Hegseth vaatii liittolaisilta toimia Hormuzin salmessa – Trump uhkaa vetäytyä öljynsuojelusta

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth on vaatinut maan liittolaisia ”astumaan esiin” ja kantamaan vastuuta Hormuzin salmen turvallisuudesta. Lausunto heijastelee presidentti Donald Trumpin aiempia kommentteja, joissa tämä ilmoitti, ettei Yhdysvallat aio enää yksin suojella kansainvälisiä öljykuljetuksia.

Trump: ”Menkää hankkimaan oma öljynne”

Trump kirjoitti tiistaiaamuna sosiaalisessa mediassa viestin, jossa hän kehotti muita maita ”menemään hankkimaan oman öljynsä”, lisäten, että ”Yhdysvallat ei enää tule auttamaan teitä, aivan kuten tekin ette olleet auttamassa meitä”.

Hegseth toisti presidentin viestin tiistain lehdistötilaisuudessa ja korosti, ettei Yhdysvaltojen tehtävänä ole yksin turvata tätä ”kriittistä vesiväylää”. Hänen mukaansa Hormuzin salmen turvallisuus on kansainvälinen velvollisuus, ei pelkästään Washingtonin huolenaihe.

Iran sulkenut Hormuzin salmen hyökkäyksen jälkeen

Iran on käytännössä sulkenut Hormuzin salmen, joka on yksi maailman vilkkaimmista öljynkuljetusreiteistä, sen jälkeen kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät maahan 28. helmikuuta. Kolmen viime viikon aikana Iran on ottanut salmen hallintaansa, mikä on katkaissut merkittävän osan globaalista öljy- ja LNG-kaupasta.

Samaan aikaan Trumpin hallinnon linja liittolaisiin on ailahdellut. Valkoinen talo on ensin pyytänyt Naton ja Euroopan maita mukaan turvaoperaatioon, sen jälkeen vähätellyt avun tarvetta, sitten syyttänyt liittolaisia epälojaaliudesta, väittänyt aiempien avunpyyntöjen olleen vain ”koe” – ja on nyt yhä äänekkäämmin vaatimassa, että liittolaiset itse avaavat salmen uudelleen.

Taustalla on uhka, että Yhdysvallat voisi vetäytyä perinteisistä liittolaissuhteistaan, mikä merkitsisi historiallista käännettä koko länsimaisessa turvallisuusjärjestelmässä.

Painostusta erityisesti Iso-Britanniaa kohtaan

Trump suuntasi tiistain Truth Social -julkaisussaan sanansa erityisesti maille ”kuten Yhdistynyt kuningaskunta”, jotka eivät saa suihkukoneilleen polttoainetta salmen sulun vuoksi. Presidentti kehotti näitä maita ”keräämään viivästynyttä rohkeutta, menemään salmelle ja vain OTTAMAAN SEN”.

Hän sanoi puhuvansa maille, ”jotka kieltäytyivät osallistumasta Iranin mestaukseen” ja lisäsi, että ”vaikein osa on jo tehty” – viitaten Iranin sotilaalliseen heikentämiseen.

Trump toisti kantansa myös BBC:n yhdysvaltalaiskumppani CBS Newsin haastattelussa. Hänen mukaansa ”maiden täytyy tulla mukaan ja hoitaa asia itse”. Presidentti vakuutti, että Iranin sotilaallinen kyky on ”tuhottu” ja että muiden valtioiden on nyt ”tehtävä oma työnsä”, koska salmessa ei hänen mielestään ole enää ”todellista uhkaa”.

Sotatoimien lopettaminen, mutta diplomaattinen paine jatkuu

The Wall Street Journalin mukaan Trump on yksityisesti kertonut avustajilleen, että hän on valmis lopettamaan sotilasoperaation Iraniin, vaikka Hormuzin salmi jäisikin suurelta osin suljetuksi. Raportin mukaan presidentti harkitsee taisteluiden lopettamista siinä vaiheessa, kun Iranin laivasto ja ohjusvarastot on merkittävästi heikennetty.

Samalla Yhdysvallat pyrkisi jatkamaan Iranin painostamista diplomaattisesti, jotta kauppavirrat salmen kautta saataisiin taas auki. BBC on pyytänyt Valkoiselta talolta kommenttia lehtitietoihin, mutta vastausta ei ole toistaiseksi saatu.

Hegseth: ”Ei pelkästään Yhdysvaltain laivaston ongelma”

Hegseth korosti tiistain lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvallat on jo ”luonut onnistumisen edellytykset” ja että Hormuzin salmi ei ole ”vain amerikkalainen ongelmakokonaisuus”. Hänen viestinsä oli selvä: muiden merellisesti riippuvaisten valtioiden on kannettava osansa riskistä.

”Maailmassa on maita, joiden pitäisi olla valmiita astumaan esiin tämän kriittisen vesiväylän suhteen. Kyse ei ole vain Yhdysvaltain laivastosta”, Hegseth sanoi ja toisti, että salmen avaaminen on nyt ”tavoite”, vaikka sitä ei ollut mainittu hänen kirjallisissa sotatavoitteissaan.

Noin 20 % maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta (LNG) kulkee normaalisti Hormuzin salmen kautta. Sodan ja salmen sulun seurauksena polttoaineen hinnat ovat nousseet jyrkästi maailmanlaajuisesti, mikä lisää painetta sekä hallituksille että keskuspankeille.

Ristiriitaiset viestit ja liittolaissuhteiden koetinkivi

Hegseth nosti esiin erityisesti Ison-Britannian, jonka ”isolla pahalla Kuninkaallisella laivastolla” hänen mukaansa olisi kyky toimia salmella. Lontoo on kuitenkin ilmoittanut, ettei se aio antaa itseään ”vetää mukaan” sotaan.

Hegsethin mukaan viime viikkojen tapahtumat ovat paljastaneet, mitä liittolaiset ovat todellisuudessa valmiita tekemään Yhdysvaltojen hyväksi. ”Paljon on paljastunut. Maailmalle on näytetty, mihin liittolaisemme ovat valmiita Yhdysvaltojen eteen… presidentti osoittaa, että liittolaisuus ei ole paljonkaan arvoista, jos maat eivät ole valmiita seisomaan rinnallasi silloin, kun tarvitset heitä”, Hegseth sanoi.

Puolustusministeri kertoi myös, että sodan kestoarvio on nyt kuusi–kahdeksan viikkoa, kun aiemmin hallinto oli puhunut neljän–kuuden viikon aikajänteestä. Tämä viittaa siihen, että taistelujen laajuus tai tavoitteet ovat muuttuneet, vaikka virallinen linja korostaa edelleen Iranin sotilaallisen kapasiteetin heikentämistä ja painostusta avaamaan Hormuzin salmi.

Laajempi turvallisuuskonteksti ja liittolaisten rooli

Hormuzin salmen kriisi korostaa, miten riippuvaisia monet maat ovat merikuljetusreiteistä ja Yhdysvaltain sotilaallisesta läsnäolosta. Jos Washington todella vetäytyisi öljykuljetusten suojaamisesta, se pakottaisi Euroopan, Aasian ja Persianlahden maat rakentamaan omia merivoimakykyjään tai solmimaan uusia turvallisuusjärjestelyjä.

Keskustelu liittolaisten vastuusta ei rajoitu vain Lähi-itään. Myös Euroopassa on nähty tapauksia, joissa vapaaehtoisten ja viranomaisten turvallisuus on joutunut uhatuksi. Esimerkiksi tapauksessa, jossa teini-ikäiset syytteessä etsintä- ja pelastusvapaaehtoisen ja hänen koiransa pahoinpitelystä Bangorissa, on herännyt laajempaa keskustelua siitä, miten yhteiskunnat ja liittolaiset turvaavat sekä omat kansalaisensa että kriittiset tehtävät hoitavat henkilöt.

Hormuzin salmen tilanne jää keskeiseksi testiksi sille, kuinka pitkälle Yhdysvallat on valmis menemään liittolaistensa tukemisessa – ja kuinka valmiita nämä liittolaiset ovat kantamaan omaa vastuutaan globaalista turvallisuudesta ja energiavirroista.

Ei sisällä instagram post:eja