Wolvesin historiallisen heikko alkukausi – kuinka pahaksi tilanne voi vielä mennä?
Wolverhampton Wanderers on pelannut Valioliigassa yhtäjaksoisesti vuodesta 2018 lähtien, mutta kuluvan kauden alku on muodostumassa seurahistorian synkimmäksi ajanjaksoksi. Voitottomuus venyy, tappiot kasautuvat ja putoamispeikko kasvaa ottelu ottelulta.
227 päivää ilman Valioliiga-voittoa
Wolvesin edellisestä Valioliiga-voitosta on kulunut jo 227 päivää. Sinä aikana seurassa on nähty kolme päävalmentajaa, kaksi urheilutoimenjohtajaa, yksi tekninen johtaja ja peräti 41 päästettyä maalia. Taulukon jumbosijalle jämähtänyt seura on kerännyt vasta kaksi pistettä ja on jo 13 pisteen päässä turvallisesta sijoituksesta.
On jo varmaa, että Wolves viettää joulupäivää sarjan viimeisellä sijalla, mikä tekee kevään taistelusta säilymisestä entistä vaikeamman. Maanantaina kotona tullut 4–1-tappio Manchester Unitedille oli joukkueelle kahdeksas peräkkäinen liigatappio – seuran pisin tappioputki Valioliiga-aikakaudella ja sivuaa myös seuran kaikkien aikojen heikointa putkea pääsarjatasolla kaudelta 1981–82.
Jean-Ricner Bellegarden ensimmäisen jakson tasoitusosuma Unitedia vastaan oli Wolvesille kauden ensimmäinen liigamaali sitten 26. lokakuuta. Kahden pisteen pistesaldo 15 ottelun jälkeen on yhdessä historian heikoimpia koko Englannin neljän ylimmän sarjatason yhteydessä.
Kannattajien protestit ja kasvava turhautuminen
Wolvesin kannattajien turhautuminen purkautui näkyvästi Manchester United -ottelussa, kun suuri joukko faneja boikotoi avausvarttia protestina seuran omistajataho Fosunin toimintaa vastaan. Molineuxin lehtereillä raikui myös tuttu huuto: ”You’ve sold the team, now sell the club” – viesti omistajille ja seurajohdolle, ettei nykytilaa hyväksytä.
Päävalmentaja Rob Edwards ymmärtää kannattajien tunnot, mutta korostaa samalla pelaajien yrittämistä.
Edwards totesi ottelun jälkeen, ettei aio kertoa faneille, miten heidän tulisi käyttäytyä, mutta toivoo tukea pelaajille – kunhan kentällä näkyy riittävä työmäärä ja sitoutuminen. Hänen mukaansa virheet kostautuivat armotta, ja siitä seurannut viha ja turhautuminen tarttui koko stadionille.
Manageri muistutti myös, että Valioliiga on maailman kovatasoisin sarja, eikä hän odottanut nopeaa käännettä joukkueelle, joka ei ole voittanut liigaottelua sitten huhtikuun.
Vaarana Derby Countyn surullisenkuuluisan ennätyksen rikkominen
Monen mielessä siintää nyt Derby Countyn kausi 2007–08, jolloin seura keräsi Valioliigassa ennätyksellisen vähän, vain 11 pistettä. Wolvesin nykyvauhdilla tuo surullisenkuuluisa ennätys on todellisessa vaarassa.
On kuitenkin syytä huomioida, että Valioliiga on muuttunut merkittävästi sitten Derby Countyn kauden. Rahavirrat, pelaajamarkkinat ja kilpailun taso ovat eri luokkaa, joten suora vertailu ei ole täysin reilu – mutta se ei vähennä Wolvesin tilanteen vakavuutta.
Derbyn tuolloinen hyökkääjä Robert Earnshaw kuvaili BBC:lle, miten kentän ulkopuoliset poliittiset kiistat ja sekava seurajohto heijastuivat suoraan pukukoppiin ja kentälle. Hänen mukaansa joukkue ikään kuin ”luovutti” jo hyvissä ajoin, kun negatiivinen puhe ja epäusko valtasivat seuran arjen. Samankaltaiset merkit ovat nyt nähtävissä myös Wolvesissa, jos henkistä tilaa ei saada käännettyä.
Hidas romahdus huippuvuosien jälkeen
Nykyinen kriisi ei ole syntynyt yhdessä kaudessa. Heti nousun jälkeen Wolves vakiinnutti paikkansa Valioliigan yläkeskikastissa: kausina 2018–19 ja 2019–20 seura sijoittui komeasti seitsemänneksi ja eteni kaudella 2019–20 Eurooppa-liigan puolivälieriin Nuno Espírito Santon johdolla.
Sen jälkeen suunta on ollut tasaisen laskeva. Viiden viime kauden sijoitukset – 13., 10., 13., 14. ja 16. – kertovat tarinaa joukkueesta, joka on joutunut toistuvasti vaihtamaan manageria pelastaakseen sarjapaikkansa. Pelillinen identiteetti on kadonnut, ja pitkäjänteisyys on korvattu jatkuvalla kriisinhallinnalla.
Rob Edwards on jo seuran viides päävalmentaja neljän vuoden sisällä ja kolmas alle 12 kuukauden aikana Gary O’Neilin ja Vítor Pereiran potkujen jälkeen. Jatkuvat muutokset penkin päässä ovat tehneet pitkäjänteisen projektin rakentamisesta lähes mahdotonta.
Avainpelaajat myyty – korvaajat eivät ole onnistuneet
Valmentajaruletti on kulkenut käsi kädessä pelaajamateriaalin merkittävän heikentymisen kanssa. Wolvesin Eurooppa-menestyksen ja Valioliigan kärkikahinoiden takana olleet avainpelaajat ovat yksi toisensa jälkeen poistuneet ilman tasokkaita korvaajia.
Raúl Jiménez, Rúben Neves, Adama Traoré, Pedro Neto, Max Kilman, Conor Coady ja João Moutinho olivat kaikki ratkaisevia nimiä Nuno Espírito Santon menestysjoukkueessa. Viime kesänä myös Nélson Semedon, Rayan Aït-Nourin ja Matheus Cunhan lähtöjen vaikutus näkyy edelleen, kun joukkueen laatu ja kokemus ovat selvästi ohentuneet.
Kesän hankinnoista viidellä pelaajalla ei ollut lainkaan Valioliiga-kokemusta (poislukien Jørgen Strand Larsen, jonka lainasopimus Celta Vigosta muutettiin pysyväksi). Heidän sopeutumisensa on ollut hidasta, eikä tarvittavaa vaikutusta peleihin ole nähty.
Edwards on myöntänyt julkisesti, että joukkue kaipaa lisää kokemusta ja sarjatason tuntemusta. Tammikuun siirtoikkunasta odotetaan kriittistä, mutta hankintojen laatu ja määrä riippuvat pitkälti siitä, kuinka pahasti Wolves on ehtinyt karata turvallisista sijoista.
Haasteet joukkuehengen ja fyysisen tason kanssa
Huolta on herättänyt myös joukkueen henkinen ja fyysinen tila. Laajasta kansainvälisestä pelaajajoukosta ei ole vielä muotoutunut yhtenäistä ryhmää, ja pelillinen kemia on puutteellista. Edwards on painottanut haluavansa nostaa joukkueen intensiteettitasoa selvästi, mutta loukkaantumiset, sopeutumisvaikeudet ja heikko itseluottamus ovat hidastaneet kehitystä.
Earnshaw muistutti, että seura voi ”relegoida itsensä” ajattelutavallaan: jos joka maanantai harjoituksiin tullessa ilmapiiri on raskas ja tuloksia ei pystytä katsomaan eteenpäin, romahtamisen vaara kasvaa. Juuri nyt Wolvesilla on suuri vaara ajautua tähän noidankehään.
Johto tulilinjalla – mutta omistajat eivät aio luovuttaa
Kannattajien huudot ”myykää seura” eivät näytä toistaiseksi vaikuttavan omistajataho Fosunin linjaan. Vaikka fanit kohdistavat suuttumuksensa erityisesti Fosuniin ja toimitusjohtaja Jeff Shihin, kiinalaisomistajat eivät ole aikeissa luopua seurasta, vaikka putoaminen toteutuisi. Sen sijaan he ovat avoimia vähemmistösijoituksille Fosun Sports Groupiin; keskusteluja on käyty muun muassa entisen Crystal Palace -omistajan John Textorin kanssa.
Seuran entinen pelaajahankinnoista ja pelaajakehityksestä vastannut johtaja Matt Jackson nostettiin hiljattain tekniseksi johtajaksi, mutta muutos on otettu kannattajien keskuudessa vastaan epäluuloisesti. Moni toivoo täydellistä suunnanmuutosta ja laajaa rakennemuutosta.
Jo ennen Pereiran marraskuista potkua tätä kautta pidettiin Wolvesissa uuden vaiheen alkuna: tavoitteena on pienentää palkkabudjettia ja hillitä siirtokuluja, samalla kun katse suunnataan yhä vahvemmin omiin kasvatteihin ja kotimaisiin pelaajiin sekä tammikuussa että tulevina siirtoikkunoina.
Synkkää tilastohistoriaa – ennätykset vaarassa
Wolves on yhä ilman voittoa kauden 15 ensimmäisestä liigaottelusta. Englannin pääsarjahistorian pisin voitoton alkukausi kuuluu Boltonille, joka jäi ilman voittoa 22 ensimmäisessä ottelussaan kaudella 1902–03. Bolton putosi silloin sarjasta viimeisenä.
Valioliigan ennätys taas on Sheffield Unitedin 17 voitotonta ottelua kauden alussa. Wolves on jo uhkaavan lähellä tätä rajaa, ja sen välttääkseen joukkueen täytyisi kaataa joko Arsenal tai Brentford ennen vuoden vaihtumista. Vuosi päätetään lisäksi vaikeilla vierasotteluilla Liverpoolia ja Manchester Unitedia vastaan, mikä tekee pisteiden raapimisesta entistä haastavampaa.
Sheffield United pitää hallussaan myös Valioliigan historian heikointa pistemäärää jouluna: kaksi pistettä kaudella 2020–21, tosin tuolloin takana oli 14 ottelua pandemian viivästyttämän alun vuoksi. Jos katsotaan perinteistä elokuussa alkavaa kautta, Sunderlandin viisi pistettä 17 ottelun jälkeen on surullinen vertailukohta, jota Wolves uhkaa nyt vakavasti.
Toisaalta historia tarjoaa myös toivoa. West Bromwich Albion oli jouluna 2004 jumbona ja kahdeksan pistettä turvarajan alapuolella, mutta Bryan Robsonin johdolla seura nousi vielä kuiville. Robert Earnshaw teki tuolla kaudella 11 maalia 18 avauskokoonpanon ottelussa ja oli keskeinen tekijä pelastumisessa – hänen mielestään nyky-Wolvesilta puuttuu juuri tällainen ratkaiseva laatu.
Maaleja ei synny – ratkaisevan laadun puute
Earnshaw arvioi, että Wolvesilta puuttuvat ne huippupelaajien ”hetket”, jotka kääntävät otteluita: yksi välähdys, viiden–kuuden sekunnin jakso, joka ratkaisee pelin. Hänen mukaansa Wolves ei tällä hetkellä pysty luomaan riittävästi laadukkaita maalipaikkoja, eikä edes selviä tilaisuuksia onnistuta käyttämään.
Joukkueen olisi hänen mukaansa kyettävä tuottamaan vähintään neljä–viisi hyvää maalipaikkaa jokaisella puoliajalla, mutta nyt maalinteko näyttää lähes mahdottomalta, koska tarvittava laatu viimeisellä kolmanneksella puuttuu. Vaikka joukkueessa on yksilötasolla hyviä pelaajia – kuten André, João Gomes ja Jørgen Strand Larsen – jokin ei loksahda paikoilleen. Onko kyse itseluottamuksesta, puutteellisesta kyvykkyydestä vai siitä, etteivät pelaajat enää odota haasteita innolla, vaan suorastaan pelkäävät niitä? Jos pelaaja alkaa aidosti kammota otteluita, kyse on vakavasta henkisestä ongelmasta.
Voiko suunta vielä kääntyä?
Wolvesin tilanne on vakava, mutta ei vielä toivoton. Historia tuntee esimerkkejä seuroista, jotka ovat nousseet syvästä kriisistä ja välttäneet putoamisen, vaikka lähtökohdat näyttivät synkiltä. Käänne edellyttää kuitenkin kolmea asiaa: selkeää ja johdonmukaista urheilullista linjaa, vahvistuksia, joilla on todistettua tasoa Valioliigassa, sekä mielentilan täydellistä muutosta niin pukukopissa kuin katsomossakin.
Mikäli seurajohto ei pysty tarjoamaan selkeää visiota ja tukemaan päävalmentajaa riittävillä hankinnoilla, Wolvesin tarina voi päättyä samalla tavalla kuin Derby Countyn 11 pisteen kausi. Jos taas oikeat päätökset tehdään nopeasti, Molineuxissa voidaan vielä välttää historian kirjoihin päätyvä katastrofi.
Laajempi kuva: seurajohdon ja oikeuslaitoksen rooli urheilukriiseissä
Wolvesin kriisi muistuttaa, kuinka vahvasti seurajohdon valinnat, talouspolitiikka ja avoimuus vaikuttavat urheilulliseen menestykseen. Jalkapallo ei elä tyhjiössä, vaan kietoutuu laajempiin vallan ja vastuullisuuden kysymyksiin, jotka näkyvät myös muualla yhteiskunnassa, kuten urheiluun linkittyvissä oikeustapauksissa ja skandaaleissa.
Esimerkiksi kansainvälisellä tasolla on nähty, miten oikeuslaitos voi tuoda julkisuuteen vuosien takaisia tapahtumia ja vaikuttaa laajasti urheilun ja politiikan ympärillä käytävään keskusteluun. Tästä konkreettisena esimerkkinä on Yhdysvaltalaistuomarin päätös määrätä Jeffrey Epsteinin vanhat oikeusasiakirjat julkisiksi, joka osoittaa, miten läpinäkyvyys ja vallankäytön tarkastelu voivat nousta keskiöön myös urheilun ulkopuolisissa, mutta siihen kytkeytyvissä skandaaleissa. Samalla tavoin jalkapalloseurojen johdon toiminta ja päätökset joutuvat yhä tarkempaan julkiseen ja juridiseen tarkasteluun.
Wolvesin kohdalla tulevat kuukaudet näyttävät, onko seuralla rohkeutta ja kykyä tehdä tarvittavat muutokset ennen kuin historia toistaa itseään kaikkein synkimmällä tavalla.
Ei sisällä instagram post:eja
