Wales – Pohjois-Irlanti: merkityksettömältä tuntuva ottelu voi olla tärkeä käännekohta
Wales ja Pohjois-Irlanti kohtaavat tiistaina Cardiffissa ystävyysottelussa, jota harva kannattaja todella odottaa. Kyseessä on niin sanottu “lohdutusottelu”, joka järjestetään, koska molemmat joukkueet putosivat torstaina jalkapallon MM-jatkokarsintojen välierävaiheessa.
Wales hävisi dramaattisesti rangaistuspotkukilpailussa Bosnia-Hertsegovinaa vastaan, kun taas Pohjois-Irlannin unelman katkaisi tappio Italiassa. Samalla kun näiden otteluiden voittajat taistelevat paikasta ensi kesän MM-lopputurnaukseen Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa, häviäjät on määrätty kohtaamaan toisensa Cardiffissa.
Ottelu, jota kannattajat eivät halunneet – mutta joka on silti pakko pelata
Monelle fanille ottelu tuntuu täysin merkityksettömältä. Entinen Pohjois-Irlannin keskikenttäpelaaja Chris Brunt tiivisti monen tunnot kutsumalla peliä “täysin turhaksi” ja “yksiksi naurettavimmista asioista, joista olen kuullut”.
Silti kansainvälisen jalkapallon kattojärjestöt ovat määränneet, että ottelu on pelattava – halusivatpa joukkueet tai kannattajat sitä tai eivät. Se on osa kilpailumuotoa ja otteluohjelmaa, johon maat sitoutuivat jo ennen jatkokarsintoja.
Tilanne muistuttaa laajempaa eurooppalaista trendiä, jossa rajojen, turnausten ja otteluohjelmien sääntely kiristyy ja monimutkaistuu. Esimerkiksi EU:n uudet biometriset rajatarkastukset Doverissa ja Eurotunnelissa ovat tuoneet omat haasteensa matkustajille ja urheilukannattajille, jotka liikkuvat mantereella otteluiden perässä.
Bellamyn Wales: pettymyksen käsittelyä ja uuden alun hakemista
Walesin päävalmentaja Craig Bellamy ei peittele sitä, että joukkue on yhä henkisesti rikki Bosnia-tappion ja rankkaridraaman jäljiltä. Hän puhuu avoimesti “sydänsurusta”, jonka joukkue koki kotikentällään.
Samalla Bellamy vaatii pelaajiltaan ammattilaista otetta: Pohjois-Irlanti-otteluun on valmistauduttava kuin kilpailulliseen huippuotteluun.
“Meidän on fokusoitava uudelleen ja oltava johdonmukaisia valmistautumisessa. Valmistaudumme aina kuin jokainen peli olisi finaali – niin myös nyt”, Bellamy painottaa.
Hänen mukaansa pettymys on hyväksyttävä ja käytettävä voimavarana: “Meidän täytyy tuntea tämä kipu, jokaisen meistä. Sen jälkeen päät painuvat alas ja palataan töihin.”
Walesilta puuttuvat loukkaantumisten vuoksi keskikentän Jordan James ja Rubin Colwill. Lisäksi laitahyökkääjä Daniel James, joka vei Walesin johtoon Bosniaa vastaan, on epävarma. Näiden poissaolojen odotetaan avaavan ovia niin sanotuille rajapelaajille, jotka taistelevat pysyvämmästä paikasta maajoukkueessa – erityisesti kun moni avainpelaaja pelasi torstaina täydet 120 minuuttia.
Mahdollisuus näyttöihin: vaihtomiehet valokeilassa
Entinen Wales-puolustaja James Chester muistuttaa, että jokainen maaottelu on pelaajalle arvokas: “Se on aina uusi mahdollisuus ansaita maaotteluedustus. Niille, jotka eivät pelanneet torstaina, tämä on todellinen tilaisuus näyttää, mihin he pystyvät.”
Myös ex-maajoukkuepuolustaja Nia Jones uskoo, että Bellamy käyttää ottelun testialustana pelaajille, jotka eivät ole saaneet paljon minuutteja tämän MM-karsintakampanjan aikana.
“Leirille tullaan yleensä tietäen, että ohjelmassa on kaksi peliä – ja toivotaan sydämen pohjasta, että toinen niistä ei ole tällainen ‘lohdutusottelu’. Mutta Pohjois-Irlanti on täysin samassa tilanteessa”, Jones sanoo.
Hänen mukaansa ottelusta tulee sekä henkisesti että fyysisesti raskas. 120 minuuttia ja rangaistuspotkut painavat edelleen jaloissa, joten kokoonpanoon on odotettavissa reipasta rotaatiota. Samalla Jones muistuttaa, että taustalla on inhimillinen ulottuvuus: “Nämä ovat ihmisiä. He tulevat olemaan allapäin pari päivää ja yhä satutettuja. Odotukset olivat valtavat, ja he tunsivat sen painon harteillaan.”
Pohjois-Irlanti: nuori joukkue, ylpeä suoritus – mutta silti tappio
Pohjois-Irlannin tappio Italiassa oli luonteeltaan hyvin erilainen kuin Walesin dramaattinen romahdus Cardiffissa. O’Neillin nuori ryhmä esitti rohkean ja ennakkoluulottoman esityksen yhtä Euroopan suurseuraa vastaan, mutta se ei riittänyt finaaliin saakka.
Päävalmentaja Michael O’Neill ei kuitenkaan usko, että tappioiden erilainen luonne vaikuttaa Cardiffin otteluun.
“Tappio on tappio”, hän tiivistää. “Kun tulimme yhteen viime sunnuntaina – sekä me että Wales – molemmilla oli sama tavoite. Nyt sitä ei ole enää kummallakaan. Lopputulos oli sama, joten en usko, että sillä on suurta merkitystä tämän ottelun kannalta.”
O’Neill myöntää, että olisi ollut paljon mieluisampaa matkustaa Cardiffiin taistelemaan MM-paikasta. Hän kuitenkin korostaa, että joukkueet tiesivät etukäteen järjestelmän realiteetit.
“Tiesimme tilanteen tullessamme tähän. Olisimme mieluummin täällä ihan toisissa olosuhteissa, mutta tiesimme, että tappio johtaa juuri tähän asetelmaan”, O’Neill selittää.
Pohjois-Irlanti joutuu tulemaan toimeen ilman Ali McCannia, Ruairi McConvillea, Paddy McNairia ja Bailey Peacock-Farrellia, ja O’Neill on jo vihjannut tekevänsä useita muutoksia avauskokoonpanoon. Myös hän näkee ottelun ennen kaikkea tilaisuutena antaa minuutteja ja vastuuta niille, jotka kamppailevat tulevaisuuden avauspaikoista.
Kannattajat kahden tulen välissä – pettymys ja lojaalisuus
Monet Pohjois-Irlannin kannattajat suunnittelivat alun perin matkustavansa toiseen otteluun siinä toivossa, että panoksena olisi edelleen paikka MM-lopputurnauksessa. Kun unelma kariutui, Irlannin jalkapalloliitto (Irish FA) tarjosi “kertaluontoisen mahdollisuuden” lipunostajille hakea hyvitystä, jos he eivät enää halua matkustaa merkityksettömäksi koettuun peliin.
Silti osa kannattajista tulee paikalle – osin lojaaliudesta, osin siksi, että jokainen reissu ja maaottelu on kokemus sinänsä. Ottelu Walesia vastaan tarjoaa lisäksi harvinaisen tilaisuuden nähdä, miten nuoret ja vähemmän peliaikaa saaneet pelaajat suoriutuvat paineettomassa, mutta silti vaativassa ympäristössä.
“Mieluummin tässä tilanteessa kuin katsomossa”
O’Neill muistuttaa, että vaikka tilanne tuntuu kiusalliselta, se on silti osoitus maiden urheilullisesta tasosta.
“Mieluummin olemme tässä tilanteessa – juuri tippuneina MM-paikan kynnykseltä – kuin niiden maiden joukossa, jotka eivät koskaan päässeet näin pitkälle ja pelasivat vain kaksi ystävyysottelua”, hän sanoo.
“Molemmat maat taistelivat MM-paikasta aivan toiseksi viimeiselle esteelle asti. Otamme siitä positiivisen viestin: monet suuret jalkapallomaat eivät edes yltäneet tähän vaiheeseen.”
Ottelu Cardiffissa on siis paradoksaalinen: se on monelle tunnepuolella tyhjä, mutta urheilullisesti ja tulevaisuutta ajatellen tärkeä. Se tarjoaa mahdollisuuden mitata joukkueiden henkistä kanttia, antaa näyttöpaikkoja uusille nimille ja rakentaa pohjaa seuraavalle karsintakierrokselle.
Lopulta juuri tällaisissa “kukaan ei halua pelata tätä” -otteluissa mitataan, kuinka syvällä ammattiylpeys ja halu kehittyä todella ovat – sekä pelaajissa että valmennusjohdossa.
Ei sisällä instagram post:eja
