Trump: Iranin sodan tavoitteet ”lähes saavutettu” – öljymarkkinat hermostuivat puheesta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti televisioidussa puheessaan, että Yhdysvaltain asevoimat ovat hänen mukaansa ”lähes saaneet päätökseen” keskeiset sotilaalliset tavoitteensa Irania vastaan käytävässä sodassa. Samalla hän lupasi entistä rajumpia iskuja Teherania vastaan tulevien viikkojen aikana.

Lupaus ”äärimmäisen kovista” iskuista Irania vastaan

Primetime-lähetyksessä Valkoisesta talosta Trump sanoi, että Yhdysvallat on sodan viidennen viikon aikana ”lähestymässä ydintavoitteidensa” täyttymistä. Hänen mukaansa Iranin laivaston, drooni- ja ballististen ohjusjoukkojen kykyjä on jo ”tuhottu” laajasti.

Trump kuitenkin korosti, että operaatio on kaikkea muuta kuin ohi. Hän uhkasi Irania uudella, tehostetulla iskujen aallolla seuraavien kahden–kolmen viikon aikana:

”Hyvin pian aiomme iskeä heihin äärimmäisen kovaa seuraavien kahden tai kolmen viikon aikana”, Trump sanoi kuitenkaan esittämättä selkeää aikataulua sodan lopettamiselle.

Uhka iskuista Iranin energia- ja sähköinfraan

Puheessaan presidentti vihjasi, että Iranin energia-infrastruktuuri – erityisesti sähköntuotantolaitokset – voi joutua seuraavaksi Yhdysvaltain iskujen kohteeksi, mikäli käynnissä olevat, mutta epämääräisesti kuvatut neuvottelut Iranin johdon kanssa eivät johda tulokseen.

”Jos sopimusta ei synny, aiomme iskeä jokaiseen heidän sähköä tuottavaan laitokseensa erittäin kovaa ja luultavasti samanaikaisesti”, Trump uhkasi.

Samalla hän totesi, että Iranin öljyinfrastruktuuriin ei ole vielä hyökätty, vaikka se olisi sotilaallisesti ”helpoin maali”. Trumpin mukaan syynä on se, että öljykenttien tuhoaminen veisi Iranilta ”pienimmänkin mahdollisuuden selvitä ja rakentaa uudelleen”.

Kiista tulitauosta ja Iranin vastaus

Aiemmin samana päivänä Trump väitti Truth Social -alustalla, että Iran olisi pyytänyt tulitaukoa. Iranin ulkoministeriö torjui väitteen nopeasti ”valheellisena ja perusteettomana”, mikä korosti osapuolten syvää epäluottamusta ja ristiriitaista viestintää sodan kulusta.

Hormuzinsalmi, öljyn hinta ja liittolaisten paine

Sodan yksi keskeisistä rintamista on ollut Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljykuljetuksista. Iranin hyökkäykset ovat konfliktin alusta saakka häirinneet liikennettä tällä strategisella merireitillä ja käytännössä sulkeneet sen ajoittain.

Trump vaati jälleen kerran Yhdysvaltain liittolaisia ottamaan aktiivisemman roolin salmen turvaamisessa. Hänen viestinsä oli poikkeuksellisen suorasukainen:

”Rakentakaa hieman viivästynyttä rohkeutta. Menkää salmeen ja ottakaa se vain haltuun”, presidentti sanoi viitaten maihin, jotka ovat riippuvaisia Hormuzinsalmen kautta kulkevasta öljystä.

Puhe ei kuitenkaan rauhoittanut energiamarkkinoita. Brent-raakaöljyn hinta oli noin 100 dollaria barrelilta ennen lähetyksen alkua, mutta nousi Trumpin puheen jälkeen 105 dollariin. Tämä kuvastaa markkinoiden pelkoa siitä, että häiriöt Hormuzinsalmen laivaliikenteessä jatkuvat, ja että mahdolliset uudet iskut Iranin energia- ja sähköinfrastruktuuriin voivat kiristää tilannetta entisestään.

Poliittinen paine kasvaa Yhdysvalloissa

Sota Irania vastaan on jatkunut jo viisi viikkoa, ja Trumpin hallinto painii kotimaassa sekä räjähtäneiden polttoainehintojen että laskevien kannatuslukujen kanssa. Tilannetta vaikeuttaa se, että Yhdysvaltain välivaalit lähestyvät marraskuussa, mikä tekee sodan jatkumisesta poliittisesti entistä herkemmän kysymyksen.

Tuore Reuters/Ipsos-kysely osoittaa, että kaksi kolmesta amerikkalaisesta kannattaa sodan nopeaa lopettamista – vaikka se merkitsisi sitä, etteivät Trumpin julistamat sotilaalliset tavoitteet täysin toteudu. Kyselyn mukaan 60 % vastaajista vastustaa Yhdysvaltain ilmaiskuja Iraniin ja vain 35 % kannattaa niitä.

Demokraattien raju kritiikki: ”Yksi historian pahimmista virheistä”

Oppositiosta reaktiot olivat välittömiä ja armottomia. New Yorkin demokraattisena senaattorina ja senaatin vähemmistöjohtajana toimiva Chuck Schumer teilasi puheen X-alustalla ”sekavaksi, katkonaiseksi ja surkeaksi”.

Schumerin mukaan Trumpin toimet Iranissa tulevat kirjautumaan ”yhdeksi maamme historian suurimmista ulkopoliittisista virheistä” – erityisesti siksi, että presidentti ei hänen mielestään ole kyennyt selkeästi kuvaamaan tavoitteitaan, on vieraannuttanut liittolaisiaan ja sivuuttanut amerikkalaisten arkiset taloushuolet.

”Hän on täysin kelvoton ylipäälliköksi, ja koko maailma tietää sen”, Schumer kirjoitti.

Nato, Rutte ja liittolaissuhteiden jännitteet

Trump ei puheessaan maininnut Naton tulevaisuutta, vaikka hän oli aiemmin brittiläiselle Telegraph-lehdelle antamassaan haastattelussa vähätellyt puolustusliittoa ja kuvannut sitä ”paperitiikeriksi”. Hän myös vihjasi olevansa valmis arvioimaan uudelleen Yhdysvaltain roolia Natossa, mikä on herättänyt syvää huolta Euroopan pääkaupungeissa.

Puheen ajankohtaa pidetään merkittävänä, sillä pian sen jälkeen tuli julki tieto, että Naton pääsihteeri Mark Rutte – joka tunnetaan lempinimellä ”Trump-whisperer” hänen vaikutusvaltansa vuoksi presidenttiin – aikoo vierailla Valkoisessa talossa ensi viikolla. Vierailulta odotetaan tiukkoja keskusteluja niin Iranin sodasta kuin laajemmin transatlanttisesta turvallisuusarkkitehtuurista.

Yhdysvaltain iskut: yli 12 300 kohdetta, mutta Iran jatkaa hyökkäyksiä

Yhdysvaltain Keskuskomennon (CENTCOM) keskiviikkona antaman päivityksen mukaan amerikkalaisjoukot ovat iskeneet Iranissa yli 12 300 kohteeseen sen jälkeen, kun operaatio nimeltä ”Epic Fury” käynnistyi. Kohteisiin ovat kuuluneet muun muassa Iranin laivaston aluksia ja tukikohtia, ohjuslavetteja sekä puolustusteollisuuden tuotantolaitoksia.

Siitä huolimatta Iranin alueelliset hyökkäykset jatkuivat keskiviikkona. Sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat että Qatar raportoivat uusista ohjus- ja drooni-iskuista, jotka liitetään Teheraniin. Lisäksi brittiläiset joukot kertoivat pudottaneensa kymmenen Iranin droonia useissa maissa, mukaan lukien Jordania, Bahrain ja Kypros.

Tilanne korostaa ristiriitaa Trumpin voitonjulistusten ja kentältä tulevien tietojen välillä: vaikka Iranin sotilaallista kapasiteettia on selvästi heikennetty, maa kykenee edelleen iskemään Yhdysvaltain liittolaisia ja strategisia kohteita vastaan Lähi-idän laajalla alueella.

Laajempi turvallisuustilanne ja esimerkki Yhdysvaltain armeijan toiminnasta

Iranin sodan ohella Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta on joutunut suurennuslasin alle myös muualla. Esimerkiksi Tennesseessä tapahtuneesta helikopterilennosta noussut kohu ja siitä seurannut tutkinta on herättänyt keskustelua armeijan käytännöistä ja valvonnasta. Tapauksesta kertova raportointi, kuten Yhdysvaltain armeijan helikopterilennon selvitykseen johtanut Kid Rockin video Tennesseessä, havainnollistaa, miten tarkasti sekä kotimainen että kansainvälinen mielipide seuraa Yhdysvaltain sotilaallista toimintaa.

Yhdessä Iranin sodan kanssa nämä tapaukset muodostavat kuvan ajasta, jolloin Washingtonin päätöksiä tarkkaillaan tiiviisti, ja jokainen sotilaallinen liike voi vaikuttaa sekä maailmanpolitiikkaan että Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan – etenkin vaalien lähestyessä.

Ei sisällä instagram post:eja