Trump Davosissa: ”Kanada elää Yhdysvaltojen ansiosta” – hyökkäys Carneyta ja muita johtajia vastaan

Maailman talousfoorumi Davosissa tarjosi jälleen näyttämön Yhdysvaltain entiselle presidentille Donald Trumpille, joka käytti puheenvuoronsa ylistääkseen Yhdysvaltain taloutta – mutta myös arvostellakseen näkyvästi muita maailman johtajia. Puheen kohteiksi joutuivat erityisesti Kanadan pääministeri Mark Carney, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Sveitsin entinen presidentti Karin Keller-Sutter.

Trump: ”Kanada elää Yhdysvaltojen ansiosta”

Terävin piikki kohdistui Kanadan pääministeriin Mark Carneyhin, joka oli edellisenä päivänä Davosissa arvostellut suurvaltoja siitä, että ne käyttävät taloudellista valtaansa aseena. Carney varoitti puheessaan ”suurvaltojen” taloudellisesta painostuksesta ja peräänkuulutti pienempien maiden yhteistyötä ja pakottamisen vastustamista.

Trump vastasi Carneylle suorasanaisesti. Hän puhutteli pääministeriä etunimellä ja sanoi: ”Kanada elää Yhdysvaltojen ansiosta. Muista se, Mark, seuraavan kerran kun teet lausuntojasi.” Trump jatkoi väittämällä, että Kanada saa Yhdysvalloilta ”paljon ilmaiseksi” ja että maan pitäisi olla tästä ”kiitollinen”.

Kommentit herättivät välittömästi huomiota Kanadassa, jossa Carneyta ylistettiin kotimaassa laajasti. Eräs senaattori kuvaili Carney’n Davos-puhetta merkittävimmäksi Kanadan pääministerin pitämäksi puheeksi sitten toisen maailmansodan. Samalla kuitenkin heräsi kysymys: joutuuko Kanada nyt varautumaan Yhdysvaltain vastatoimiin?

Carney ei maininnut Trumpia nimeltä, mutta puhui avoimesti ”amerikkalaisesta hegemoniasta” ja kuvasi maailman tilannetta ”murrokseksi, ei vain siirtymäksi”. Hänen viestinsä oli, että pienempien valtioiden on sopeuduttava, tehtävä yhteistyötä ja torjuttava suurvaltojen painostus.

Kauppajännitteet taustalla – Kanadan talous riippuvainen Yhdysvalloista

Trumpin sanat osuivat arkaan kohtaan, sillä Kanada on edelleen toipumassa Yhdysvaltojen asettamista tulleista muun muassa metalli- ja autoteollisuudessa. Lisäksi käynnissä on pohjoisamerikkalaisen vapaakauppasopimuksen USMCA:n pakollinen uudelleentarkastelu, jonka lopputulosta seurataan Ottawa:ssa tarkasti.

Kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa on Kanadan taloudelle elintärkeä: noin 75 % Kanadan viennistä suuntautuu etelärajan yli Yhdysvaltoihin. Siksi mahdolliset uudet tullit tai poliittiset jännitteet heijastuvat välittömästi Kanadan talousnäkymiin.

Kanadan kauppaministeri Maninder Sidhu korosti keskiviikkona, että Yhdysvallat tulee ”aina olemaan tärkeä Kanadalle”, mutta painotti samalla, että maa etsii uusia mahdollisuuksia myös muualta, kuten Kiinasta ja Intiasta. Sidhu’n viesti oli, että Kanada pyrkii vähitellen monipuolistamaan taloussuhteitaan, jotta riippuvuus yhdestä suuresta kumppanista vähenisi.

Laajemmassa kuvassa Trumpin retoriikka kytkeytyy taloudellisen vallan ja markkinoinnin rooliin velkaantumisessa ja taloudellisessa haavoittuvuudessa. Samaa teemaa käsitellään myös artikkelissa luottopistepalveluista, luottokorttivelasta ja siitä, miten aggressiivinen talousmarkkinointi voi syventää velkakierrettä, jossa avataan, kuinka taloudellista valtaa ja informaatiota käytetään painostuksen välineinä yksilö- ja valtiotasolla.

Macronin aurinkolasit Trumpin pilkan kohteena

Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti oman Davos-puheensa samanaikaisesti Carney’n kanssa. Macron varoitti maailman epävakaudesta ja arvosteli Yhdysvaltoja siitä, että se pyrkii ”heikentämään ja alistamaan Eurooppaa” uhkaamalla tulleilla Euroopan liittolaisille ja Britannialle – myös kiistassa Grönlannista, jota Trump oli aiemmin ilmaissut haluavansa ostaa.

Trump ei Davosissa juuri analysoinut Macronin puheen sisältöä, mutta tarttui sen sijaan yhteen yksityiskohtaan: Macronin käyttämiin sinisiin heijastaviin lentäjätyylisiin aurinkolaseihin, joita tämä käytti sisätiloissa pitämänsä puheen aikana.

”Katsoin häntä eilen, ne kauniit aurinkolasit päässään”, Trump sanoi yleisölle. ”Mitä ihmettä tapahtui?”

Reutersin mukaan Macron käytti aurinkolaseja suojellakseen silmiään verisuonen puhkeamisen vuoksi, ja ranskalaismedioiden mukaan taustalla oli jatkuva, mutta lievä terveydentila. Viikkoa aiemmin Macron oli esiintynyt sotilastilaisuudessa Etelä-Ranskassa punaisella silmällä ja käytti samantyyppisiä aurinkolaseja. Hän vakuutti joukoille, että kyse oli ”täysin hyvänlaatuisesta” ja ”täysin merkityksettömästä” vaivasta.

Trump kertoi toimittajille myös, ettei aio matkustaa Pariisiin ehdotettuun G7-maiden hätäkokoukseen, koska hän epäilee Macronin poliittista tulevaisuutta. ”Hän on mukava mies. Pidän Macronista, mutta hän ei tule olemaan siellä enää kovin kauaa”, Trump kommentoi.

Kiista Sveitsin kanssa: tullit ja ”liian toistava” johtaja

Trump suuntasi huomionsa myös Sveitsin entiseen presidenttiin Karin Keller-Sutteriin, jota hän virheellisesti kutsui ”pääministeriksi”. Keller-Sutterin presidenttikausi päättyi joulukuussa, mutta hän oli mukana Sveitsin valtuuskunnassa Davosissa ja tapaamassa Trumpia tämän puheen jälkeen.

Trump muisteli aiempaa kiistaa, jossa hän oli uhannut nostaa Sveitsin tuotteiden tullit 30 prosenttiin. Hänen mukaansa Keller-Sutter otti häneen yhteyttä yrittäessään estää tullikorotukset.

”Hän oli hyvin toistava, hän sanoi ’ei, ei, ei, ette voi tehdä niin, me olemme pieni, pieni maa'”, Trump kertoi. ”Hän jatkoi samaa lausetta yhä uudelleen ja uudelleen. Hän vain ärsytti minua, sanon rehellisesti.”

Trump väitti nostaneensa tämän jälkeen tullit 39 prosenttiin. Myöhemmin, suuren sveitsiläisyritysten – kuten Rolexin – painostuksen jälkeen, Yhdysvallat suostui laskemaan tulleja 15 prosenttiin loppuvuodesta. Davosissa Trump kuitenkin varoitti, että tullitaso voi nousta uudelleen: ”Vähensin sitä, koska en halua satuttaa ihmisiä. En halua satuttaa heitä. Ja laskimme sen alemmalle tasolle; se ei tarkoita, ettei se voisi nousta.”

Miksi maailma kuuntelee Davosissa – ja mitä Trumpin puhe kertoo

Davosin talousfoorumi on perinteisesti paikka, jossa johtajat pyrkivät rakentamaan luottamusta, hakevat kompromisseja ja viestivät markkinoille vakautta. Trumpin puhe erottui joukosta hyökkäävällä ja henkilökohtaisella sävyllään, jolla hän puhutteli liittolaisiaan ja kumppaneitaan.

Carney’n puhe ”amerikkalaisesta hegemoniasta” ja pienempien maiden yhteistyön tarpeesta sai monet pohtimaan, onko kansainvälinen järjestelmä siirtymässä kohti avoimempaa valtakamppailua, jossa taloussuhteita käytetään yhä suoremmin poliittisen painostuksen välineenä. Trumpin lausunnot Kanadasta, Euroopasta ja Sveitsistä vahvistavat kuvaa maailmasta, jossa tullit, sopimukset ja julkiset puheet toimivat osana samaa valtapolitiikan arsenaalia.

Samalla ne muistuttavat siitä, miten riippuvaisia monet taloudet ovat edelleen Yhdysvaltain markkinoista – ja miten haavoittuvaisiksi ne voivat joutua, kun Washingtonissa vaihtuu sävy tai strategia.

Ei sisällä instagram post:eja