Trump vähättelee Ison-Britannian lentotukialuksia Iranin sodassa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, ettei Yhdysvallat tarvitse Ison-Britannian lentotukialuksia käynnissä olevassa sodassa Irania vastaan. Samalla hän syytti Britannian pääministeri Sir Keir Starmeria halusta “liittyä sotiin vasta, kun olemme jo voittaneet”, kun Yhdysvallat ja Israel jatkavat iskujaan Iranin kohteisiin.

Trump: “Emme tarvitse brittiläisiä lentotukialuksia”

Trumpin mukaan Iso-Britannia harkitsee vakavasti kahden lentotukialuksen lähettämistä Lähi-itään tukemaan liittouman toimia. Truth Social -palvelussa julkaisemassaan viestissä hän kuitenkin väitti, ettei Yhdysvallat “tarvitse niitä”. Downing Street ei ole kommentoinut presidentin väitteitä.

Ison-Britannian puolustusministeriö (MoD) on vahvistanut, että toinen maan kahdesta lentotukialuksesta on asetettu korotettuun valmiustilaan. Tämä on lisännyt spekulaatioita mahdollisesta lähettämisestä Välimerelle turvaamaan Britannian etuja, joita Lähi-idän konflikti uhkaa.

USAn pommittajat saapuvat Britanniaan – tukikohtien käyttö herättää kiistaa

Trumpin kommentit tulivat sen jälkeen, kun Yhdysvaltain B-1-pommittajia nähtiin laskeutumassa RAF Fairfordin tukikohtaan Gloucestershiressä. Yhdysvallat on alkanut käyttää brittiläisiä tukikohtia “tiettyihin puolustuksellisiin operaatioihin” Irania vastaan.

Toimittajien kysyessä Air Force One -koneessa Yhdysvaltojen brittiläisten tukikohtien käytöstä sodassa Trump viittasi Truth Social -kirjoitukseensa ja totesi: “Emme tarvitse heitä”, viitaten jälleen Ison-Britannian lentotukialuksiin. Hänen mukaansa Britannian panos tulisi liian myöhään: “Ei ole oikea aika. Olisi ollut mukava saada heidät mukaan kaksi viikkoa sitten.”

Britannia välttelee laajempaa sotilaallista osallistumista

Ison-Britannian hallitus on korostanut, ettei sillä ole aikomusta osallistua laajempaan hyökkäyskampanjaan Lähi-idässä. Hallituksen mukaan maan ensisijainen tehtävä on suojella brittiläisiä etuja, joukkoja ja liittolaisia, ei laajentaa sotaa.

Portsmouthissa sijaitsevan lentotukialus HMS Prince of Walesin miehistölle on kuitenkin kerrottu, että heidän on oltava valmiita lähtemään viiden päivän varoitusajalla. Tämä on ruokkinut arvioita mahdollisesta lähettämisestä Välimerelle tukemaan Britannian puolustuksellisia toimia, vaikka Sir Keir Starmerin hallinnon sisäpiiriläiset vähättelevät vielä päätöksen olevan lähellä.

Maan toinen lentotukialus, HMS Queen Elizabeth, on toistaiseksi poissa käytöstä, mikä rajoittaa Britannian kykyä lisätä nopeasti merivoimien painoarvoa alueella.

HMS Dragon turvaamaan Kyproksen RAF-tukikohtaa

Iso-Britannia on jo ilmoittanut lähettävänsä kuninkaallisen laivaston sota-aluksen itäiselle Välimerelle sen jälkeen, kun RAF:n Akrotirin tukikohta Kyproksella joutui drooni-iskujen kohteeksi. Ilmatorjuntakyvykkyydestään tunnettu hävittäjäalus HMS Dragon on määrä lähettää alueelle vahvistamaan tukikohdan ja sen lähialueiden ilmapuolustusta.

HMS Dragon ei kuitenkaan lähde liikkeelle välittömästi, vaan sen on tarkoitus lähteä matkaan vasta ensi viikolla. Tämä kuvastaa Britannian pyrkimystä tasapainottaa sotilaallista läsnäoloa ja poliittista varovaisuutta tilanteessa, jossa alueellinen turvallisuus kiristyy nopeasti.

Kiista alkoi tukikohtien käytöstä Iran-iskuissa

Trumpin ja Starmerin välinen julkinen nokittelu sai alkunsa, kun Iso-Britannia aluksi kieltäytyi antamasta Yhdysvaltojen käyttää brittiläisiä tukikohtia Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisissä iskuissa Irania vastaan. Päätös pakotti Yhdysvaltojen koneet kiertoreiteille ja lisäsi lentoaikoja, mistä Trump on ollut avoimesti tuohtunut.

Myöhemmin Sir Keir kuitenkin hyväksyi Yhdysvaltojen “puolustukselliset” iskut Iranin ohjustukikohtia vastaan RAF Fairfordin tukikohdasta sekä Diego Garcialta Intian valtamereltä. Hän painotti, ettei Britannian hallitus “usko vallanvaihtoon taivaalta käsin”, vaan rajaa osallistumisensa tiukasti puolustuksellisiin toimiin.

Starmer: Päätös tehtiin Britannian kansallisen edun perusteella

Starmer perusteli päätösten ristiriitaisuutta parlamentille toteamalla, että tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Iranin “räikeä” vastaus kärjisti uhkaa Britannian kansalaisia, etuja ja liittolaisia kohtaan. Hänen mukaansa tuolloin puolustuksellinen tuki oli Britannian kansallisen edun mukaista.

“Presidentti Trump on ilmaissut tyytymättömyytensä päätökseemme olla mukana alkuvaiheen iskuissa, mutta minun velvollisuuteni on arvioida, mikä on Britannian kansallisen edun mukaista”, Starmer sanoi kansanedustajille.

Trump puolestaan syytti Britanniaa siitä, että Yhdysvaltain koneet joutuivat “lentämään monia lisätunteja” toteuttaessaan viikonlopun iskuja, koska brittiläiset tukikohdat eivät olleet käytettävissä. Hän kommentoi myös, ettei Sir Keir ole “mikään Winston Churchill”, korostaen tyytymättömyyttään Britannian varovaisempaan linjaan.

Erityissuhde koetuksella – mutta ei poikki

Sir Keir Starmer on pitkään korostanut läheistä suhdettaan Donald Trumpiin yhtenä pääministerikautensa suurimmista saavutuksista. Viime aikojen suorat julkiset moitteet Valkoisesta talosta osoittavat kuitenkin, että suhde on selvästi jännittynyt.

Starmer on silti vakuuttanut, ettei Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian “erityissuhde” ole murtunut. Toimittajille puhuessaan hän totesi: “Erityissuhde on toiminnassa juuri nyt. Jaamme tiedustelutietoa 24/7 tavanomaiseen tapaan. Se on erityissuhde.”

Perjantaina Yhdysvaltain B-1-pommittajien laskeutuminen RAF Fairfordiin osoitti, että sotilaallinen yhteistyö jatkuu käytännön tasolla, vaikka poliittinen retoriikka onkin kiristynyt. Tapaus muistuttaa siitä, miten suurvaltojen välisten liittolaissuhteiden dynamiikka voi muuttua nopeasti, kun kriisit ja kansalliset intressit kietoutuvat yhteen.

Lähi-idän konfliktit ja länsimaiden kasvava paine

Lähi-idän kiristyvä tilanne heijastuu laajasti länsimaiden sisä- ja ulkopolitiikkaan. Sodan laajentumisen pelko, liittolaissuhteiden paineet sekä tarve suojella omia kansalaisia ja sotilastukikohtia pakottavat hallituksia tasapainottamaan sotilaallisen voiman käytön ja poliittisen varovaisuuden välillä.

Samankaltaista jännitettä on nähty myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Sydneyn rikkailla ranta-alueilla fatbike-sähköpyörät ovat aiheuttaneet paikallista turvallisuuskeskustelua ja järjestyshäiriöitä, mikä heijastaa laajempaa trendiä: teknologia, turvallisuus ja poliittinen päätöksenteko törmäävät yhä useammin sekä arjen tasolla että kansainvälisessä politiikassa.

Ei sisällä instagram post:eja