Artemis II -miehistön henkilökohtaiset muistoesineet matkalla Kuuhun
Neljän astronautin Artemis II -lento on seuratuin kuumatka sitten Apollo-ohjelman aikojen. He ovat ensimmäiset ihmiset yli 50 vuoteen, jotka kiertävät Kuun ja testaavat reittiä takaisin sen pinnalle tulevia sukupolvia varten.
Miehistöön kuuluu kolme Nasan astronauttia – komentaja Reid Wiseman, Victor Glover ja Christina Koch – sekä Kanadan avaruusviraston astronautti Jeremy Hansen. He ovat huippupilotteja, insinöörejä ja fyysikoita, mutta samalla myös puolisoita ja vanhempia, jotka tasapainottavat sankarillista seikkailua sen riskien ja perhe-elämän realiteettien kanssa.
Jokaisella heistä on lupa ottaa lennolle rajattu määrä henkilökohtaisia esineitä. Nämä pienet muistot kertovat heidän toiveistaan, peloistaan ja siitä, mitä he eivät halua jättää taakseen edes matkalla Kuun kiertoradalle.
Reid Wiseman – komentaja, yksinhuoltajaisä ja pieni muistivihko
Yhdysvaltain laivaston koelentäjänä uransa aloittanut Reid Wiseman lensi ensimmäisen kerran avaruuteen vuonna 2014, kun hän vietti puoli vuotta Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS) Expedition 40 -lennolla. Ironista kyllä: vaikka hän rakastaa lentämistä, hän myöntää pelkäävänsä korkeita paikkoja maan pinnalla.
Artemis II -lennolla Wiseman toimii komentajana Orion-avaruusaluksen toisella lennolla ja ensimmäisellä miehitetyllä Kuuta kiertävällä lennolla yli puoleen vuosisataan. Baltimoressa, Marylandissa syntynyt Wiseman menetti puolisonsa syövälle vuonna 2020 ja on sen jälkeen kasvattanut paria teini-ikäistä tytärtään yksin. Hän kuvaa yksinhuoltajaisyyttä elämänsä suurimmaksi haasteeksi – ja samalla palkitsevimmaksi vaiheeksi.
Wiseman ei ole halunnut suojella lapsiaan täysin avaruuslentojen riskeiltä. Hän on käynyt heidän kanssaan läpi hyvin konkreettisesti, mitä tapahtuisi, jos jokin menisi vikaan: missä testamentti on, mitä asiakirjoja tarvitaan ja miten perheen arki jatkuisi. Hänen mielestään tällaisten vaikeiden keskustelujen pitäisi olla tavallisempia, koska kukaan ei tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
Vaikka hän on lennon komentaja, Wiseman korostaa, ettei Artemis II ole hänen henkilökohtainen projektinsa vaan yhteinen ponnistus: Victor Glover, Christina Koch ja Jeremy Hansen ovat hänen mukaansa äärimmäisen motivoituneita ja poikkeuksellisen nöyriä. Hän toivoo, että vuosikymmenien päästä heidän lentoaan muistellaan vain ”pienenä askeleena” sillä tiellä, joka johtaa pysyvään elämään Kuussa ja lopulta ihmisen askeleisiin Marsin pinnalla.
Henkilökohtaiseksi esineekseen Wiseman aikoo ottaa mukaansa pienen muistivihkon, johon hän voi kirjoittaa ajatuksiaan lennon aikana. Käsin kirjoitetut muistiinpanot ovat hänelle tapa jäsentää kokemustaan ja jättää tuleville sukupolville autenttinen kuvaus ensimmäisestä Artemis-miehityslennosta.
Christina Koch – ennätyksiä rikkonut fyysikko ja käsinkirjoitetut viestit kotoa
Insinööri ja fyysikko Christina Koch valittiin astronautiksi vuonna 2013. Hän nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi vuonna 2019, kun hän teki 328 päivän mittaisen yhtämittaisen avaruuslennon ISS:llä – pisimmän yksittäisen avaruuslennon, jonka nainen on koskaan tehnyt. Samalla lennolla hän osallistui historian ensimmäiseen täysin naisista koostuneeseen avaruuskävelyyn.
Grand Rapidsissa, Michiganissa syntynyt ja Pohjois-Carolinassa kasvanut Kochista tulee Artemis II:n myötä ensimmäinen nainen, joka matkustaa Kuun luo. Hänen unelmansa juontaa juurensa lapsuuteen: makuuhuoneen seinällä roikkui Apollo 8 -lennolla otettu kuuluisa Earthrise-valokuva, jossa Maapallo nousee Kuun horisontin ylle. Kun hän lapsena ymmärsi, että kuvan oli ottanut ihminen – ei automaattinen kamera – ajatus astronautin urasta syttyi toden teolla.
Kochin mukaan juuri se, että kuvan takana oli ihminen, teki Earthrise-otoksesta niin vaikuttavan ja muutti tapaamme katsoa omaa kotiplaneettaamme. Kuu ei ole hänelle vain symboli, vaan majakka, joka ohjaa tieteellistä uteliaisuutta ja ymmärrystä siitä, mistä olemme tulleet.
Yli 25 vuoden ajan Koch on ollut tekemisissä Apollo-veteraanien kanssa stipendisäätiön ja Nasan muistotilaisuuksien kautta. Hän sanoo, että vanhat kuumatkaajat ovat opettaneet hänelle ennen kaikkea miehistöhenkeä ja keskinäistä luottamusta – ominaisuuksia, jotka ovat yhtä tärkeitä Artemis-ohjelmassa kuin ne olivat aikoinaan Real Madridin joukkuetta uudistaneelle valmentajalle Alvaro Arbeloalle, joka sai tähtensä loistamaan yhteisen tavoitteen ja kurinalaisen johtamisen avulla.
Kochin henkilökohtainen muistoesine Artemis II -lennolle on kokoelma käsinkirjoitettuja viestejä läheisiltään. Hän kuvaa näitä pieniä lappuja ”taktilliseksi yhteydeksi” Maahan – konkreettiseksi sillaksi niiden ihmisten luo, joita hän rakastaa, vaikka he jäisivätkin miljoonien kilometrien päähän.
Kotona avaruuslennot ovat jatkuva puheenaihe hänen ja hänen puolisonsa välillä. Puoliso haluaa tietää, mitkä ovat lennon suuret virstanpylväät, mitkä hetket ovat riskialttiimpia ja milloin voi huokaista helpotuksesta. Toisin kuin ISS-lennolla, Kuun kiertoradalla ei ole luvassa arkisia puheluita: Koch muistuttaa puolisoaan siitä, että tällä kertaa ei voi soittaa nopeasti kysyäkseen, missä jokin tavara kotona on.
Jeremy Hansen – Kanadan ensimmäinen Kuuhun matkustava ja perheen mukana kulkevat kuuriipukset
Entinen Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien hävittäjälentäjä ja fyysikko Jeremy Hansen liittyi Kanadan avaruusvirastoon vuonna 2009. Vaikka hän ei ole vielä koskaan käynyt avaruudessa, hänellä on keskeinen rooli uusien astronauttien kouluttamisessa Nasan Johnson Space Centerissä – hänestä tuli ensimmäinen kanadalainen, joka johti tätä työtä.
Hansen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa purjehdusta, kalliokiipeilyä ja maastopyöräilyä. Kuten Koch, myös hän jäljittää avaruusinnostuksensa juuret Apollo 8 -lennon kuviin. Lapsena maaseudulla Kanadassa hän muutti puumajansa mielikuvituksessaan avaruusalukseksi nähtyään kuvan Buzz Aldrinista Kuun pinnalla.
Apollo-lentojen riskit vaikuttavat siihen, miten Hansen puhuu Artemis II -tehtävästä perheelleen. Joululomien aikana he katsoivat yhdessä miehittämättömän Artemis I -lennon laukaisua. Hansen selitti lapsilleen, että kun päämoottorit syttyvät, raketti voi näyttää ja kuulostaa hetken siltä kuin se räjähtäisi – mutta se on osa normaalia laukaisua, ei merkki katastrofista.
Hän on myös kertonut, että lennon aikana insinöörit keskustelevat jatkuvasti ”worst case scenarioista” ja poikkeavista sensoreiden lukemista. Se voi kuulostaa pelottavammalta kuin todellisuus on, sillä näin tiimit testaavat turvallisuuden rajoja erityisesti ensimmäisellä miehitetyllä lennolla.
Jos kaikki sujuu suunnitellusti, Hansenista tulee ensimmäinen ei-amerikkalainen ihminen, joka matkustaa Kuun luo. Hän näkee tämän virstanpylväänä kansainväliselle yhteistyölle, joka on edennyt pitkälle Apollo-aikojen yksinvaltiudesta. Hänen mukaansa Artemis-lennot ovat niin kunnianhimoisia, että ne pakottavat kansakunnat yhdistämään voimansa.
Henkilökohtaisina esineinään Hansen vie mukanaan neljä Kuun muotoista riipusta – yhden vaimolleen ja jokaiselle kolmesta lapsesta. Riipuksiin on kaiverrettu teksti ”Moon and back” ja niihin on istutettu kunkin perheenjäsenen syntymäkivet. Lisäksi hän aikoo pakata mukaansa vaahterasiirappia ja vaahterakeksejä, tuoden palan kanadalaista identiteettiä Kuuta kiertävälle radalle.
Victor Glover – karismaattinen pilotti, perintöesineet ja Raamattu
Victor Glover on entinen Yhdysvaltain laivaston hävittäjälentäjä ja koelentäjä, joka valittiin Nasan astronautiksi vuonna 2013. Hän toimi pilottina Nasan ja SpaceX:n Crew-1 -lennolla ja vietti lähes kuusi kuukautta ISS:llä osana Expedition 64 -miehistöä.
Pomona, Kaliforniassa syntynyt Glover on naimisissa ja neljän lapsen isä. Artemis II -lennolla hänestä tulee ensimmäinen musta ihminen, joka matkustaa Kuun luo. Kollegat kuvaavat häntä miehistön karismaattisimmaksi jäseneksi ja tarkimpaan pukeutuvaksi astronautiksi – hänen ruskeat designer-nahkasaappaansa herättävät huomiota jopa kirkkaan oranssin lentopuvun kanssa. Hänen kutsumanimensä ”IKE” tulee leikkimielisesti lauseesta ”I Know Everything”, viitaten hänen kolmeen maisterintutkintoonsa koelentoinsinööritieteessä, järjestelmätekniikassa sekä sotilaallisessa operatiivisessa taidossa ja tieteessä.
Vuonna 2023 New Yorkissa järjestetyssä punaisen maton tapahtumassa Glover esiintyi modernin avaruusajan tähtenä yhdessä puolisonsa Dionnan kanssa. Valokeilan ulkopuolella hän valmistautuu kuitenkin tehtäväänsä hyvin perinteisin keinoin: tutkimalla alkuperäisiä Gemini- ja Apollo-lentojen teknisiä julkaisuja 1960-luvulta. Taulukoiden, käyrien ja yhtälöiden välistä hän sanoo näkevänsä myös ihmiset – mitä heidän perheensä kävivät läpi, mitä he tiesivät ja mitä eivät, kun he tunkeutuivat tuntemattomaan.
Gloverin mielestä halu tutkia ja ylittää rajoja on syvällä ihmisyydessä. Me lähdemme tutkimaan ymmärtääksemme, missä olemme, miksi olemme ja vastataksemme suuriin kysymyksiin paikastamme maailmankaikkeudessa.
Omiksi muistoesineikseen hän aikoo ottaa mukaan Raamatun, vihkisormuksensa ja suvun perintöesineitä. Lisäksi hän vie mukanaan kokoelman inspiroivia sitaatteja, jotka on koonnut Apollo 9 -astronautti Rusty Schweickart. Nämä pienet esineet symboloivat uskoa, perhettä ja jatkuvuutta – asioita, jotka kantavat myös silloin, kun ihminen on kauempana kodistaan kuin koskaan ennen.
Yhteinen lause: ”Valmiina. Menemme. Kuuhun. Koko ihmiskunnan puolesta.”
Nasan videolla jokainen Artemis II -astronautti tiivistää lennon merkityksen yhteen lauseeseen. Christina Koch aloittaa: ”We are ready” – olemme valmiita. Jeremy Hansen jatkaa: ”We are going” – me menemme. Victor Glover lisää: ”To the Moon” – Kuuhun. Reid Wiseman päättää lauseen: ”For all humanity” – koko ihmiskunnan puolesta.
Heidän henkilökohtaiset muistoesineensä – muistivihko, käsinkirjoitetut viestit, kuuriipukset, vaahterakeksit, Raamattu ja perintöesineet – muistuttavat siitä, että avaruuslennot eivät ole vain tekniikkaa, raketteja ja järjestelmiä. Ne ovat ennen kaikkea tarinoita ihmisistä, perheistä ja unelmista, jotka ulottuvat kotipihalta aina Kuun kiertoradalle asti.
Ei sisällä instagram post:eja
