Maailman vanhimmalle johtajalle varapresidentti – Kamerunin perustuslakimuutos herättää kritiikkiä
Kamerunin pitkäaikainen presidentti Paul Biya, 93, on saamassa ensimmäistä kertaa koko nelikymmenvuotisen valtakautensa aikana varapresidentin. Parlamentin hyväksymä kiistelty perustuslakimuutos merkitsee merkittävää muutosta vallanperimykseen ja maan poliittiseen tulevaisuuteen.
Uusi varapresidentin rooli vallanperimyksessä
Hyväksytyn perustuslakimuutoksen mukaan, jos presidentti Paul Biyalle sattuu jotain – esimerkiksi kuolema tai toimintakyvyttömyys – varapresidentti nousee automaattisesti valtionpäämieheksi ja hoitaa tehtävää kuluvan kauden loppuun. Vasta tämän jälkeen järjestettäisiin uudet presidentinvaalit.
Varapresidentin virka ei ole Kamerunissa uusi. Se lakkautettiin vuonna 1972, kun maa siirtyi liittovaltiosta yhtenäisvaltioksi. Sen jälkeen vallan väliaikaisena jatkajana on toiminut senaatin puhemies, jonka tehtävänä on ollut johtaa maata vain siihen saakka, että uudet vaalit ehditään järjestää.
Kiistelty perustuslakimuutos – opposition mukaan vallan keskittämistä
Perustuslain muutos hyväksyttiin lauantaina parlamentin molempien kamarien yhteisistunnossa. Lakiesitys sai 200 ääntä puolesta, 18 vastaan ja neljä edustajaa pidättäytyi äänestämästä. Laki odottaa vielä presidentin allekirjoitusta, mutta sen odotetaan astuvan voimaan.
Opposition mukaan muutos runnottiin läpi kiireellä ja ilman laajaa kansallista keskustelua. Myös yksi presidentti Biyan oman puolueen senaattoreista kuvaili prosessia “epäilyttäväksi”, mikä korostaa sisäisiäkin jännitteitä vallan huipulla.
Muutos vahvistaa presidentin valtaa, sillä uusi varapresidentti ei ole vaaleilla valittu, vaan presidentin itsensä nimittämä. Tästä syystä monet kriitikot näkevät uudistuksen ennen kaikkea keinona varmistaa nykyisen vallanpitäjäpiirin asema myös mahdollisen vallanvaihdon hetkellä.
Presidentin terveydentila ja vallanvaihdon pelisäännöt
Paul Biya on maailman vanhin istuva valtionpäämies ja on hallinnut Kamerunia keskeytyksettä marraskuusta 1982 lähtien. Hänen pitkään jatkunut valtakautensa ja korkea ikänsä ovat ruokkineet yksityistä spekulaatiota terveydentilasta, vaikka siitä puhuminen on maassa tabu.
Presidentin poissaolot julkisuudesta ovat toistuvasti herättäneet huhuja hänen kuolemastaan, mutta Biya on kerta toisensa jälkeen ilmestynyt julkisuuteen osoittamaan olevansa yhä vallassa. Uusi varapresidentin virka nähdään monien analyytikoiden mukaan reaktiona kasvavaan huoleen vallanperimyksen epäselvyydestä.
Kannattajien perustelut: tehokkuutta ja selkeyttä hallintoon
Perustuslakimuutoksen kannattajat väittävät, että varapresidentin viran palauttaminen lisää hallinnon tehokkuutta ja selkeyttää tilannetta mahdollisen kriisin hetkellä. Heidän mukaansa varapresidentti nostaa edustuksen tasoa silloin, kun presidenttiä on tarpeen sijaistaa, ja vapauttaa senaatin keskittymään omiin lainsäädäntötehtäviinsä.
Aiemmin perustuslaki määräsi, että senaatin puhemies nousee väliaikaiseksi presidentiksi, jos istuva presidentti kuolee tai menettää toimintakykynsä. Tällöin maassa oli järjestettävä uudet vaalit. Nyt hyväksytty laki muuttaa järjestystä niin, että presidentin nimittämä varapresidentti hoitaa loppuun koko seitsemänvuotisen kauden ilman välittömiä uusia vaaleja.
Oppositiolta tyly tuomio: “historiallinen mahdollisuus hukattiin”
Oppositiopuolueet kritisoivat muutosta voimakkaasti sekä sisällön että menettelyn osalta. Sosiaalidemokraattinen rintama (Social Democratic Front, SDF), jolla on kuusi edustajaa parlamentissa, boikotoi äänestystä kokonaan.
SDF ajoi mallia, jossa presidentti ja varapresidentti olisivat yhdessä vaaleilla valittu pari, eivätkä presidentin yksipuolisesti päättämiä henkilöitä. Lisäksi puolue vaati perustuslakiin kirjattavaksi maan kielijakautumaa – englanninkielisiä ja ranskankielisiä alueita – heijastavan säännöksen, jonka mukaan maan kaksi korkeinta virkaa olisi jaettu näiden kahden kieliyhteisön kesken, kuten vuosina 1961–1972 oli käytäntönä.
SDF:n puheenjohtaja Joshua Osih kuvasi uudistusta kovin sanoin: hänen mukaansa tämä perustuslain tarkistus “olisi voinut olla poliittisen rohkeuden hetki, mutta on kaikkea muuta kuin hukattu historiallinen mahdollisuus”.
Syytökset “perustuslaillisesta vallankaappauksesta”
Toinen merkittävä oppositioääni, Kamerunin renessanssiliikkeen (Cameroon Renaissance Movement) johtaja Maurice Kamto, kutsui perustuslakimuutosta “perustuslailliseksi ja institutionaaliseksi vallankaappaukseksi”, jonka toteuttajana on hallitseva puolue.
Kamton mukaan uudistus vie Kamerunia kohti “tasavaltalaista monarkiaa”, jossa valta keskittyy ahtaalle piirille ja vallanvaihdosta tulee käytännössä muodollisuus. Hän ilmoitti käynnistävänsä verkossa kampanjan uudistuksen vastustamiseksi ja sen kansainväliseksi tuomitsemiseksi.
Historiallinen tausta: liittovaltiosta yhtenäisvaltioksi
Kamerun toimi vuosina 1961–1972 liittovaltiona, jossa ranskankielisten ja englanninkielisten alueiden itsehallintoa kunnioitettiin enemmän kuin nykyisessä järjestelmässä. Tänä aikana maassa oli käytössä myös varapresidentin virka. Vuoden 1972 kansanäänestys muutti liittovaltion yhtenäisvaltioksi, ja samalla varapresidentin tehtävä lakkautettiin.
Nyt tehty päätös palauttaa viran yli 50 vuoden tauon jälkeen, mutta eri muotoisena: varapresidentti ei ole alueellisen tai kielellisen tasapainon takuu, vaan presidentin nimittämä vallanperijä, mikä lisää epäilyjä läpinäkyvyyden ja demokratian toteutumisesta.
Biyan kahdeksas kausi ja epävarma tulevaisuus
Paul Biya aloitti valtakautensa marraskuussa 1982 ja on sen jälkeen vakiinnuttanut asemansa yhtenä Afrikan pitkäaikaisimmista johtajista. Viime lokakuussa hän voitti kahdeksannen peräkkäisen kautensa 53,7 prosentin ääniosuudella. Oppositio tuomitsi vaalit laajasti vilpillisiksi ja epädemokraattisiksi.
Nyt hyväksytty perustuslakimuutos ei hälvennä huolia maan tulevaisuudesta Biyan jälkeen, vaan monien mielestä pikemminkin syventää epävarmuutta. Varapresidentin viran palauttaminen antaa muodollisen vastauksen kysymykseen vallanperimyksestä, mutta ei takaa poliittista vakautta tai laajasti hyväksyttyä vallanvaihtoa.
Kamerunissa käydään kiivasta keskustelua siitä, kuka nimitetään uudeksi varapresidentiksi. Nimiä ei ole vielä julkistettu, ja spekulaatio kohdistuu sekä presidentin lähipiiriin että keskeisiin turvallisuus- ja puolustusviranomaisiin. Mahdollinen seuraaja nähdään monien silmissä jo nyt tulevana valtionpäämiehenä.
Kansainvälinen kiinnostus ja laajempi konteksti
Kamerunin perustuslakimuutos herättää huomiota myös kansainvälisesti, sillä se liittyy laajempaan keskusteluun Afrikan pitkäaikaisista johtajista, vallan keskittämisestä ja demokratian tilasta. Vastaavia kehityskulkuja on nähty useissa maissa, joissa istuvat presidentit ovat muokanneet perustuslakeja pidentääkseen valtakauttaan tai varmistaakseen hallitsevan eliitin jatkuvuuden.
Myös Suomessa keskustellaan ajoittain poliittisen vallan keskittymisestä ja instituutioiden uskottavuudesta. Esimerkiksi urheilun ja viihteen puolella on nähty kriittisiä puheenvuoroja vallan käytöstä ja ammattitaidosta, kuten Jaakko Dahlbackan suorasanaisessa arviossa Esko Eerikäisen IFC-juonnosta, jossa korostuu sama teema: vastuunkantajien kyky hoitaa tehtävänsä ja avoin keskustelu julkisesta vallasta.
Vaikka Kamerunin tilanne on mittakaavaltaan ja seurauksiltaan aivan toista luokkaa, yhdistävä tekijä on julkisen vallan legitimiteetti – luottamus siihen, että vallankäyttäjät toimivat kansan edun mukaisesti ja että instituutiot kestävät kriisit ja vallanvaihdot.
Ei sisällä instagram post:eja
