HS: Syyttäjä vaatii Jethro Rostedtille ehdotonta vankeutta veropetoksista – hovioikeus ratkaisee kiistan rangaistustasosta

Helsingin Sanomien mukaan syyttäjä vaatii turkulaiselle kiinteistönvälittäjälle ja tv-persoonalle Jethro Rostedtille aiemmin määrätyn ehdollisen vankeusrangaistuksen sijaan ehdotonta vankeutta veropetoksista. Asia etenee hovioikeuden käsiteltäväksi, kun sekä syyttäjä että Rostedt ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta.

Käräjäoikeuden tuomio: ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu

Rostedt tuomittiin syyskuussa veropetoksista vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänelle määrättiin 90 tunnin yhdyskuntapalvelu. Tuomio koski kolmea törkeää veropetosta ja yhtä perusmuotoista veropetosta.

Käräjäoikeus katsoi, että ehdoton vankeus ei ollut välttämätön, koska Rostedt oli tunnustanut tekonsa. Tunnustuksella oli merkittävä vaikutus rangaistuksen mittaamiseen ja sen lajiin, ja se auttoi häntä välttämään vankilatuomion tässä vaiheessa oikeusprosessia.

Syyttäjä: verorikoksissa kyse merkittävistä summista

Helsingin Sanomien mukaan aluesyyttäjä on tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun ja on valittanut tuomiosta hovioikeuteen. Syyttäjä vaatii, että Jethro Rostedtin vankeusrangaistus muutetaan ehdottomaksi.

Syyttäjän mukaan verorikoksissa oli kyse huomattavista rahamääristä, ja vältetty vero liittyi sekä kiinteistökauppoihin että osakekauppoihin. Näistä syistä syyttäjä katsoo, että rikosten vakavuus ja taloudellinen laajuus edellyttävät ehdotonta vankeusrangaistusta, jotta rangaistus olisi linjassa muiden vastaavien verorikostapausten kanssa ja toimisi riittävän pelotevaikutuksen omaavana seuraamuksena.

Rostedt vaatii lievempää rangaistusta hovioikeudessa

Myös Jethro Rostedt on valittanut tuomiosta ja jättänyt oman vastavalituksensa hovioikeudelle. Hän vaatii rangaistuksensa lieventämistä: vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeuden sijaan hän tavoittelee vuoden ja neljän kuukauden ehdollista vankeutta ilman yhdyskuntapalvelua.

Rostedtin näkemyksen mukaan hänen tunnustuksensa, yhteistyö viranomaisten kanssa sekä muut lieventävät seikat puoltavat kevyempää rangaistusta. Hovioikeus joutuu arvioimaan, onko käräjäoikeuden määrittelemä rangaistus liian ankara, liian lievä vai olosuhteisiin nähden oikeassa suhteessa.

Hovioikeus punnitsee verorikosten rangaistuskäytäntöä

Hovioikeuden ratkaisu tulee olemaan merkittävä myös laajemman verorikosten rangaistuskäytännön kannalta. Tapauksessa punnitaan muun muassa:

• miten tunnustuksen tulisi vaikuttaa rangaistuksen pituuteen ja lajiin
• kuinka paljon rikosten taloudellinen laajuus painaa vaakakupissa
• milloin veropetoksista määrättävä rangaistus on perusteltua muuttaa ehdottomaksi vankeudeksi.

Verorikoksia tarkastellaan oikeuslaitoksessa usein paitsi yksittäisen tapauksen, myös yleisen veromoraalin ja verojärjestelmän uskottavuuden näkökulmasta. Siksi merkittäviin summiin ja järjestelmälliseen toimintaan liittyvät teot johtavat herkästi vaatimuksiin ankarammista rangaistuksista.

Laajempi yhteiskunnallinen tausta ja uskonnollisen vuoropuhelun merkitys

Yhteiskunnallista luottamusta ja oikeudenmukaisuuden kokemusta rakennetaan monella tasolla – verotuksen avoimuudesta ja lain edessä yhdenvertaisuudesta aina eri uskontokuntien väliseen kunnioitukseen. Esimerkiksi Paavi Leon historiallinen vierailu Istanbulin Siniseen moskeijaan ja ele uskontojen välisen vuoropuhelun vahvistamiseksi on muistutus siitä, että luottamus ja avoimuus eivät ole tärkeitä vain valtion ja kansalaisten välillä, vaan myös eri kulttuurien ja uskontojen kesken.

Samalla tavoin kuin uskontojen välinen dialogi pyrkii lisäämään ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä, myös verotuksen ja talousrikosten käsittelyssä korostuvat reiluus, läpinäkyvyys ja se, että sääntöjä noudatetaan yhdenvertaisesti kaikkien kohdalla.

Ei sisällä instagram post:eja