Trumpin Vaatimus Pakottaa Suomen Koviin Päätöksiin Puolustusmenoissa
Suomen puolustusmenojen korotus on noussut jälleen keskustelun keskiöön, kun ministeri Antti Häkkänen (kok) paljasti, että Naton puolustusministerien kokouksessa Brysselissä esitetyt nostovaatimukset saivat laajaa tukea. Myös Suomi on sitoutunut tähän esitykseen, joka linjataan lopullisesti Naton huippukokouksessa Haagissa parin viikon kuluttua.
Naton jäsenmaiden odotetaan nostavan puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tämän lisäksi 1,5 prosenttia tulisi käyttää muuhun turvallisuuteen liittyviin menoihin. Tämä tarkoittaa, että Suomen puolustusbudjetti voi nousta vuoteen 2029 mennessä jopa 11–12 miljardiin euroon, kun se nykyisin on noin 6,3 miljardia euroa.
Jo aiemmin huhtikuussa Orpon hallitus päätti nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä, mutta nyt Naton uusi vaatimus asettaa paineita entistä suurempiin korotuksiin. Hallitus korostaa, että keskustelu puolustusmenojen nostamisesta tulee käydä parlamentaarisesti, mikä tarkoittaa avoimia keskusteluja kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Kuitenkin oppositio on kritisoinut tätä prosessia. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sekä SDP ja keskusta ovat ilmaisseet huolensa siitä, että parlamentaarista keskustelua ei ole käyty riittävästi. Myös vasemmistoliitto on suhtautunut kriittisesti Naton vaatimuksiin ja kehottanut avoimempaan keskusteluun.
Kritiikki kohdistuu erityisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettamaan mielivaltaiseen viiden prosentin vaateeseen. Kuitenkin Suomi on sitoutunut Naton jäsenenä vahvistamaan Euroopan puolustusta ja varautumaan Venäjän uhkaan. Puolustusmenojen kasvattaminen viestii myös sitoutumisestamme puolustusliittoon.
Vaikka oppositio kritisoi, yksikään puolue ei ole irtisanoutunut Naton vaatimuksista. Todellinen kiista onkin siinä, miten nämä mittavat puolustusmenot rahoitetaan. Pääministeri Petteri Orpo on painottanut, että rahoitus pyritään saamaan ensisijaisesti talouskasvusta, mutta lisärahoituksen tarve voi vaatia säästöjä muualta.
Valtion talouden tarkastusvirasto on korostanut tarvetta suunnitelmalle puolustusmenojen rahoittamiseksi ja menojen uudelleenarvioimiseksi. Suomessa on käytävä laaja ja avoin keskustelu tästä aiheesta ennen seuraavia eduskuntavaaleja. On myös tärkeää seurata, kuinka muut Nato-maat toteuttavat nostovaatimuksia.
Lähde: iltalehti.fi