Venäjän edustajien osallistuminen Helsinki+50-konferenssiin herättää kysymyksiä
Helsinki+50-konferenssi houkuttelee edustajia Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen. Tapahtuma järjestetään Finlandia-talolla torstaina 31. heinäkuuta, ja sen tarkoituksena on kunnioittaa vuoden 1975 Helsingin Etyk-kokouksen perintöä. Konferenssi pyrkii edistämään maiden sitoutumista Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteisiin.
Suomi toimii tänä vuonna Etyjin puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Jouni Laaksonen kertoo, että Venäjältä saapuu tällä hetkellä tietojen mukaan kaksi edustajaa ja Valko-Venäjältä kolme. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloilta, joilta osallistujia tulee useampia.
Laaksosen mukaan Venäjän vähäinen edustus herättää kysymyksiä maan todellisesta halukkuudesta vuoropuheluun. Vaikka Venäjä on korostanut haluavansa keskustelua, osallistujamäärä ei tue tätä tavoitetta.
Konferenssi odottaa yhteensä noin tuhatta vierasta, mukaan lukien lukuisia edustajia Ukrainasta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin odotetaan osallistuvan etänä, ja paikan päällä on ainakin ulkoministeri Andri Sybiha. Myös YK:n pääsihteeri António Guterres lähettää videotervehdyksen.
Etyj-puheenjohtajuuden apulaispäällikkö Toni Sundell toteaa, että Suomi on onnistunut tarjoamaan alustan vuoropuhelulle, mikä on houkutellut paikalle myös maita, jotka ovat halunneet välttää keskusteluja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Sundellin mukaan Venäjän matala edustus konferenssissa viestii osaltaan maan valmiudesta todelliseen vuoropuheluun.
Kokous herättää myös keskustelua muista ajankohtaisista aiheista, kuten uuden vesiasiamiehen työstä vuotavien putkien ja virheellisten laskujen parissa, mikä on tärkeä askel kohti parempaa yhteistyötä ja avoimuutta.
Vuoden 1975 Helsingin Etyk-kokouksella oli merkittävä rooli Neuvostoliiton ja länsimaiden välisten jännitteiden liennyttämisessä, ja sama henki pyritään säilyttämään myös tämän vuoden tapahtumassa.
Lähde: iltalehti.fi
