sittemmin pidetty keinona suojella valtiota liialliselta uskonnolliselta vaikutukselta ja taata kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuus.
Syyskuussa tehdyn Leger-mielipidekyselyn mukaan 68 % vastaajista pitää maallisuutta tärkeänä arvona. Tämä selittää, miksi maallisuuslait nauttivat osassa väestöä vahvaa tukea, vaikka ne toisaalla herättävätkin huolta vähemmistöjen oikeuksista.
Samankaltaisia lakeja on käytössä monissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranska kielsi näkyvät uskonnolliset symbolit kouluissa jo vuonna 2004 ja kasvot peittävät hunnut julkisissa tiloissa vuonna 2010. Quebecin hallitus viittaa usein näihin esimerkkeihin perustellessaan omaa lainsäädäntöään.
Jännite turvallisuuden, vapauden ja identiteetin välillä
Quebecin maallisuuslait heijastavat laajempaa kansainvälistä jännitettä turvallisuuden, yksilönvapauden ja kansallisen identiteetin välillä. Kannattajien mielestä maallisuus suojaa julkista tilaa, ehkäisee uskonnollisia konflikteja ja vahvistaa yhteistä, uskonnosta riippumatonta identiteettiä. Vastustajat puolestaan korostavat, että lait osuvat erityisen kipeästi uskonnollisiin vähemmistöihin ja kaventavat perusoikeuksia.
Vastaavanlaista keskustelua käydään myös muualla maailmassa, kun julkisen tilan, uskonnonvapauden ja turvallisuushuolien rajapintoja testataan. Esimerkiksi suomalaista lukijaa voi kiinnostaa, miten matkailu ja kulttuurien kohtaaminen näyttäytyvät eri maissa – tästä näkökulmasta on puhuttu myös artikkelissa, jossa käsiteltiin Jethro Rostedtin järkyttävää kuolonkolarikokemusta ja rajuja yhteenottoja Bangkokin yössä, jossa korostuvat niin turvallisuuskysymykset kuin erilaisten yhteiskuntien jännitteet.
Kanadan korkein oikeus tulee olemaan ratkaisevassa asemassa arvioidessaan sekä Bill 21:n että mahdollisen uuden Bill 9 -lain suhdetta perusoikeuksiin. Päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen – ei vain Quebecissä, vaan koko Kanadassa ja mahdollisesti myös kansainvälisessä maallisuuskeskustelussa.
Ei sisällä instagram post:eja
