Topi Borg kertoo: Thelma ja Louise -elokuva jätti pysyvän trauman

Ylen Kirjolla-ohjelmasta tutuksi tullut Topi Borg avaa Ilta-Sanomien haastattelussa syvällisesti suhdettaan elokuviin ja yhtä lapsuutensa järkyttävintä katselukokemusta. Elokuvaharrastus, joka on myöhemmin kasvanut lähes elämäntavaksi, sai alkunsa jo varhaisina kouluvuosina – mutta yksi elokuva muutti pysyvästi hänen tapaansa katsoa maailmaa.

Lapsuuden salalaina, joka muutti kaiken

Topi Borg, joka tunnetaan myös somevaikuttaja Sointu Borgin veljenä, kertoo olleensa vasta 11-vuotias, kun hän lainasi kirjastosta vanhemmiltaan salaa klassikkoelokuvan Thelma ja Louise (1991). Tuolloin hän ei voinut aavistaa, millaisen jäljen elokuva jättäisi hänen mieleensä.

Elokuvassa on kohtaus, jossa mies yrittää raiskata Geena Davisin esittämän Thelman baarin pihalla. Juuri tämä väkivaltainen ja ahdistava tilannekohta oli nuorelle Topille käännekohta – ensimmäinen kerta, kun hän näki naiseen kohdistuvaa raakaa väkivaltaa valkokankaalla.

Ensikosketus seksuaaliseen väkivaltaan ruudulla

Borg kuvailee, että ennen tuota hetkeä hänen käsityksensä naisista oli rakentunut täysin turvallisten ja vahvojen roolimallien varaan.

– Näkökulmani naisista oli vahva äitini, siskoni ja isoäitini sekä Tehotytöt-piirretty, jota katsoin, Borg kertoo.

Juuri siksi raiskausyritystä kuvaava kohtaus tuntui erityisen järkyttävältä. Borgin mukaan tilanne traumatisoi hänet niin syvästi, että hän ikään kuin irtautui hetkeksi todellisuudesta.

– Se traumatisoi minut niin kovasti, että vasta noin parinkymmenen minuutin päästä laskeuduin takaisin siihen hetkeen. Siitä lähtien minun on ollut äärimmäisen vaikea katsoa seksuaalista väkivaltaa elokuvissa, Topi Borg sanoo IS:lle.

Topin kokemus kuvaa osuvasti sitä, miten voimakas vaikutus fiktiiviselläkin väkivallalla voi olla erityisesti lapsikatsojaan. Keskustelu elokuvien ikärajoista, sisältövaroituksista ja vanhempien vastuusta on ajankohtaista myös muissa tapauksissa, joissa nuori joutuu kohtaamaan liian rajuja teemoja liian varhain – aivan kuten vakavissa väkivaltarikoksissa, joista uutisoidaan, esimerkiksi 16-vuotiaan Chloe Watson Dransfieldin kuolemaan liittyvässä murhasyytteessä Leedsissä.

Elokuvista elämänmittainen intohimo

Vaikka yksi elokuva jätti pysyvän trauman, se ei sammuttanut Topi Borgin rakkautta elokuvia kohtaan – päinvastoin. Borg on vuosien varrella rakentanut ympärilleen vahvan elokuvaharrastuksen, josta on tullut hänelle sekä ammatti että henkireikä.

Borg on kertonut katsoneensa elämänsä aikana jo noin 12 000 elokuvaa, mikä kertoo poikkeuksellisesta omistautumisesta lajille. Elokuvat ovat hänelle sekä taidetta että analyysin kohde, mutta myös tapa käsitellä omia kokemuksia ja tunteita – mukaan lukien lapsuuden traumaattisia muistoja.

Topi Borgin elokuvakerho tuo keskustelun ruutuun

Gekkonen uutisoi hiljattain, että Borg saa oman ohjelmansa Topi Borgin elokuvakerho, joka alkaa Ylellä maanantaina 6.4. Sarja kokoaa samaan pöytään laajan joukon suomalaisia eri aloilta keskustelemaan elokuvista, niiden teemoista ja merkityksestä.

Ensimmäisen kauden vieraina nähdään muun muassa Tarja Halonen, Jasper Pääkkönen, Erika Vikman, Johannes Brotherus, Sointu Borg, Jukka Hildén, Fathi Ahmed, Zaida Bergroth, Ona Huczkowski sekä Pihla Viitala. Vieraiden kirjo kuvastaa sitä, miten monella tavalla elokuvat koskettavat ihmisiä – poliittisesta vaikuttamisesta viihteeseen ja taiteeseen.

Ohjelmassa Borgin laaja elokuvatietämys yhdistyy henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tunteisiin. Hänen avoimuutensa esimerkiksi lapsuuden traumaattisesta elokuvakokemuksesta voi rohkaista myös katsojia pohtimaan omaa suhdettaan fiktiiviseen väkivaltaan, seksuaalisiin teemoihin ja siihen, milloin sisältö menee oman sietokyvyn yli.

Miksi vaikeista kohtauksista on tärkeä puhua?

Borgin kertomus Thelma ja Louise -elokuvan aiheuttamasta traumasta avaa tärkeän keskustelun siitä, miten elokuvia tulisi katsoa – erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Seksuaalinen väkivalta, raiskausyritykset ja muu raaka väkivalta voivat olla henkisesti kuormittavia myös aikuisille katsojille, mutta lapselle ne voivat olla suorastaan murskaavia kokemuksia.

Avoin keskustelu, ikärajojen kunnioittaminen sekä turvallinen aikuinen, jonka kanssa nähtyä voi purkaa, ovat olennaisia tekijöitä. Borgin tarina muistuttaa, että myös yksittäinen kohtaus voi jättää syvän jäljen – mutta siitä huolimatta elokuvat voivat olla voimakas väline ymmärryksen, empatian ja itseilmaisun lisäämisessä.

Topi Borgin esimerkki osoittaa, että vaikeistakin kokemuksista voi kasvaa jotakin uutta: elokuvien syvällinen rakastaminen, kriittinen katse sisältöihin ja halu käydä rehellistä keskustelua siitä, mitä ruudulla nähdään.

Ei sisällä instagram post:eja