Sulo Karjalainen odottaa yhä tuomiota – Kuusamon Suurpetokeskuksen eläinsuojeluoikeudenkäynti venyy viikkokausia

Kuusamon Suurpetokeskuksen johtohahmot ovat jo viikkokausia eläneet epävarmuudessa, kun Oulun käräjäoikeus ei ole saanut annettua tuomiota heitä koskevassa rikosasiassa. Pääkäsittely eläinten kohtelusta Suurpetokeskuksessa päättyi yli kaksi kuukautta sitten, mutta ratkaisu viipyy edelleen.

Koko kansan karhumies syytettynä törkeästä eläinsuojelurikoksesta

Koko Suomelle tuttuna karhumiehenä tunnettu Sulo Karjalainen on yksi jutun keskeisistä vastaajista. Hänen lisäkseen syytettyinä ovat Kuusamon Suurpetokeskuksen toimitusjohtaja Pasi Jäntti sekä keskuksen eläinlääkärinä toiminut mies. Heille kaikille luettiin syytteet törkeästä eläinsuojelurikoksesta 8. syyskuuta, jolloin pääkäsittely Oulun käräjäoikeudessa alkoi.

Alkuperäisen aikataulun mukaan käräjäoikeuden piti antaa tuomio lokakuun alussa. Pääkäsittely päättyi 12. syyskuuta, ja tuomion oli määrä valmistua kolme viikkoa myöhemmin, perjantaina 3. lokakuuta. Nyt pääkäsittelyn päättymisestä on kulunut jo yhdeksän viikkoa, eikä ratkaisua ole vieläkään julkistettu.

Pasi Jäntti kuvaa tilannetta raskaaksi:

– Tuntuu kohtuuttomalta. Koko asia tuntuu ihan kohtuuttomalta.

Sulo Karjalaista ei tavoitettu kommentoimaan sitä, miltä viikkokausia venynyt odotus on tuntunut.

Syyttäjä kuvaa eläinten kohtelua poikkeuksellisen julmaksi

Syyttäjän mukaan Karjalainen kohteli Suurpetokeskuksen eläimiä erityisen julmalla ja raa’alla tavalla. Syytekirjelmän mukaan Karjalainen muun muassa:

• yritti lopettaa ilveksen kirveellä
• piti karhunpentua pannuhuoneessa niin pienessä häkissä, ettei eläin pystynyt seisomaan kunnolla.

Syyttäjä vaatii Karjalaiselle vähintään 10 kuukauden ehdollista vankeutta ja 60 päiväsakon rangaistusta. Pasi Jäntille ja eläinlääkärille vaatimuksena on vähintään puolen vuoden ehdollinen vankeus sekä 40 päiväsakkoa. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyttäjän väitteet lähes kokonaisuudessaan.

Lain mukaan tuomio pitäisi antaa nopeasti – käytäntö on toinen

Suomalaisessa rikosprosessissa lähtökohta on, että käräjäoikeus julistaa tuomionsa heti pääkäsittelyn jälkeen tai viimeistään pian sen jälkeen. Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen avaa lain pääperiaatetta:

– Se tarkoittaa, että ihmiset pyydetään poistumaan salista hetkeksi, tuomioistuin tekee harkinnan, pyytää asianosaiset saliin ja julistaa tuomion.

Hyttinen kuitenkin muistuttaa, että käytännössä tästä poiketaan usein:

– Mutta tästähän lipsutaan paljon.

Jos tuomiota ei julisteta heti pääkäsittelyn päätteeksi, käräjäoikeus antaa ratkaisun niin sanottuna kansliatuomiona. Lain mukaan kansliatuomio tulisi antaa 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä. Jos tuomiota ei erityisestä syystä ehditä antaa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista – tarkkaa takarajaa laissa ei kuitenkaan ole.

Hyttisen mielestä tuomioiden viivyttely ei ole lain hengen mukaista:

– Tuomioiden antamisen lykkääminen on mahdollista, mutta ei lain hengen mukaista. Sen pitäisi olla ihan poikkeustapauksia varten.

Oulun käräjäoikeus lykännyt ratkaisua jo useaan kertaan

Oulun käräjäoikeus ilmoitti Suurpetokeskuksen jutun pääkäsittelyn päätyttyä 12. syyskuuta, että tuomio annetaan 3. lokakuuta. Tuomion antamista on kuitenkin lykätty jo kolmesti.

Siirtoja on perusteltu ensin kiireellisellä vangitsemisjutulla ja sittemmin Suurpetokeskusta koskevan asian laajuudella sekä puheenjohtajatuomarin muilla virkatehtävillä. Hyttinen ymmärtää käräjäoikeuksien arjen kuormituksen, mutta korostaa, että kiire ei saisi kohtuuttomasti heijastua yksittäisiin vastaajiin:

– Käräjäoikeudessa tehdään kädet savessa töitä. On jatkuvaa kiirettä ja säätämistä. Aamulla ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.

– Mutta arki ei helpota yksittäisiä asioita lykkäämällä ja virkakiireisiin vetoamalla.

Hyttinen painottaa erityisesti vastaajien oikeusturvaa ja henkistä kuormaa:

– En kiroile, mutta kyllä jurppisi paljon, jos itse olisin vastaajana, tuomiota lykättäisiin ja lykättäisiin ja joutuisin odottamaan koko ajan, miten tässä käy.

Viimeisimmän tiedon mukaan Oulun käräjäoikeus aikoo antaa tuomionsa Kuusamon Suurpetokeskuksen asiassa 20. marraskuuta. Aikataulu voi kuitenkin vielä muuttua, mikä lisää osapuolten epävarmuutta.

Lain näkökulma: miten tuomio pitäisi antaa?

Tilannetta taustoittaa Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, erityisesti 11 luvun 7 §, jossa säädetään tuomioistuimen ratkaisun antamisesta. Lain mukaan:

• Päätösneuvottelu on pidettävä heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana päivänä.
• Päätösneuvottelun jälkeen asiassa on julistettava tuomio.
• Laajassa tai vaikeassa asiassa tuomio voidaan antaa kansliassa 14 päivän kuluessa.
• Jos tämä ei erityisestä syystä onnistu, tuomio on annettava niin pian kuin mahdollista.

Lisäksi lain mukaan käsittelyn päättyessä paikalla oleville asianosaisille on ilmoitettava tuomion antamispäivä. Jos syyte jätetään tutkimatta tai hylätään ilman pääkäsittelyä, tuomio annetaan viivytyksettä kansliassa, ja asianosaisille ilmoitetaan ajankohta kirjallisesti.

Vaikka laki mahdollistaa jouston laajoissa ja vaikeissa jutuissa, asiantuntijoiden mukaan tuomion pitkittäminen pitäisi olla poikkeus, ei sääntö – etenkin kun kyse on rikosasiasta, jossa vastaajien maine, toimeentulo ja tulevaisuus ovat vaakalaudalla.

Luottamus viranomaisiin koetuksella myös muissa kohuissa

Suurpetokeskuksen tapaus kytkeytyy laajempaan keskusteluun viranomaisten toiminnasta, oikeusturvasta ja päätöksenteon nopeudesta. Viivästyneet ratkaisut ja pitkittyvät prosessit heikentävät helposti kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään – aivan kuten sosiaali- ja terveyspolitiikan puolella on nähty, kun esimerkiksi Kaisa Juuso on ollut kohujen keskiössä ja kovan kritiikin alla viranomaispäätösten ja linjausten vuoksi.

Kun näkyvät julkisuuden henkilöt, kuten Sulo Karjalainen, joutuvat odottamaan tuomiota viikkokausia löysässä hirressä, tapaus nousee väistämättä koko oikeusjärjestelmän toimivuuden symboliksi. Se, miten ja millä aikataululla Oulun käräjäoikeus lopulta ratkaisunsa antaa, vaikuttaa paitsi syytettyjen elämään myös siihen, miten kansalaiset kokevat oikeuslaitoksen oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden.

Yhteenveto: pitkittynyt odotus koettelee vastaajia

Kuusamon Suurpetokeskuksen oikeudenkäynti on esimerkki siitä, miten rikosprosessin venyminen voi aiheuttaa merkittävää henkistä ja taloudellista kuormitusta. Sulo Karjalainen, Pasi Jäntti ja eläinlääkäri joutuvat elämään viikkoja epävarmuudessa, kun tuomio viivästyy kerta toisensa jälkeen.

Vaikka käräjäoikeuksien arki on kiireistä ja tapaukset voivat olla laajoja ja vaikeita, asiantuntijoiden mukaan tuomioiden antamista pitäisi viivästyttää vain poikkeustapauksissa. Muutoin vaarana on, että oikeus ei enää toteudu viivytyksettä – ja että vastaajat roikkuvat, kuten tässäkin tapauksessa, viikkotolkulla löysässä hirressä odottamassa elämänsä kannalta ratkaisevaa tuomiota.

Lähde: iltalehti.fi