Yhdysvaltojen isku Venezuelasta lähteneelle huumeveneelle: Lainmukaisuus kyseenalaisena
Yhdysvaltojen joukot suorittivat iskun Karibianmerellä sijaitsevaan veneeseen, joka Valkoisen talon mukaan tappoi 11 huumekauppiasta. Tämä saattaa rikkoa kansainvälisiä ihmisoikeus- ja merioikeuslakeja, kuten oikeusasiantuntijat ovat kertoneet BBC Verifylle.
Presidentti Donald Trump ilmoitti tiistaina, että Yhdysvaltojen joukot tuhosivat aluksen, jonka hän sanoi lähteneen Venezuelasta. Hänen mukaansa venettä operoi Tren de Aragua -kartelli, ja se kuljetti huumeita Yhdysvaltoihin.
Yhdysvaltojen puolustusviranomaiset ovat toistaiseksi kieltäytyneet antamasta tarkempia tietoja iskusta, jonka kuvamateriaalia Trump jakoi Truth Socialissa. He eivät myöskään ole kertoneet, mihin oikeudelliseen perustaan he nojasivat oikeuttaakseen operaation.
BBC Verify on ollut yhteydessä kansainvälisen ja merioikeuden asiantuntijoihin, joista useat sanovat, että Yhdysvallat saattoi toimia laittomasti hyökätessään alukseen.
Yhdysvallat ei ole Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen allekirjoittaja, mutta Yhdysvaltojen armeijan oikeudelliset neuvonantajat ovat aiemmin todenneet, että Yhdysvaltojen tulisi ”toimia sopimuksen määräysten mukaisesti”.
Sopimuksen mukaan maat sitoutuvat olemaan puuttumatta kansainvälisillä vesillä toimiviin aluksiin. Poikkeustapauksissa valtio voi takavarikoida aluksen, kuten ”kuumassa takaa-ajossa”, jossa alusta ajetaan takaa valtion vesiltä avomerelle.
”Voimaa voidaan käyttää aluksen pysäyttämiseen, mutta yleensä tämän pitäisi olla ei-tappavia keinoja,” sanoo professori Luke Moffett Queens University Belfastista.
Hän lisäsi, että voimakeinojen käyttö on oltava ”kohtuullista ja tarpeellista itsepuolustuksessa, jos on välitön uhka vakavasta loukkaantumisesta tai hengenmenetyksestä viranomaisille”, huomauttaen, että Yhdysvaltojen toimet olivat todennäköisesti ”laittomia merioikeuden mukaan”.
Asiantuntijat ovat myös kyseenalaistaneet, voivatko Tren de Aragua -kartellin jäsenten tappamiset rikkoa kansainvälistä voimankäytön lakia.
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan artiklan 2(4) mukaan maat voivat turvautua voimankäyttöön, kun ne ovat hyökkäyksen kohteena ja käyttävät armeijaansa itsepuolustuksena. Trump on aiemmin syyttänyt Tren de Aragua -kartellia epäsäännöllisestä sodankäynnistä Yhdysvaltoja vastaan, ja ulkoministeriö on nimennyt ryhmän ulkomaiseksi terroristijärjestöksi.
Kuitenkin professori Michael Becker Trinity College Dublinista kertoi BBC Verifylle, että Yhdysvaltojen toimet ”venyttävät termin merkitystä sen murtumispisteeseen asti”.
”Se, että Yhdysvaltojen viranomaiset kuvaavat Yhdysvaltojen iskun tappamia henkilöitä narkoterroristeina, ei muuta heitä laillisiksi sotilaskohteiksi,” hän sanoi. ”Yhdysvallat ei ole aseellisessa konfliktissa Venezuelan tai Tren de Aragua -rikollisjärjestön kanssa.”
”Isku näyttää rikkoneen voimankäytön kieltoa, ja se myös loukkaa oikeutta elämään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan.”
Professori Moffett sanoi, että voimankäyttö tässä tapauksessa saattoi olla ”mielivaltaista laittomia tappoja” ja ”ihmisoikeuksien perustavaa laatua oleva loukkaus”.
”Kaikkien leimaaminen terroristiksi ei tee heistä laillista kohdetta, ja se mahdollistaa valtioiden kiertää kansainvälistä oikeutta,” hän sanoi.
Notre Damen oikeustieteen professori Mary Ellen O’Connell kertoi BBC Verifylle, että isku ”rikkoi kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita” ja lisäsi: ”Tarkoituksellinen tappaminen aseellisen konfliktin ulkopuolella on laitonta, ellei se ole elämän välitöntä pelastamista.”
”Joskus hallituksia vastaan sotivat aseelliset ryhmät käyvät huumekauppaa rahoittaakseen osallistumistaan konflikteihin. Ei ole todisteita siitä, että Trumpin kohteena ollut jengi olisi tällainen ryhmä.”
Kuitenkin Yhdysvaltojen viranomaiset ovat olleet nopeita puolustamaan iskua. Republikaanisenaattori Lindsay Graham kirjoitti X:ssä, että isku oli ”viimeinen ja tervetullut merkki siitä, että meillä on uusi sheriffi kaupungissa”.
Hänen republikaanikollegansa, ohionalainen senaattori Bernie Moreno, kirjoitti: ”Tämän veneen upottaminen pelasti amerikkalaisia henkiä. Narkokauppiaat ja narkodiktatuurit, kohtaatte lopulta saman kohtalon.”
Valkoisen talon virkamies kertoi BBC Verifylle, että Trump oli valtuuttanut iskun veneeseen, jonka he sanoivat olevan Tren de Aragua -jäsenten miehittämä, sen lähdettyä Venezuelasta. Virkamies lisäsi, että presidentti oli sitoutunut käyttämään kaikkia keinoja estääkseen huumeiden pääsyn Yhdysvaltoihin.
Pentagoni kieltäytyi kommentoimasta tai jakamasta oikeudellista neuvontaa, jota se sai ennen iskun suorittamista.
Kysymyksiä on nostettu myös siitä, noudattiko Valkoinen talo Yhdysvaltojen lakia antaessaan luvan iskuun. Yhdysvaltojen perustuslaki sanoo, että vain kongressilla on valta julistaa sota.
Kuitenkin artikla II – joka määrittelee presidentin valtuudet – sanoo, että ”presidentin tulee olla armeijan ylipäällikkö” ja jotkut perustuslakiasiantuntijat ovat ehdottaneet, että tämä antaa presidentille valtuudet valtuuttaa iskuihin sotilaskohteita vastaan. Trumpin hallinto on aiemmin viitannut tähän kohtaan puolustettaessa Yhdysvaltojen iskuja Iraniin.
Mutta on epäselvää, ulottuuko tämä kohta voimankäyttöön ei-valtiollisia toimijoita, kuten huumekartelleja, vastaan.
Rumen Cholakov, Yhdysvaltojen perustuslakiasiantuntija King’s College Lontoosta, kertoi BBC Verifylle, että 9/11:n jälkeen Yhdysvaltojen presidentit ovat nojautuneet vuoden 2001 sotilaallisen voimankäytön valtuuttamislakiin (AUMF) suorittaessaan iskuja iskujen vastuullisia ryhmiä vastaan.
”Sen laajuutta on laajennettu jatkuvasti seuraavissa hallinnoissa,” hän lisäsi. ”Ei ole välittömästi selvää, kuuluvatko huumekartellit kuten Tren de Aragua presidentin AUMF-valtuuksien piiriin, mutta se saattaa olla, mitä ’narkoterroristit’ vihjaavat.”
Kysymyksiä on myös siitä, noudattiko Trump sotavaltuuksien päätöslauselmaa, joka vaatii, että presidentin on ”kaikissa mahdollisissa tapauksissa neuvoteltava kongressin kanssa ennen Yhdysvaltain asevoimien viemistä vihollisuuksiin”.
On epäselvää, mitä menetelmää Yhdysvallat käytti iskun toteuttamiseen. Trump ei tarjonnut yksityiskohtia lehdistötilaisuudessaan Oval Officessa ja puolustusministeriö on kieltäytynyt antamasta lisätietoja.
Venezuelan presidentti Maduro ei ole vielä vastannut Yhdysvaltojen iskuihin, mutta hänen viestintäministerinsä Freddy Ñáñez on ehdottanut, että Valkoisen talon julkaisema kuvamateriaali saattoi olla tuotettu tekoälyn avulla. X:ssä julkaistussa viestissä hän ehdotti, että videon vesi ”näyttää hyvin tyylitellyltä ja epäluonnolliselta”.
BBC Verify on ajanut klipin Google AI -tunnistusohjelmiston SynthID:n läpi eikä ole löytänyt todisteita, että kuvamateriaali olisi väärennetty.
Iskut tulevat aikana, jolloin Yhdysvallat on lähettänyt useita sotalaivoja alueelle tukemaan huumeidenvastaisia operaatioita Venezuelaa vastaan.
Emme ole pystyneet seuraamaan kaikkia näitä aluksia. Mutta käyttämällä julkisesti saatavilla olevia aluksilla olevia seurantatietoja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja videoita olemme mahdollisesti tunnistaneet neljä niistä alueella.
Alus, joka tunnistaa itsensä USS Lake Erieksi – ohjusristeilijäksi – lähetti sijaintinsa viimeksi Karibianmerellä Panama-kanavan itäpuolella 30. elokuuta.
Kaksi muuta, jotka tunnistavat itsensä USS Gravelyksi ja USS Jason Dunhamiksi, lähettivät sijaintinsa viimeksi elokuun puolivälissä Yhdysvaltain tukikohdassa Guantánamo Bayn alueella. Neljäs, USS Fort Lauderdale, lähetti sijaintinsa Dominikaanisen tasavallan pohjoispuolella 28. elokuuta.
Trump – joka on pitkään pyrkinyt syrjäyttämään Venezuelan presidentti Nicolás Maduron – on valtuuttanut 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin palkkion kaikista tiedoista, jotka johtavat hänen pidätykseensä. Venezuelan johtaja väitti voittaneensa viime vuoden vaalit, joita kansainväliset tarkkailijat pitivät laajasti vilpillisinä.
Lisätietoa tapahtumista voit lukea artikkelista Graham Linehanin pidätys ja talousmarkkinoiden jännitteet hallitsevat uutisia.
Lähde: bbc.com
