Kiina tuomitsee Israelin päätöksen tunnustaa Somalimaa itsenäiseksi valtioksi
Kiina on liittynyt kasvavaan joukkoon maita ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka jyrkästi tuomitsevat Israelin päätöksen tunnustaa Somalimaa itsenäiseksi valtioksi ja erottaa se Somaliasta.
Ulkoministeriön tiedottaja Lin Jian totesi Pekingissä, ettei yhdelläkään maalla ole oikeutta tukea tai lietsoa toisten valtioiden sisäisiä separatistisia liikkeitä omien etujensa ajamiseksi. Kiina korosti, että Somalian alueellinen koskemattomuus on kansainvälisen oikeuden perusperiaate, jota tulee kunnioittaa.
Israel ensimmäinen Somalimaan itsenäisyyden tunnustaja
Israelista tuli perjantaina ensimmäinen valtio, joka virallisesti tunnustaa Somalimaan itsenäiseksi tasavallaksi. Somalimaa julistautui itsenäiseksi Somaliasta jo vuonna 1991, mutta yksikään maa ei tähän asti ollut antanut sille virallista tunnustusta.
Somalimaan presidentti kuvaili päätöstä “historialliseksi hetkeksi”, joka vahvistaa alueen yli 30 vuotta jatkunutta pyrkimystä kansainväliseen tunnustukseen. Somalian keskushallinto Mogadishussa reagoi kuitenkin raivokkaasti ja kutsui Israelin ratkaisua suoraksi hyökkäykseksi Somalian suvereniteettia vastaan.
Myös kymmenet muut valtiot ja järjestöt, kuten Turkki, Saudi-Arabia ja Afrikan unioni, ovat arvostelleet Israelin äkillistä ja yksipuolista ilmoitusta. Useat lausunnot ovat vedonneet Somalian yhtenäisyyteen ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen.
Somalimaan tausta: pitkä tie kohti tunnustusta
Somalimaa on Adeninlahden rannalla sijaitseva, pääosin puoliaavikkoinen alue, joka irtautui käytännössä Somaliasta vuonna 1991 Somalian sotilasdiktaattori Siad Barren syrjäyttämisen jälkeen. Irtautumista edelsi verinen separatistinen konflikti, jossa Barren joukot taistelivat kapinallisia vastaan Somalimaassa. Kymmenet tuhannet ihmiset saivat surmansa ja kokonaisia kaupunkeja tuhottiin.
Vaikka Somalimaa ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta, se on rakentanut toimivan poliittisen järjestelmän, omat hallintoinstituutiot, poliisivoimat ja valuutan. Alueen historia erillisenä Somalian osana juontaa juurensa 1800-luvun siirtomaakauteen: se oli Britannian protektoraatti nimellä Brittiläinen Somalimaa, kunnes se vuonna 1960 yhdistyi Italian Somalimaahan muodostaen Somalian tasavallan.
Somalimaan itsenäisyyden kannattajat korostavat alueen etnistä ja poliittista erityisluonnetta. Alueen väestö on pääosin Isaaq-klaania, joka eroaa merkittävästi muusta Somaliasta. Lisäksi arviolta noin kuuden miljoonan asukkaan Somalimaa on ollut suhteellisen rauhallinen ja vakaa verrattuna muuhun Somaliaan, jota ovat pitkään koetelleet islamistijärjestö al-Shabaabin iskut ja poliittinen kaaos.
Somalia: päätös uhkaa suvereniteettia ja kansallista yhtenäisyyttä
Somalian hallitus pitää Somalimaata erottamattomana osana omaa aluettaan. Mogadishu on toistuvasti todennut, että minkään maan ei tulisi tunnustaa Somalimaan itsenäisyyttä, sillä se rikkoo Somalian suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud on kuvannut Israelin ratkaisua “eksistentiaaliseksi uhaksi” maan yhtenäisyydelle. Hänen mukaansa päätös voi rohkaista muitakin separatistisia liikkeitä Afrikassa ja muualla etsimään ulkopuolisia tukijoita oman valtionsa luomiseksi.
Myös Afrikan unioni on pitkään suhtautunut varauksella Somalimaan mahdolliseen tunnustamiseen. Pelkona on, että tunnustus käynnistäisi ketjureaktion, jossa eri alueelliset separatistiliikkeet vaatisivat omille aluilleen kansainvälistä tunnustusta ja solmisivat ulkopoliittisia liittoutumia ohi keskushallitusten. Horn of Africa -alueeseen erikoistunut analyytikko Abdurahman Sayed varoittaa, että tällainen kehitys voisi horjuttaa koko mantereen vakautta.
Netanjahu: tuki itsemääräämisoikeudelle ja strategiset motiivit
Israel perusteli tunnustustaan Somalimaan itsemääräämisoikeudella ja strategisella yhteistyöllä. Pääministeri Benjamin Netanjahu keskusteli puhelimitse Somalimaan presidentin Abdirahman Mohamed Abdullahin kanssa ja korosti, että Israel tunnustaa Somalimaan “oikeuden itse päättää kohtalostaan”. Netanjahun mukaan virallinen tunnustus avaa “merkittäviä mahdollisuuksia kumppanuuden laajentamiseen” Israelin ja Somalimaan välillä.
Analyytikot kuitenkin muistuttavat, että taustalla on laaja joukko geopoliittisia ja turvallisuuspoliittisia laskelmia. Israelin turvallisuusajattelua seuraava israelilainen ajatuspaja Institute for National Security Studies totesi jo aiemmin, että Israel tarvitsee vahvoja liittolaisia Punaisenmeren alueella, muun muassa mahdollista tulevaa sotilasoperaatiota varten Jemenin Iran-mielistä huthi-liikettä vastaan.
Somalimaa sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla lähellä Bab el-Mandebin salmea, joka on yksi maailman keskeisistä merireiteistä. Ajatuspajan mukaan Somalimaa voisi tarjota Israelille pääsyn operatiiviselle alueelle lähelle konfliktivyöhykettä, mikä vahvistaisi Israelin tiedustelu- ja sotilaallisia valmiuksia.
Huthit: Israelin läsnäolo Somalimaassa olisi sotilaskohde
Gazan sodan puhjettua lokakuussa 2023 Israel on useaan otteeseen iskenyt kohteita vastaan Jemenissä vastauksena huthikapinallisten hyökkäyksiin. Huthit ovat perustelleet iskujaan solidaarisuudella palestiinalaisia kohtaan Gazassa.
Reaktiona Israelin päätökseen tunnustaa Somalimaa huthit varoittivat, että mikä tahansa Israelin sotilaallinen tai tiedustelullinen läsnäolo Somalimaassa nähtäisiin “legitiiminä sotilaallisena kohteena”. Tämä lisää jännitteitä Punaisenmeren ja Adeninlahden alueella entisestään.
Kiistanalaiset väitteet palestiinalaisten mahdollisesta siirrosta
Muutama kuukausi ennen tunnustusta useat kansainväliset mediat raportoivat, että Israel olisi ollut yhteydessä Somalimaahan koskien mahdollisuutta siirtää Gazasta pakkosiirrettyjä palestiinalaisia alueelle. Israel ei kommentoinut väitteitä, mutta Somalimaa totesi tuolloin, ettei mahdollinen tunnustus liittyisi palestiinalaiskysymykseen.
Somalia ja Palestiinalaishallinto ovat kuitenkin epäilleet, että Israelin päätös voisi kytkeytyä laajempaan suunnitelmaan palestiinalaisten siirtämisestä pois kotimaastaan. Somalian presidentti vakuutti parlamentilleen, että maa “ei koskaan hyväksy, että palestiinalaiset ajetaan väkisin pois oikeutetulta maaltaan kaukaisille alueille”.
Iranin vaikutusvallan vastustaminen Punaisellamerellä
Yhdysvalloissa toimiva Afrikka-analyytikko Cameron Hudson arvioi BBC:lle, että Israelin päätöksen ydin liittyy Iranin vaikutusvallan vastustamiseen Punaisenmeren alueella. Hänen mukaansa Punainenmeri toimii tärkeänä väylänä aseiden ja taistelijoiden kuljetukselle kohti Itä-Välimeren aluetta ja Gazaa.
Hudsonin mukaan Israel pyrkii vahvistamaan läsnäoloaan Punaisenmeren suulla sekä sotilaallisesti että tiedustelullisesti, sillä se tukee suoraan Israelin kansallista turvallisuutta. Kumppanuus Somalimaan kanssa sopii tähän strategiseen kehykseen.
Laaja kansainvälinen kritiikki ja Afrikan unionin huoli
Israel on saanut osakseen poikkeuksellisen laajaa kritiikkiä useilta alueilta. Päätöstä ovat julkisesti arvostelleet muun muassa Egypti, Turkki, Saudi-Arabia, Afrikan unioni, Jemen, Sudan, Nigeria, Libya, Iran, Irak ja Qatar. Monien lausuntojen punaisena lankana on Somalian alueellisen koskemattomuuden puolustaminen ja huoli kansainvälisten periaatteiden murentumisesta.
Abdurahman Sayed muistuttaa, että jos alueet voisivat vapaasti solmia ulkopoliittisia liittoutumia ja neuvotella tunnustuksesta ohi keskushallitusten, se voisi luoda vaarallisen ennakkotapauksen. Tällainen kehitys voisi laukaista uusia konflikteja paitsi Afrikassa, myös muualla maailmassa, missä separatistiset liikkeet ovat jo valmiiksi aktiivisia.
Somalimaan liittolaiset ja alueen valtapolitiikka
Somalimaan epävirallisiksi liittolaisiksi tai sen pyrkimyksiä ymmärtäviksi maiksi on usein mainittu esimerkiksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE) ja Etiopia. Molemmat ovat kuitenkin suhtautuneet Israelin tunnustukseen julkisuudessa varovaisesti.
UAE:lla on Somalimaassa sotilassatama, mutta se ei ole antanut virallista lausuntoa Israelin päätöksestä. Cameron Hudson arvioi, että Emiraatit ovat käytännössä “hyvin linjassa Israelin kanssa Somalimaan kysymyksessä” ja että maiden Punaisenmeren alueelle ulottuvat intressit ovat monin osin yhteneväiset.
Etiopian hallitus on sekin pysynyt vaiti. Viime vuonna Somalimaa ja sisämaavaltio Etiopia sopivat osan Somalimaan rannikkoalueesta vuokraamisesta Etiopialle, mikä herätti Somalian hallituksessa voimakasta vastustusta. Turkin kerrotaan sittemmin välittäneen neuvotteluissa Somalian ja Etiopian välillä, mikä johti sopimukseen, jossa Etiopia sitoutui kunnioittamaan Somalian alueellista koskemattomuutta.
Abdurahman Sayedin mukaan Israelin yksipuolinen tunnustus saattaa olla Etiopiassa hiljaisesti tervetullut, mutta Addis Abeba näyttää valinneen varovaisen “odota ja katso” -linjan, jotta se ei avoimesti haastaisi Somaliaa tai muita alueellisia toimijoita.
Yhdysvallat ja Somalimaan toiveet
Somalimaassa on pitkään toivottu, että Yhdysvallat tunnustaisi sen itsenäisyyden. Odotuksia vahvistivat vihjeet ennen Donald Trumpin mahdollista toista presidenttikautta, joiden perusteella osa somalimaalaisista uskoi Washingtonin voivan ottaa asiassa aloitteen.
Israelille annettuun tunnustuspäätökseen Trump kuitenkin suhtautui viileästi. New York Postin mukaan hän kommentoi sarkastisesti: “Tietääkö kukaan oikeasti, mikä Somalimaa edes on?” Kommentti viittaa siihen, ettei Yhdysvaltain politiikassa ole ainakaan välitöntä halua seurata Israelin esimerkkiä.
Kiina, kansainvälinen oikeus ja alueellinen vakaus
Kiina pyrkii asemoimaan itsensä konfliktissa kansainvälisen oikeuden puolustajana ja alueellisen vakauden tukijana. Korostamalla Somalian alueellisen koskemattomuuden merkitystä Peking lähettää viestin paitsi Afrikkaan myös muille alueille, joissa sillä itsellään on herkkiä aluekysymyksiä.
Israel puolestaan näkee Somalimaan tunnustamisen keinona vahvistaa omaa strategista asemaansa Punaisenmeren ja Adeninlahden ympäristössä. Näiden kahden näkemyksen törmäys tekee Somalimaan asemasta paitsi paikallisen myös globaalin valtapolitiikan kiistakysymyksen.
Laajemmin tarkasteltuna Somalimaan tapaus herättää kysymyksiä siitä, miten kansainvälinen yhteisö tasapainottaa kansojen itsemääräämisoikeuden, valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja suurvaltojen turvallisuuspoliittiset intressit – kysymyksiä, jotka toistuvat eri muodoissa monilla maailman kriisialueilla.
Urheilun puolella kansainvälisiä jännitteitä on nähty myös viihteen ja kilpailujen maailmassa. Esimerkiksi Jonny Claytonin trillerivoitto PDC:n MM-kilpailuissa on muistuttanut siitä, miten globaalit tapahtumat ja tarinat kietoutuvat yhteen politiikan, talouden ja urheilun kanssa.
Ei sisällä instagram post:eja
