”Pelkään, kun puhelin soi” – sisäpiirin kertomus XL bully -hyökkäyksiin vastaavista koiratarhoista
Korkeiden aitojen ja valvontakameroiden takana kaikuu taukoamaton haukunta. Tänne päätyvät monet vaarallisiksi tai kielletyiksi luokitelluista koirista, kun poliisi takavarikoi ne hyökkäysten tai rikosepäilyjen jälkeen.
Panorama-ohjelman toimittajille myönnettiin poikkeuksellinen pääsy erääseen yksityiseen erikoiskoiratarhaan, jota käytetään nykyään säännöllisesti XL bully -koirien säilyttämiseen sen jälkeen, kun rotua koskeva kielto astui voimaan Isossa-Britanniassa vuonna 2024. Tarha ottaa vastaan takavarikoituja tai hylättyjä koiria, joille poliisilla ei ole omia tiloja.
Salainen sijainti ja rikollisuuteen kytkeytyvät koirat
Turvallisuussyistä tarhan sijaintia tai henkilökunnan henkilöllisyyksiä ei paljasteta. Tarhaa johtava mies, jota kutsumme nimellä Mark, kertoo, että osa koirista on takavarikoitu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviltä omistajilta – ihmisiltä, jotka saattaisivat yrittää hakea koirat väkisin takaisin tai vahingoittaa henkilökuntaa.
Yrityksellä on yhteensä seitsemän vastaavaa toimipistettä, joissa pidetään yli 500 XL bully -koiraa. Vieraillessamme jokainen häkki on täynnä. Monien häkkien ympärille on vedetty suojaverhot, sillä osa koirista on niin arvaamattomia, että pelkkä ihmisen läsnäolo voisi laukaista aggressiivisen reaktion.
Hyökkäyskutsut, jotka tulevat pahimpina mahdollisina hetkinä
Kun hyökkäys tapahtuu, Mark ja hänen tiiminsä saavat puhelun ja lähtevät paikan päälle takavarikoimaan koiran. Joskus koira on yhä uhrinsa ruumiin vieressä.
”Aikuiseen kohdistuva hyökkäys on jo itsessään hirveä. Mutta kun kyseessä on lapsi, se on minulle paljon pahempaa”, Mark kertoo. ”Vihaan koululomia. Vihaan lyhyitä lomajaksoja, vihaan joulua. Pelkään, kun puhelin soi, koska puremat lisääntyvät loma-aikoina, ja se on yksinkertaisesti järkyttävää.”
Virallisten poliisitilastojen mukaan koirahyökkäykset ovat ylipäätään kasvaneet Isossa-Britanniassa joka vuosi vuodesta 2018 alkaen. Toimituksen selvityksen mukaan pelkästään XL bully -koiriin liittyvissä hyökkäyksissä kuoli ainakin kuusi ihmistä 12 kuukauden aikana kiellon voimaantulon jälkeen.
Englannin ja Walesin poliisin vaarallisia koiria koskeva valtakunnallinen taktinen johtaja arvioi, että hyökkäykset todennäköisesti pahenevat ennen kuin tilanne paranee. Syynä on se, että ennen kieltoa hankitut koirat saavuttavat parhaillaan sukukypsyyden.
Nuoren Morgan Dorsettin perheen vaatimus: laki ei toimi
Yksi järkyttävimmistä tapauksista on 19-vuotiaan Morgan Dorsettin kuolema. Hän menehtyi XL bully -koiran hyökkäyksessä Bristolissa helmikuussa 2025 – vuosi sen jälkeen, kun uusi laki oli tullut voimaan.
”Koira painoi enemmän kuin hän. Se kävi kaulaan. Toivon ja rukoilen, että kaikki tapahtui nopeasti”, Morganin äiti Marie Smith kertoo.
Yhtä naista vastaan on nostettu syyte vaarallisen koiran hallussapidosta siten, että se aiheutti vamman ja johti kuolemaan. Morganin perhe ei kuitenkaan halua, että tapaus jää yksittäiseksi tragediaksi, vaan että lainsäädäntöä tiukennetaan merkittävästi.
”Lainsäädäntö ei toimi. Tyttäreni ei olisi kuollut, jos se toimisi”, Marie Smith sanoo. Hänen mielestään huomion pitäisi kohdistua paljon nykyistä enemmän koiranomistajiin, ei pelkästään koiriin. Hän vertaa tilannetta aselupiin: ”Aseen pitämiseen kotona tarvitset luvan ja taustasi tarkistetaan. Missä ovat vastaavat tarkastukset näiden koirien kohdalla? Niitä ei ole.”
Perhe vaatii järjestelmää, jossa omistajien taustat, osaaminen ja ympäristö arvioidaan etukäteen – aivan kuten ampuma-aseiden kohdalla. Heidän mukaansa Morganin kuoleman on pakko johtaa muutokseen, jotta vastaavat tapaukset voidaan estää.
Tarhan arki: 120 vaarallista koiraa ja jatkuva kapasiteettikriisi
Mark johdattaa kuvausryhmänsä pitkien käytävien läpi metallihäkkien rivistöjen ohi. Yhdessä toimipisteessä on 120 koiraa, jotka kaikki ovat joko lain kieltämiä rotuja tai ovat osoittaneet poikkeuksellisen korkeaa aggressiivisuutta.
Osa koirista vahingoittaa itseään. Toiset muuttuvat silmänräpäyksessä raivokkaiksi ja syöksyvät toistuvasti metalliritilää vasten. Viikkoa ennen vierailua yksi koira onnistui jopa murtautumaan omasta häkistään viereiseen.
Jokaisen häkin ovessa roikkuu suuri, värikoodattu kyltti: vihreä merkitsee vähiten aggressiivista koiraa, musta kaikkein vaarallisinta. Erään mustalla merkityn häkin kyltissä lukee: ”Vaarallisesti hallinnasta karannut, purrut naapuria kasvoihin, rikkonut poikkeusluvan ehtoja.” Toisessa: ”Pisteluokitus viisi, mahdollisesti hengenvaarallinen.”
Ennen XL bully -kieltoa 90 % tarhan koirista olisi saanut vihreän luokituksen, Mark kertoo. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen – enää vain kahdella 120 koirasta on vihreä merkintä. Aggression taso on selvästi noussut.
”Olemme aina täynnä”, Mark sanoo. ”Ei ole olemassa hetkeä, jolloin tarhamme eivät olisi kapasiteetin ylärajoilla. Viime vuosina häkit ovat täyttyneet nimenomaan XL bully -koirista.” Hänen mukaansa osa hyökkäysten jälkeisistä näkymistä on ollut ”kuin kauhuelokuvasta”. ”Olen nähnyt viimeisten kolmen vuoden aikana enemmän elämää muuttavia vammoja kuin ihmiset voivat edes kuvitella.”
XL bully -kielto: rekisteröinti, kuonokopat ja lopettaminen
Vuonna 2024 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan XL bully -koirien omistajien Englannissa ja Walesissa oli rekisteröitävä koiransa ja sitouduttava elinikäisiin rajoituksiin. Näihin kuuluvat muun muassa pakollinen kuonokopan käyttö julkisilla paikoilla, vastuuvakuutus sekä koiran kastrointi tai sterilointi – toimenpide, jonka tavoitteena on rodun häviäminen kokonaan.
Omistajille tarjottiin myös vaihtoehto: 200 punnan valtionkorvaus, jos he päättivät lopettaa koiransa. Jos omistaja ei tehnyt kumpaakaan – ei rekisteröinyt koiraa eikä lopettanut sitä – hän riskeerasi lemmikin takavarikoinnin ja lopettamisen viranomaisten toimesta.
Samankaltaiset kiellot ja rajoitukset ovat käytössä myös Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa.
Kustannukset karkaavat: miljoonia vaarallisten koirien säilyttämiseen
Vaarallisiksi luokiteltujen koirien tarhapaikkojen tarve on kasvanut yli kolmanneksen kiellon voimaantulon jälkeen, kertoo National Police Chiefs’ Councilin (NPCC) vaarallisia koiria koskeva taktinen johtaja Patrick O’Hara.
Kustannukset ovat nousseet jyrkästi: koirien säilyttämiseen käytetty summa kasvoi noin neljästä miljoonasta punnasta (2018) 25 miljoonaan puntaan ensimmäisenä kieltoa seuranneena vuonna. Tämä pakottaa poliisin miettimään tarkasti, mihin tehtäviin rajalliset resurssit kohdennetaan.
”Meidän on keskityttävä tapauksiin, joissa uhka, haitta ja riski yleisölle ovat suurimmat. Se tarkoittaa, että alemman riskitason tapaukset voivat jäädä vähemmälle huomiolle”, O’Hara sanoo.
Oikeusprosessit ja paluu omistajille – huolestuttava enemmistö
Koirat, jotka on takavarikoitu rikosepäilyn vuoksi – esimerkiksi silloin, kun omistaja on rikkonut poikkeusluvan ehtoja tai koira on ollut osallisena hyökkäyksessä – on lain mukaan säilytettävä tarhoissa, kunnes oikeusprosessi on päättynyt. Tämän jälkeen koira joko palautetaan omistajalle tai lopetetaan.
Markin mukaan 85 % hänen tarhoissaan tällaisista syistä pidetyistä koirista päätyy lopulta takaisin omistajilleen.
”Osa näistä koirista ei yksinkertaisesti saisi palata kotiin… Ajatus siitä, että ne tulevat takaisin, pelottaa minua. Ja koiria on jo palannut koteihin puremisen jälkeen ja tullut uudelleen meille”, hän kertoo.
Hylätyt XL bullyt: määrä moninkertaistui kiellon jälkeen
Kaikki tarhojen koirat eivät ole hyökänneet ihmisten kimppuun. Osa on yksinkertaisesti hylätty. Koirien hyvinvointijärjestö RSPCA raportoi, että vuotta ennen kieltoa Englannissa ja Walesissa hylättiin 21 XL bully -koiraa. Kiellon voimaantulon jälkeen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana hylättyjen määrä nousi 129:ään.
Lain mukaan hylättyjä koiria on säilytettävä seitsemän päivää, jotta omistajilla on mahdollisuus lunastaa ne takaisin. Kahdeksantena päivänä kielletyn rodun koira on kuitenkin lopetettava, sillä sitä ei saa lain mukaan uudelleensijoittaa uuteen kotiin.
”En todellakaan tullut tälle alalle lopettaakseni koiria”, Mark sanoo. ”Mutta rehellisesti: rehomesitko sinä tällaisen koiran tietämättä siitä mitään? Laittaisitko oman nimesi sen taakse? Minä en laittaisi.”
Hän pelkää tilannetta, jossa joutuisi selittämään päätöstään oikeudessa: ”Mitä jos minun pitäisi joskus istua koronerin edessä ja sanoa: ’Olen pahoillani, että sijoitin tämän koiran uuteen kotiin, koska tunsin myötätuntoa. Olen pahoillani, että tyttäresi menetti kätensä tai henkensä.’ Tämä on tämän tilanteen karu todellisuus.”
XL bullyt eivät katoa nopeasti – viranomaisten varoitus tulevasta
O’Haran mukaan XL bully -koirat tulevat olemaan osa yhteiskuntaa vielä pitkään, vaikka lainsäädäntö pyrkii rodun hävittämiseen.
”Lyhyellä aikavälillä tulemme todennäköisesti näkemään lisää hyökkäyksiä, kun nämä koirat saavuttavat täyden kypsyytensä. Tilanne luultavasti pahenee ennen kuin se alkaa parantua”, hän arvioi.
Englannin ja Walesin ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministeriö (Department for Environment, Food and Rural Affairs, Defra), joka vastaa vaarallisia koiria koskevasta sääntelystä, kertoo seuraavansa tilannetta tiiviisti. Ministeriön mukaan se ”jatkaa arviointia siitä, ovatko nykyiset koirien hallintaa koskevat säännöt riittäviä turvaamaan yhteisöt”.
Defra painottaa tasapainottavansa kiellon kriitikoiden näkemykset ja velvollisuutensa suojella yleisöä koirahyökkäyksiltä. Ministeriö tekee yhteistyötä poliisin, paikallishallintojen, eläinlääkärijärjestöjen sekä pelastus- ja uudelleensijoitusorganisaatioiden kanssa seuratakseen XL bully -kiellon vaikutuksia ja tehokkuutta.
Vaaralliset koirat ja omistajan vastuu – mitä keskustelusta puuttuu?
Keskustelu XL bully -koirien ympärillä nostaa esiin laajemman kysymyksen: miten yhdistää eläinten hyvinvointi, vastuullinen omistajuus ja kansalaisten turvallisuus? Asiantuntijat korostavat, että pelkkä rotukielto ei riitä, jos omistajien taustat, koulutus ja valvonta jäävät puutteellisiksi.
Moni asiantuntija peräänkuuluttaa mallia, jossa vaarallisten koirien omistajilta vaadittaisiin lupaa ja taustojen tarkistusta samaan tapaan kuin ampuma-aseiden kohdalla. Tällainen järjestelmä voisi sisältää koulutusvaatimuksia, kotikäyntejä ja säännöllisiä tarkistuksia, joiden avulla voitaisiin tunnistaa riskit ennen kuin ne muuttuvat tragedioiksi.
Samalla muistutetaan, että mediahuomion keskittyessä yksittäisiin rotuihin muut ongelmat, kuten arjen vastuuton koirankasvatus, puutteellinen sosiaalistaminen ja väkivaltainen käsittely, voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi koirien käytökseen riippumatta rodusta.
Myös suomalaisessa keskustelussa koirien vastuullinen omistajuus, koulutus ja turvallinen arki nousevat ajoittain esiin, erityisesti kun julkisuuteen tulee tapauksia, joissa suurikokoiset tai vahvajärkäiset koirat ovat aiheuttaneet vaaratilanteita. Samassa yhteydessä kiinnostus viihteellisempään koirasisältöön – kuten Veronica Verhon viikonloppuun, brunssiin ja esiintyjiin liittyviin kepeämpiin tarinoihin – muistuttaa siitä, miten erilaisia rooleja koirilla ja eläimillä ylipäätään on ihmisten elämässä.
Toistaiseksi XL bully -keskustelun ytimessä on kuitenkin yksi kysymys: miten estää seuraava hyökkäys – ja kuinka monta tragediaa tarvitaan ennen kuin lainsäädäntö, valvonta ja omistajien vastuu ovat oikeassa tasapainossa?
Ei sisällä instagram post:eja
