YK:n ympäristöraportti kaapattiin fossiilisten polttoaineiden takia – tutkijan mukaan Yhdysvallat ja muut maat estivät johtopäätökset

Keskeinen YK:n maailmanlaajuinen ympäristöraportti on sen laatijoiden mukaan käytännössä ”kaapattu” Yhdysvaltojen ja muutamien muiden valtioiden toimesta. Raportin johtava tutkija kertoo, että nämä maat eivät halunneet hyväksyä tieteellisiä johtopäätöksiä, jotka vaativat nopeaa irtautumista kivihiilestä, öljystä ja kaasusta sekä fossiilitukien lopettamista.

Global Environment Outlook – kuuden vuoden työn tulos ilman poliittista tukea

Global Environment Outlook (GEO) on noin kuuden–seitsemän vuoden välein julkaistava YK:n alainen tieteellinen kokonaisarvio maapallon ympäristön tilasta. Uusin raportti kokoaa yhteen ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja saastumisen ja yhdistää ne kestämättömään kulutukseen vauraissa ja nopeasti kasvavissa talouksissa.

Raportti varoittaa ”synkästä tulevaisuudesta” miljoonille ihmisille, ellei maailmassa tapahdu nopeaa ja järjestelmällistä siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja ellei fossiilisia polttoaineita sekä maataloutta tukevia massiivisia tukiaisia pureta.

Normaalisti GEO-raportin tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset neuvotellaan sanasta sanaan hallitusten kanssa ja julkaistaan erillisenä ”päättäjille suunnattuna tiivistelmänä”. Tällainen tiivistelmä on poliittisesti ratkaiseva, koska se osoittaa, että hallitukset hyväksyvät tieteellisen analyysin ja ovat valmiita toimimaan sen mukaisesti.

Tällä kertaa näin ei kuitenkaan käynyt. Noin 70 maan poliittiset edustajat ja raportin kirjoittajat kokoontuivat lokakuussa Nairobissa ”myrskyisäksi” kuvatulle neuvottelukierrokselle, mutta eivät päässeet sopuun tiivistelmästä. Lopputuloksena raportti julkaistiin ilman yhteisesti hyväksyttyä päättäjätiivistelmää – ja ilman hallitusten virallista tukea, mikä heikentää sen painoarvoa kansainvälisessä politiikassa.

Ylikulutus, resurssien ryöstö ja kytkös ilmastoon, luontoon ja saasteisiin

Lähes 300 tutkijan voimin laadittu GEO-raportti väittää, että ruoka, jota syömme, vaatteet, joita käytämme, ja energia, jota kulutamme, perustuvat kaikki luonnonvarojen erittäin kestämättömään hyödyntämiseen. Raportti sitoo yhteen:

• ilmastonmuutoksen kiihtymisen,
• luonnon monimuotoisuuden ja lajien katoamisen,
• ilman, maaperän ja vesistöjen saastumisen

ja osoittaa, että taustalla on sama juurisyy: ylikulutus ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva talousmalli.

Ratkaisuksi raportti esittää muun muassa:

• nopeaa irtautumista kivihiilestä, öljystä ja kaasusta,
• fossiilisten polttoaineiden ja ympäristöä kuormittavan maatalouden tukien jyrkkää vähentämistä,
• siirtymää kiertotalouteen ja resurssitehokkaampiin tuotanto- ja kulutustapoihin,
• luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekosysteemien ennallistamista.

Raportin laatijat myöntävät, että tällaiset toimet nostavat lyhyellä aikavälillä kuluttajahintoja ja muuttavat yhteiskuntien rakenteita. He korostavat kuitenkin, että lyhytaikainen taloudellinen kipu on pieni hinta verrattuna pitkän aikavälin hyötyihin: vakaampaan ilmastoon, terveempään ympäristöön ja väheneviin terveys- ja ilmastoriskeihin.

Yhdysvallat, Saudi-Arabia ja Venäjä vastarintarintamassa

GEO-raportin hyväksymiskokouksessa kaikkein vahvinta kritiikkiä herättivät osiot, jotka käsittelivät fossiilisia polttoaineita, muovisaastetta ja tukipolitiikan uudistamista. Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Venäjä ja muutamat muut maat vastustivat kovasanaisesti johtopäätöksiä, jotka kehottaisivat maailmaa irtautumaan nopeasti fossiilienergiasta.

Raportin toinen puheenjohtaja, professori Sir Robert Watson, kuvaa tilannetta poikkeuksellisen jyrkin sanankääntein:

”Pieni joukko maita käytännössä kaappasi koko prosessin. Yhdysvallat päätti olla osallistumatta kokoukseen lainkaan. Vasta aivan lopussa he liittyivät mukaan puhelinyhteydellä ja totesivat, etteivät voi hyväksyä suurinta osaa raportista. Tämä tarkoittaa, etteivät he hyväksyneet oikeastaan mitään siitä, mitä sanoimme ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta, fossiilisista polttoaineista, muoveista tai tukiaisista.”

Watson on yksi maailman arvostetuimmista ympäristötutkijoista. Hän on toiminut muun muassa Ison-Britannian ympäristöministeriön päällikkötutkijana sekä ilmastopaneeli IPCC:n puheenjohtajana ja työskennellyt Maailmanpankissa ja Nasan palveluksessa. Hänen suhteensa Yhdysvaltoihin ovat olleet aiemminkin jännitteiset: hän arvosteli Yhdysvaltojen päätöstä vetäytyä Kioton ilmastosopimuksesta, ja George W. Bushin hallinto ajoi hänet pois IPCC:n johdosta vuonna 2002.

Myös muut kokoukseen osallistuneet asiantuntijat ovat kertoneet, että Yhdysvaltojen ja joidenkin muiden fossiiliriippuvaisten maiden toiminta ”suistivat” prosessin raiteiltaan.

”On ilmiselvää, että öljyn polttaminen ei ole terveellistä”

Eräs raportin pääkirjoittajista, Lantau Group -tutkimuslaitoksen tohtori David Broadstock, kuvaili BBC:lle turhautumistaan siihen, että itsestäänselviltä vaikuttavat asiat kyseenalaistetaan yhä poliittisista syistä.

”Luulin, että olimme ohittaneet vaiheen, jossa tarvitsee enää todistella, että kun poltat öljyä ja sieltä nousee paksua mustaa savua, se tuskin on hyväksi – etenkään hengitettynä. Se on aika ilmeistä, ja silti näemme edelleen osapuolia, jotka haluavat kasvattaa tällaisten tuotteiden tuotantoa.”

Broadstockin mukaan raportti ei tuo esiin mitään radikaalisti uutta, vaan kokoaa yhteen laajaa tieteellistä näyttöä, joka osoittaa fossiilisten polttoaineiden ja saastuttavan tuotannon aiheuttamat terveydelliset, taloudelliset ja ekologiset riskit.

Trumpin kausi ja fossiilitalouden puolustus

Yhdysvaltain politiikassa GEO-raportin kiista heijastelee laajempaa linjanmuutosta. Presidenttikautensa aikana Donald Trump pyrki vahvistamaan maan asemaa fossiilienergian suurvaltana, lisäämään öljyn, kaasun ja hiilen tuotantoa sekä purkamaan Yhdysvaltojen aiempia ilmastositoumuksia.

Trumpin hallinto on muun muassa pyrkinyt Yhdysvaltain tuomioistuimissa kyseenalaistamaan sen, että hiilidioksidi olisi uhka kansanterveydelle. Samalla hallinto on pyrkinyt rajoittamaan tai vesittämään kansainvälisten ilmasto- ja ympäristöelinten työtä – mukaan lukien ne prosessit, jotka tähtäävät fossiilisista polttoaineista irtautumiseen.

Sama vastarinta on näkynyt myös muissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Tänä vuonna Yhdysvallat ja eräät muut maat ovat pyrkineet muun muassa kansainvälisissä muovineuvotteluissa, merenkulun päästöjä käsittelevässä työssä sekä COP30-ilmastokokouksessa poistamaan tai heikentämään kirjausta, jonka mukaan ilmastonmuutos edellyttää maailman nopeaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

Huoli IPCC:n tulevista raporteista ja kansainvälisestä luottamuksesta

GEO-raportin ympärillä käyty kiista nostaa esiin laajemman huolen: jos hallitukset eivät enää pysty hyväksymään tieteeseen perustuvia johtopäätöksiä, mitä se merkitsee tuleville ilmastoraporteille ja kansainväliselle yhteistyölle?

Hallitusvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit ovat olleet vuosikymmenten ajan kansainvälisen ilmastopolitiikan peruskivi. Niiden päättäjille suunnatut tiivistelmät on aina neuvoteltu yksityiskohtaisesti jäsenmaiden kanssa, ja tämä poliittinen hyväksyntä on antanut ilmastotieteelle vahvan selkänojan.

Jos GEO-raportin kaltainen laaja ympäristöselvitys jää ilman yhteistä poliittista tiivistelmää, se voi murentaa luottamusta siihen, että myös tulevat IPCC-raportit saavat yksimielisen tuen. Tämä taas voi hidastaa päästövähennysten ja luonnonsuojelutoimien käyttöönottoa juuri silloin, kun tieteellinen näyttö korostaa kiireellisten päätösten tarvetta.

Samalla kun GEO-raportti ja IPCC varoittavat fossiiliriippuvuuden seurauksista, monet maat harkitsevat yhä laajempaa teknologian käyttöä myös turvallisuuden nimissä. Esimerkiksi kasvontunnistusteknologian laajentaminen Britannian poliisin käyttöön herättää kysymyksiä siitä, miten ympäristö-, energia- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat yhteen nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Ei sisällä instagram post:eja