Ruotsin Jyrkkä Puolustusmenolisäys Näyttää Tietä Natossa – Suomalaisen Viisauden Vaikutus
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on nostanut Ruotsin puolustusmenot viiden prosentin tasolle BKT:sta, mikä on huomattava päätös, joka juontaa juurensa suomalaiseen viisauteen. Kristersson kertoi Iltalehdelle Haagissa, että Ruotsin hallitus noudattaa arjessaan suomalaista päätöksentekotapaa: ”Murehtiminen ei ole ratkaisu, vaan konkreettiset teot ja tärkeysjärjestyksen uudelleenmäärittely.”
Naton huippukokouksessa Suomi on asetettu esikuvaksi siitä, miten vastataan Venäjän uhkaan päättäväisesti. Kristersson korostaa, että Ruotsin on suojeltava maansa arvoja ja turvallisuutta kaikin käytettävissä olevin resurssein. Hänen mukaansa Naton pääsihteerin Mark Rutten arvio, jonka mukaan Venäjä saattaa hyökätä Nato-maihin viidessä vuodessa, on osunut oikeaan. Tästä syystä Ruotsi on sitoutunut kasvattamaan puolustuskykyään nopeasti vuosina 2025–2030.
Ruotsin merkittävä päätös nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, ylittää monien Nato-maiden vastaavat suunnitelmat. Tämä päätös tehtiin laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä. Kristersson huomauttaa, ettei Nato vaadi näin jyrkkää korotusta, mutta Ruotsi katsoo sen olevan välttämätöntä turvallisuutensa takaamiseksi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on sävyttänyt ruotsalaisten arkea, ja se on vaikuttanut merkittävästi Ruotsin puolustuspolitiikkaan. Nato-jäsenyyden myötä Ruotsi on ottanut aktiivisen roolin, muun muassa lähettämällä sotilaita Latviaan ja osallistumalla Naton perustamaan Suomen FLF-prikaatiin. Ruotsin siirtyminen liittoutumattomuudesta Natoon on ollut suuri kulttuurinen muutos, mutta se on saanut enemmistön tuen poliittisessa kentässä.
Lähde: iltalehti.fi
