Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut jatkuvat ilman merkittävää edistystä
Ukrainan ja Venäjän toiset rauhanneuvottelut päättyivät ilman merkittäviä läpimurtoja. Osapuolet sopivat kuitenkin vankien vaihdosta, mikä on merkittävä, joskin pieni askel eteenpäin.
Ukrainan neuvottelijat ilmoittivat Venäjän jälleen hylänneen ehdotuksen ”ehdottomasta tulitauosta”, jota Kiova ja sen liittolaiset Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat vaatineet.
Venäjän neuvotteluryhmä ehdotti lyhyttä kahden tai kolmen päivän tulitaukoa ”tietyillä alueilla”, mutta lisätietoja ei annettu.
Vankien vaihto ja neuvottelujen haasteet
Maanantain neuvotteluissa, jotka pidettiin Istanbulissa, osapuolet sopivat vaihtavansa kaikki sairaat ja vakavasti haavoittuneet sotavangit sekä kaikki alle 25-vuotiaat. Odotukset olivat alhaiset jo ennen neuvottelujen alkamista, sillä osapuolet ovat edelleen syvästi eri mieltä siitä, miten sota lopetetaan.
Venäjä hallitsee tällä hetkellä noin 20 % Ukrainan alueesta, mukaan lukien vuonna 2014 liitetty Krimin niemimaa.
Ukraina vaatii täydellistä ja ehdotonta tulitaukoa
Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov korosti, että Ukrainan vaatimus on ”täydellinen ja ehdoton tulitauko” vähintään 30 päivän ajaksi. Hän ilmoitti, että Ukraina oli jo aiemmin toimittanut omat ehdotuksensa Venäjälle, mutta Venäjä esitti omansa vasta Istanbulin neuvotteluissa.
Ukrainan apulaisulkoministeri Serhiy Kyslytsia kertoi, että Venäjä hylkäsi ehdottoman tulitauon. Ukrainalaisneuvottelijat odottavat Venäjän vastausta omiin ehdotuksiinsa kesäkuun loppuun mennessä.
Rauhanneuvottelujen tulevaisuus
Venäjän delegaation johtaja Vladimir Medinsky vahvisti, että kaikki sairaat ja vakavasti haavoittuneet sotavangit sekä alle 25-vuotiaat vaihdetaan, mutta aikataulua ei annettu. Hän myös kertoi, että Venäjä aikoo luovuttaa Kiovalle 6 000 ukrainalaissotilaan ruumiit ensi viikolla.
Ensimmäisessä suorassa rauhanneuvottelussa 16. toukokuuta Ukraina ja Venäjä eivät myöskään päässeet sopuun sodan lopettamisesta, ja sopimus koski vain 1 000 sotavangin vaihtoa kummaltakin puolelta.
Presidentti Zelensky ja hänen eurooppalaiset liittolaisensa ovat toistuvasti syyttäneet Venäjää merkittävien neuvottelujen viivyttämisestä tarkoituksenaan vallata lisää Ukrainan alueita. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puolestaan viivästyttänyt kovat pakotteet Venäjälle, vaikka on painostanut nopeaan ratkaisuun. Trump kutsui viime kuussa harvinaisessa moitteessaan Putinia ”täysin hulluksi” Venäjän suurimpien drooni- ja ohjushyökkäysten jälkeen Ukrainassa.
Lähde: bbc.com
