Eduskunnassa kuohui velkajarrusta – Purra varoitti EU:n tarkkailuluokasta ja ”Kreikan tiestä”
Eduskunnassa käytiin poikkeuksellisen kovaotteinen ja tunteikas keskustelu Suomen velkaantumisesta, kansallisesta velkajarrusta ja EU:n uusista finanssipoliittisista säännöistä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) antoi täysistunnossa karun arvion Suomen taloustilanteesta ja varoitti, että Suomi on suurella todennäköisyydellä ajautumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn jo heti ensi vuoden alussa.
Purra: EU:n liiallisen alijäämän menettely ja tarkkailuluokka edessä
Purran mukaan Suomen on syytä varautua siihen, että maa joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP, Excessive Deficit Procedure) heti alkuvuodesta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi siirtyy EU:n ”tarkkailuluokalle”, jossa unionin komissio seuraa entistä tiukemmin julkisen talouden kehitystä ja vaatii uskottavaa paluuta budjettikuriin.
Purra kertoi asiasta eduskunnan keskustelussa, jossa käsiteltiin lakia julkisen talouden hoitamisesta. Kyseinen lakiesitys toteuttaa EU:n uudistettujen finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla, ja siihen kytkeytyy myös niin kutsuttu kansallinen velkajarru.
Velkajarrun tarkoituksena on asettaa julkiselle taloudelle sitovia rajoja ja varmistaa, ettei velka-aste karkaa hallitsemattomasti. Purra painotti, että kyse ei ole enää pelkistä poliittisista tavoitteista, vaan EU:n sääntöjen edellyttämistä toimista, jos Suomi haluaa säilyttää rahoitusmarkkinoiden luottamuksen.
”Velkarallia ei voi jatkaa” – kasvutoiveet eivät riitä
Puheenvuorossaan Purra torjui ajatuksen, että julkisen talouden sopeutus voitaisiin hoitaa pelkästään toiveilla nopeasta talouskasvusta. Hänen mukaansa ”höttöiset kasvutoiveet” eivät enää riitä, vaan velkaantumista on hillittävä konkreettisin toimilla.
Purra ihmetteli, että osa oppositiosta antaa ymmärtää, että velanottoa voisi jatkaa entiseen tapaan. Valtiovarainministerin mukaan linja johtaisi väistämättä tilanteeseen, jossa rahoitusmarkkinat reagoivat negatiivisesti ja Suomen rahoituskustannukset nousevat entisestään.
Eduskunnassa laaja yksimielisyys velkajarrun tarpeesta – vasemmistoliitto ulkopuolella
Keskusteluun osallistuneet kansanedustajat hallituspuolueista ja suurimmasta osasta oppositiota korostivat taloustilanteen vakavuutta. Moni kiitteli parlamentaarista velkajarrusopua ja sitä, että velkaantumiseen haetaan ratkaisuja puoluerajat ylittäen.
Sosialidemokraattien kansanedustaja Joona Räsänen (sd) totesi, että vaikka EU-sääntöjä tai kansallista velkajarrulakia ei olisi lainkaan, nykyistä velkaantumista ei voi Suomessa jatkaa:
– Mikäli me näin jatkamme, paitsi niin kuin valtiovarainministeri totesi, rahoitusmarkkinat reagoivat, mutta näemme jokainen meistä sen myös keltaisessa kirjassa [budjettikirjassa]. Tänä vuonna velanhoidon kustannukset ovat yli kolme miljardia. Ennuste on, että seuraavien vuosien aikana ne kasvavat jo viiteen miljardiin, Räsänen varoitti.
Velanhoitomenojen nopea kasvu on noussut yhdeksi julkisen talouden keskeisimmistä huolenaiheista. Korkomenot syövät liikkumavaraa muilta menoilta ja pakottavat poliitikot vaikeisiin priorisointeihin.
Kaikesta yksimielisyydestä huolimatta keskusteluun syntyi myös säröjä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jaana Sarkkinen korosti, että kestävin tapa alentaa velkasuhdetta on talouskasvu. Hän kritisoi velkajarrua ja totesi, että tähänastisista sopeutustoimista huolimatta velkasuhde ei ole käytännössä taittunut.
Vasemmistoliitto on ainoa eduskuntapuolue, joka ei ole mukana velkajarrusovussa. Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela sanoi, että vasemmistoliitto suhtautuu Suomen velkaantumiseen yhtä vakavasti kuin muutkin puolueet, mutta ei usko, että velkajarru on oikea ratkaisu.
– Me emme kuitenkaan usko siihen, että kasvun edellytyksiä ja tärkeitä sosiaalisia ja vihreitä investointeja pahimmillaan torppaava velkajarru olisi parannus tähän tilanteeseen, Koskela linjasi.
Oppositio arvostelee hallitusta kasvupolitiikan puutteesta
Vaikka velkajarrusta vallitsi laaja poliittinen yksimielisyys, hallituksen talouspolitiikka sai myös kritiikkiä. SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen moitti hallitusta kasvutoimien puutteesta ja luonnehti hallituksen linjaa ”pelkäksi saksipolitiikaksi”. Hänen mukaansa pelkät leikkaukset eivät riitä, jos samanaikaisesti ei vahvisteta talouden kasvupotentiaalia.
Myös keskustan kansanedustaja Petri Honkonen arvosteli hallitusta siitä, ettei se ole onnistunut riittävästi vahvistamaan talouskasvua. Keskustelussa nousi esiin huoli siitä, että liian yksipuolinen sopeutus voi heikentää kasvua ja sitä kautta vaikeuttaa velkaongelman ratkaisua.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) kysyi Purralta, onko hallitus ”roiskinut” veronalennuksia liian avokätisesti. Taustalla on erityisesti yhteisöveron kevennys, joka on herättänyt keskustelua siitä, onko se oikea-aikainen liike julkisen talouden ollessa alijäämäinen.
Tytti Tuppurainen: Orpo torjui sote-yhteistyön ylimielisesti
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kehui sekin velkajarrusta saavutettua sopua, mutta kritisoi pääministeri Petteri Orpoa (kok) siitä, ettei tämä tarttunut opposition ehdotukseen laajemmasta parlamentaarisesta yhteistyöstä sote-uudistuksen haasteiden ratkomiseksi.
– Oli hyvin surullista, että pääministeri suoralta kädeltä ylimielisesti torjui opposition yhteisen vetoomuksen parlamentaarisesta yhteistyöstä, Tuppurainen sanoi.
Opposition mielestä laajempi yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja palvelujen turvaamiseksi olisi tärkeää, sillä myös sote-menojen kasvu on keskeinen syy julkisen talouden kestävyysongelmiin.
”Kreikan tie” varoittavana esimerkkinä
Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen työministeri Arto Satonen varoitti, että Suomella voi olla edessään ”Kreikan tie”, jos velkaantumiseen ei puututa ajoissa.
– Kyllä tässä Kreikan tie on edessä, jos ei mitään tehdä. Kreikkahan on nyt saanut asiansa kuntoon, mutta lääkkeet ovat olleet kovat. Toivon, että me emme joudu niin kovaa tietä käymään, Satonen totesi.
Kreikka ajautui syvään talouskriisiin vuodesta 2009 alkaen, kun velkaantuminen ja luottamuksen menetys rahoitusmarkkinoilla johtivat koviin sopeutuspaketteihin ja EU:n sekä IMF:n tukiohjelmiin. Eduskuntakeskustelussa Kreikka toimi esimerkkinä siitä, millaiseen tilanteeseen Suomi ei halua ajautua.
Antikainen: ”Konkkaanko te haluatte tämän maan?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen otti keskustelussa tiukan linjan velkajarrun vastustajia kohtaan. Hän piti käsittämättömänä, ettei vasemmistoliitto lähtenyt mukaan velkajarrusopuun, ja huomautti, että myöskään SDP ei ollut täysin yksimielinen.
– Eivätkä kyllä demaritkaan olleet yksimielisiä. Konkkaanko te haluatte tämän maan vai haluatteko te Kreikka 2.0:n? Nähtävästi, Antikainen sanoi viitaten siihen, että osa oppositiosta suhtautuu hänen mielestään liian kevyesti velkaantumiseen.
STT:n tietojen mukaan SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen jätti eriävän mielipiteen eduskuntaryhmän velkajarrupäätöksestä, ja hänen kantaansa kannatti kansanedustaja Krista Kiuru. Tämä osoittaa, että myös sosialidemokraattien sisällä velkajarru jakaa näkemyksiä.
Vihreät haastaa veronalennukset – yhteisöveron lasku ”miljardin ansa”?
Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö nosti keskustelussa esiin kysymyksen hallituksen veropolitiikasta. Hän viittasi Purran varoituksiin EU:n tarkkailuluokasta ja kysyi, onko hallitus valmis harkitsemaan uudelleen ensi vaalikaudelle kaavailtua mittavaa yhteisöveron alennusta.
Hyrkön mukaan kyse on ”lähes miljardin ansasta”, jos yhteisöveron alentaminen heikentää julkisen talouden tasapainoa entisestään ilman riittäviä kasvuvaikutuksia. Hallituksen mukaan veronalennuksen tavoitteena on vahvistaa talouskasvua ja investointeja, mutta kriitikot pelkäävät, että hyödyt jäävät epävarmoiksi samalla kun verotulot pienenevät.
Suomen talouslinja osana laajempaa eurooppalaista muutosta
Suomen velkajarrukeskustelu kytkeytyy laajempaan eurooppalaiseen muutokseen, jossa monet maat kiristävät talouspolitiikkaansa vastauksena velkaantumiseen, korkojen nousuun ja EU:n uusittuihin sääntöihin. Esimerkiksi Britannian viimeaikaiset kiristykset turvapaikkapolitiikassa ja julkisen talouden sopeuttamistoimissa heijastavat samaa trendiä: poliittinen paine hillitä menoja ja vahvistaa valtiontalouden kestävyyttä kasvaa.
Suomessa ratkaisevaksi kysymykseksi nousee, miten velkaantumisen hillintä, veropolitiikka ja talouskasvua tukevat investoinnit saadaan tasapainoon. Eduskunnan tuore keskustelu osoittaa, että velkajarrun perusajatus saa laajaa kannatusta, mutta keinoista ja painotuksista kiistellään kiivaasti – ja kiistely vain kiihtyy, jos EU:n tarkkailuluokka toteutuu ja liikkumavara kansallisessa talouspolitiikassa kapenee.
Ei sisällä instagram post:eja
