Sveitsin äänestäjät torjuivat oikeistopuolueen esityksen yleisradiomaksun rajusta leikkauksesta
Sveitsissä äänestäjät ovat selvin luvuin hylänneet aloitteen, joka olisi leikannut jyrkästi maan julkisen yleisradioyhtiön, Swiss Broadcasting Corporationin (SBC), vuosittaista lupamaksua. Alustavien ennusteiden mukaan noin 62 % äänestäjistä halusi säilyttää nykyisen maksutason, kun vain noin 38 % tuki leikkausesitystä.
Mikä aloite oli kyseessä?
Äänestyksessä oli kyse oikeistokonservatiivisen Sveitsin kansanpuolueen (SVP) tukemasta kansalaisaloitteesta, joka olisi laskenut kotitalouksien maksaman yleisradiomaksun 335 Sveitsin frangista 200 frangiin vuodessa. Lisäksi yritykset olisi vapautettu kokonaan maksusta.
Nykyinen, jo aiemmin alennettu maksu on 335 frangia (noin 320 puntaa; 435 dollaria) vuodessa kotitaloutta kohden. Esityksen läpimeno olisi merkinnyt merkittävää tulonmenetystä SBC:lle ja supistanut sen toimintamahdollisuuksia erityisesti uutis- ja urheilutarjonnassa sekä vähemmistökielillä.
Äänestystulos ja poliittinen jakolinja
Sunnuntain kansanäänestyksessä aloite kärsi selvän tappion. Alustavien tulosten mukaan 62 % sveitsiläisistä äänesti nykyisen maksutason puolesta ja vain 38 % kannatti leikkausta. Äänestystulos tulkitaan laajasti luottamuslauseeksi julkista yleisradiota kohtaan ja osoitukseksi siitä, että enemmistö kansasta pitää monikielistä, riippumatonta uutis- ja ajankohtaistarjontaa tärkeänä.
Hallitus ja kaikki muut parlamenttipuolueet vastustivat aloitetta. Ne korostivat, että riittävä rahoitus on välttämätöntä, jotta Sveitsin neljä virallista kieltä – saksa, ranska, italia ja retoromaani – saavat tasapainoista ja alueellisesti kattavaa mediapalvelua.
Perustelut leikkausesityksen puolesta ja vastaan
Sveitsin kansanpuolueen mukaan yleisradiomaksu on nykyisessä taloustilanteessa liian korkea ja rasittaa kotitalouksia, kun elinkustannukset nousevat. Puolue vertasi Sveitsin maksutasoa naapurimaihin, kuten Itävaltaan ja Saksaan, joissa maksut ovat alhaisempia. Leikkausta markkinoitiin keinona keventää veroluonteista maksutaakkaa ja pakottaa yleisradioyhtiö tehostamaan toimintaansa.
Hallitus, muut puolueet ja monet mediavaikuttajat varoittivat kuitenkin, että voimakas leikkaus olisi käytännössä merkinnyt laajoja ohjelmaleikkauksia, toimitusten supistamista ja etenkin vähemmistökielisen sekä alueellisen ohjelmatuotannon heikentymistä. Lisäksi pelättiin, että ulkomaanuutisten ja urheilun kattavuus olisi kärsinyt tuntuvasti, mikä olisi heikentänyt kansalaisten luotettavaa tiedonsaantia kansainvälisistä tapahtumista.
Laajemmasta näkökulmasta keskustelu liittyy myös siihen, millainen rooli julkisella medialla on geopoliittisesti jännittyneessä maailmassa. Yleisradioiden kautta välittyvä uutisointi esimerkiksi kansainvälisistä konflikteista, kuten Ison-Britannian tukikohtien käytöstä Iranin konfliktissa, vaikuttaa suoraan kansalaisten käsityksiin ulkopolitiikasta ja turvallisuudesta.
Hallitus suunnittelee jo maltillista alennusta
Vaikka kansanäänestys torjui jyrkän leikkausmallin, Sveitsin hallitus on jo aiemmin päättänyt laskea yleisradiomaksua maltillisemmin. Suunnitelman mukaan vuosimaksu alennetaan 300 Sveitsin frangiin vuoteen 2029 mennessä. Samalla yhä useampi yritys vapautetaan maksusta kokonaan.
Tällä kompromissiratkaisulla hallitus pyrkii vastaamaan kansalaisten huoleen kustannuksista, mutta säilyttämään samalla julkisen yleisradion monipuolisen palvelun ja uutisoinnin. Maksun asteittainen alentaminen nähdään väylänä hillitä kustannuksia ilman äkillistä rahoitusromahdusta.
Käteisen saatavuus kirjataan perustuslakiin
Saman äänestyspäivän yhteydessä sveitsiläiset ratkaisivat myös toisen, laajaa kansallista keskustelua herättäneen kysymyksen: käteisen rahan aseman. Kysymys käteisen turvaamisesta nousi esiin digimaksamisen ja pankkikorttien yleistyessä sekä huolista, että käteisen käyttömahdollisuus voisi tulevaisuudessa kaventua liikaa.
Äänestäjien hyväksyttäväksi oli asetettu kaksi vaihtoehtoista ehdotusta. Kansalaisliike MSL:n aloite nimeltä ”Cash is Freedom” vaati, että perustuslaissa turvattaisiin nimenomaan kolikoiden ja setelien asema. Hallituksen vastaehdotus puolestaan puhui yleisemmin käteisen turvaamisesta ja siitä, että Sveitsin keskuspankki velvoitettaisiin takaamaan käteisen saatavuus.
Alustavien tulosten mukaan noin 70 % äänestäjistä tuki hallituksen vastaehdotusta. Sen myötä käteisen saatavuus kirjataan perustuslakiin, ja Sveitsin kansallispankki saa selkeän velvoitteen huolehtia siitä, että käteistä on jatkossakin riittävästi saatavilla koko maassa.
MSL-liike kritisoi hallituksen mallia liian väljäksi ja katsoi, ettei se mene riittävän pitkälle. Liike halusi nimenomaisen maininnan kolikoista ja seteleistä, koska pelkästään ”käteiseen” viittaava sanamuoto voisi sen mukaan jättää tilaa tulkinnoille tulevaisuudessa.
Laajemmat vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät
Sveitsin äänestystulos osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita puolustamaan sekä riippumatonta, monikielistä julkista mediaa että käteisen rahan asemaa digitalisoituvassa taloudessa. Yleisradiomaksun säilyttäminen nykyisellä tasolla, mutta maltillisesti alennettuna tulevina vuosina, antaa SBC:lle mahdollisuuden jatkaa laaja-alaista uutis- ja ohjelmatuotantoa kaikilla neljällä virallisella kielellä.
Käteisen turvaaminen perustuslaissa puolestaan vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että he voivat jatkossakin valita maksutapansa ja säilyttää osan taloudellisesta yksityisyydestään. Samalla se asettaa selkeät reunaehdot tuleville lainsäädäntömuutoksille ja maksujärjestelmien digitalisoinnille.
Yhdessä nämä päätökset heijastavat sveitsiläisen suorademokratian luonnetta: keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset linjaukset viedään kansalaisten ratkaistaviksi, ja lopputulos muovaa sekä maan mediaympäristöä että rahoitusjärjestelmän tulevaisuutta pitkälle eteenpäin.
Ei sisällä instagram post:eja
