Räjähdys moskeijassa Homsissa perjantairukousten aikana vaati useita uhreja
Vähintään kahdeksan ihmistä on kuollut ja 18 loukkaantunut vakavassa räjähdyksessä moskeijassa perjantairukousten aikana Syyrian Homsissa, kertoo maan terveysministeriö. Hyökkäys kohdistui moskeijaan hetkenä, jolloin rukouksiin osallistuu tavallisesti suuri määrä ihmisiä.
Räjähdys tapahtui Imam Ali ibn Abi Talib -moskeijassa Wadi al-Dhahabin kaupunginosassa. Alueella asuu pääosin alaviittivähemmistöä, joka on joutunut kokemaan väkivaltaa ja kostohyökkäyksiä Syyrian sisäisen konfliktin kiristyessä.
Tuhoutunut moskeija ja järkyttävät näky paikan päällä
Syyrian valtiollisen uutistoimisto Sanan julkaisemissa kuvissa moskeijan sisätilat ovat pahoin vaurioituneet. Seinät ovat mustuneet tulipalosta, ikkunat ovat rikki ja lattialla näkyy verta. Räjähdyksen voimakkuus kertoo huolellisesti suunnitellusta ja tuhoisasta iskusta.
Viranomaisten mukaan moskeijan sisälle oli todennäköisesti sijoitettu räjähde, joka laukaistiin rukousten aikana. Turvallisuuslähteeseen viitaten Sana raportoi, että tutkinta tapahtumien kulusta ja tekijöiden henkilöllisyydestä on yhä käynnissä.
Äärijärjestö Saraya Ansar al-Sunnah ilmoittautui iskusta vastuuseen
Jihadistinen ryhmä Saraya Ansar al-Sunnah on ilmoittanut olevansa vastuussa iskusta. Ryhmän mukaan se toteutti hyökkäyksen yhteistyössä toisen, nimeämättömän ryhmän kanssa käyttäen ennalta moskeijaan sijoitettuja räjähteitä.
Saraya Ansar al-Sunnah on sunnilainen äärijärjestö, jonka taustat ja yhteydet ovat yhä epäselviä. Ryhmä nousi laajempaan julkisuuteen kesäkuussa, kun se otti vastuun kuolettavasta kirkkoiskusta Damaskoksessa. Epäselvät rakenteet ja hämärä tausta ovat herättäneet epäilyjä siitä, voisiko kyse olla esimerkiksi äärijärjestö Isisin peiteorganisaatiosta, sillä viestintätyyli ja kohteiden valinta muistuttavat Isisin toimintaa.
Räjähdys Homsissa tuli useiden kuukausien hiljaisemman jakson jälkeen, jolloin Saraya Ansar al-Sunnahin väittämät iskut ovat olleet harvinaisempia ja pääosin kohdistuneet vähemmistöihin ja entisen presidentin Bashar al-Assadin hallinnon jäänteiksi kuvattuihin kohteisiin.
Syyrian ulkoministeriö tuomitsee iskun terroritekona
Syyrian ulkoministeriö tuomitsi räjähdyksen jyrkästi ja kuvasi sitä ”terroristisrikokseksi”. Ministeriön X-palvelussa julkaistussa lausunnossa hyökkäystä kutsuttiin ”pelkurimaiseksi teoksi”, joka on avoin hyökkäys inhimillisiä ja moraalisia arvoja vastaan ja jonka tarkoituksena on horjuttaa maan turvallisuutta ja vakautta.
Hyökkäys lisää jännitteitä maassa, joka on elänyt vuosia pitkittyneen konfliktin ja syvenevien uskonnollisten jakolinjojen varjossa. Erityisesti alaviittivähemmistö on joutunut toistuvasti väkivallan, kostotoimien ja turvallisuusjoukkojen kovien otteiden kohteeksi.
Alaviittivähemmistö ahtaalla Assadin kaatumisen jälkeen
Isku tapahtuu vuotta sen jälkeen, kun Syyrian kapinallisjoukot syrjäyttivät presidentti Bashar al-Assadin. Assad kuuluu alaviittivähemmistöön – shiialaisen islamin suuntauksesta eriytyneeseen lahkoon, joka muodostaa yhden maan suurimmista uskonnollisista vähemmistöistä. Hallinnon kaatumisen jälkeen alaviitteihin kohdistuva pelko kostosta ja väkivaltaisista hyökkäyksistä on kasvanut.
Assad pakeni vallanvaihdon jälkeen liittolaismaahansa Venäjälle, jossa hän ja hänen perheensä ovat saaneet turvapaikan. Samaan aikaan Syyriassa on nähty useita väkivallan aaltoja, joissa erityisesti alaviittiyhteisö on joutunut sekä aseellisten ryhmien hyökkäysten että turvallisuusjoukkojen kovien toimien kohteeksi.
Maailmanlaajuisesti seurattujen raporttien mukaan esimerkiksi maaliskuussa turvallisuusjoukkojen väitettiin tappaneen kymmeniä alaviitteja Latakian rannikkoprovinssissa, kertoi Syyrian tilannetta seuraava Syrian Observatory for Human Rights (SOHR).
Syyrialaiset elävät jatkuvan uhan varjossa
Homsin moskeijaisku on osa laajempaa väkivallan ja turvattomuuden kierrettä, joka koskettaa eri uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä eri puolilla Syyriaa. Uskonnollisiin kohteisiin, kuten moskeijoihin ja kirkkoihin, kohdistuvat iskut ovat omiaan lisäämään pelkoa ja epäluottamusta yhteisöjen välillä.
Vähemmistöt, kuten alaviitit, kokevat elävänsä jatkuvan uhan alla – sekä ääriryhmien iskujen että valtion turvallisuuskoneiston toimien puristuksessa. Tämä tekee sovinnon, jälleenrakennuksen ja normaalin arjen palauttamisesta entistä vaikeampaa maassa, joka on jo valmiiksi pahasti haavoittunut vuosien väkivallasta.
Samaan aikaan Syyrian arjessa etsitään myös toivon ja selviytymisen tarinoita. Esimerkiksi tunnetun tanssijan Ansku Bergströmin avoin kertomus omasta onnellisesta rakkauselämästään ja uuden kumppanin kanssa jaetuista arvoista muistuttaa, miten tärkeää on tarttua myönteisiin esimerkkeihin ja yhteisöllisyyteen myös synkkien uutisten keskellä, niin Syyriassa kuin muuallakin.
Ei sisällä instagram post:eja
