Australia murskasi Englannin ja vei Ashes-sarjan 4–1 – katastrofiturnee herättää kysymyksiä koko Englannin projektista

Australian miesten krikettimaajoukkue varmisti vakuuttavan 4–1-voiton Ashes-sarjassa kaatamalla Englannin viidennessä ja viimeisessä Testissä Sydney Cricket Groundilla viidellä wicketillä. Päätösottelu tiivisti koko Englannin surkean kiertueen: ajoittaisia huippuhetkiä, mutta kokonaisuutena raskas romahdus niin kentällä kuin sen ulkopuolella.

Viides Testi Sydneyssä: hermoja raastava mutta hallittu jahti

Viidennessä Ashes-Testissä Sydneyssä pelattiin täysi viisipäiväinen ottelu, jonka loppunäytös kuului jälleen Australialle. Englanti rakensi ottelussa kelvolliset juoksumäärät, mutta ei pystynyt kertaakaan todella ottamaan ohjaksiin:

• Englanti 1. vuoro: 384 juoksua – Joe Root 160; Michael Neser 4–60
• Englanti 2. vuoro: 342 juoksua – Jacob Bethell 154; Beau Webster 3–64, Mitchell Starc 3–72
• Australia 1. vuoro: 567 juoksua – Travis Head 163, Steve Smith 138; Josh Tongue 3–97
• Australia 2. vuoro: 161–5 – Marnus Labuschagne 37; Tongue 3–42

Australia lähti jahtaamaan 160 juoksun tavoitetta lounaan jälkeen viimeisen pelipäivän kirkkaassa Sydney-auringossa. Vaikka Englanti nappasi muutaman nopeat wicketit ja Josh Tongue jatkoi läpimurtoaan, isännät eivät varsinaisesti horjuneet, vaan etenivät lopulta rutiininomaisesti maaliin viidellä wicketillä ja sinetöivät koko sarjan 4–1.

Englannin Ashes-kiertue muuttui kultaisesta mahdollisuudesta painajaiseksi

Englannin leirissä tätä Ashes-sarjaa markkinoitiin yli 18 kuukauden ajan Bazball-projektin kruununjalokivenä – sarjana, joka määrittelisi Ben Stokesin ja Brendon McCullumin luoman uuden lähestymistavan. Lopputulos oli päinvastainen: Englanti leimattiin jälleen yhtenä niistä vierailevista joukkueista, jotka murskataan Australian kotikentillä.

Englanti hävisi kolme ensimmäistä Testiä ja menetti Ashes-pokaalin nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Sarjan avaustesti Perthissä romahti kahteen päivään, ja se asetti synkän sävyn koko kiertueelle. Valmistautuminen oli riittämätöntä, pelaajat joutuivat jatkuvan mediapaineen alle ja useiden avainpelaajien loukkaantumiset repivät kokoonpanon hajalle.

Vasta neljännessä Testissä Melbournessa Englanti onnistui nappaamaan voiton vihreällä, nopeasti tarjoavalla kentällä – heidän ensimmäinen Testivoittonsa Australiassa sitten vuoden 2011. Se jäi kuitenkin sarjan poikkeukseksi, ei uudeksi normiksi.

Bazballin kriisipiste: johtotrio Stokes–McCullum–Key suurennuslasin alla

Kapteeni Ben Stokes johti joukkuetta Sydneyyn asti, vaikka kärsi nivusvammasta. Hän on kertonut haluavansa jatkaa kapteenina, ja vaikuttaa siltä, että vain fyysinen kunto voi estää häntä jatkamasta roolissaan.

Suurempi paine kohdistuu kuitenkin päävalmentaja Brendon McCullumiin ja Englannin & Walesin krikettijärjestön (ECB) miesten kriketistä vastaavaan johtajaan Rob Keyhin. Molemmat ovat avoimesti myöntäneet virhearviointeja kiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta ilmaisseet halunsa jatkaa tehtävissään.

Heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, kykenevätkö he vakuuttamaan ECB:n johdon, että miesten maajoukkueen rakenteet ja valmistautumismallit ovat aidosti kehittymässä. Seuraava iso testi tulee nopeasti: kahden viikon kuluttua käynnistyy valkopallokiertue Sri Lankaan ja sen jälkeen T20 World Cup, jossa paineet onnistua ovat valtavat.

Romahdus numeroina: neljäs peräkkäinen painajaiskiertue Australiassa

Englannin tilastot Australiassa 2000-luvulla ovat karua luettavaa. Tällä vuosisadalla joukkue on pelannut maassa 35 Testiä ja hävinnyt niistä 27. Viidestä voitosta kolme tuli legendaarisella 2010–2011 -voittokiertueella, joka on yhä ainoa Ashes-sarjan vierasvoitto Englannille viimeisen 40 vuoden aikana.

Tämäkin sarja jatkoi synkkää trendiä: neljäs peräkkäinen Ashes-kiertue, jossa Englanti hävisi vähintään neljä Testiä. Bazball ei siis vielä kyennyt murtamaan Australian kotiylivoimaa, vaan päätyi samaan historialliseen luokkaan kuin monet aiemmat epäonnistuneet yritykset.

Valinnat, jotka pettivät: luotetut pelaajat yksi toisensa jälkeen sivuun

Englannin valinnat tälle kiertueelle näyttäytyvät jälkikäteen riskialttiina – ja lopulta epäonnistuneina.

• Ollie Pope pelasi kolme Testiä ennen pudotustaan kokoonpanosta.
• Aiemmin lupaava avauspari Zak Crawley – Ben Duckett hajosi huonojen suoritusten myötä.
• Wicketkeeper Jamie Smith oli varjo parhaasta tasostaan sekä mailassa että hanskoissa.
• Spinnertoivo Shoaib Bashir, jolle oli rakennettu pitkäaikaista roolia jo yli vuotta aiemmin, ei pelannut ainuttakaan Testiä.

Vastapainona muutama nimi onnistui nostamaan osakkeitaan. Nopeasyöttäjä Josh Tongue oli Englannin ilonaihe ja vahvisti asemiaan tulevaisuuden Test-joukkueessa. Lisäksi Jacob Bethellin huima 154 juoksun vuoro Sydneyssä oli myöhäinen, mutta merkittävä valonpilkahdus – monen mielestä Bethell olisi ansainnut luottamuksen jo sarjan aiemmissa otteluissa.

Joe Root löysi vihdoin kauan odotetun Test-satasen Australian maaperällä ja oli joukkueensa selkäranka mailassa. Silti sekä Root että Stokes – kaksi Englannin nykyhistorian suurinta pelaajaa – joutuivat jälleen kokemaan murskaavan Ashes-tappion. Root saattaa saada uuden mahdollisuuden neljän vuoden kuluttua, Stokes tuskin.

Loukkaantumissuma ja epäonninen valmistautuminen

Englannin Ashes-kiertueilla loukkaantumiset ovat lähes perinne, eikä tämä sarja ollut poikkeus. Kokeneen nopeasyöttäjän Mark Woodin polvivaiva voi pahimmillaan päättää hänen maajoukkueuransa. Jofra Archerin vaikuttava kiertue katkesi kylkivammaan kolmannessa Testissä, ja Gus Atkinson jäi sivuun Sydneyn ottelusta takareisivamman vuoksi.

Valmistautuminen herätti myös runsaasti kritiikkiä. Englanti valitsi kiertueelle joukkueen, joka tarjosi vähän joustoa tilanteiden muuttuessa – erityisesti spinnipuolella ja yläjärjestyksen vaihtoehdoissa. Lisäksi harjoitusottelut ja leiritys pelattiin olosuhteissa, jotka eivät vastanneet Testeissä kohdattuja nopeita ja vaihtelevia kenttiä.

Kohut kentän ulkopuolella: Noosa-loma ja kamppailu median kanssa

Englannin pelaajat joutuivat myös Australian median jatkuvan tarkkailun kohteeksi. Jo Perthissä pelaajia seurattiin golfkentille ja jopa akvaarioon. Brisbanessa heidät kuvattiin ajamassa sähköskoottereilla ilman kypärää – teko, josta voi Queenslandissa saada sakot.

Brisbanen lentokentällä Englannin turvahenkilöstö ajautui yhteenottoon TV-kuvaajan kanssa, mikä vain lisäsi kiertueen ympärillä kiehuvaa kohua. Eniten puhutti kuitenkin joukkueen Noosan lomajakso, jonka aikana osa pelaajista vietti runsaasti aikaa baareissa ja rannoilla. Rob Key joutui selvittämään, oliko juominen ja vapaa-ajan käyttö lipsunut liiaksi urheilullisesta fokuksesta.

Nämä kuvat ja tarinat – pelaajista rannoilla ja yöelämässä – jäivät monien mieleen yhtä vahvasti kuin ottelutulokset. Se on myrkkyä joukkueelle, jonka olisi pitänyt todistaa kurinalaisuutensa ja nälkänsä historian suurimmassa krikettirivaliteetissa.

Snicko-kiista ja viimeisen Testin käännekohdat

Viimeisen Testin viidentenä päivänä Englannin toivo lepäsivät pitkälti Jacob Bethellin mailassa. Hän oli yön yli -tilanteessa 142 juoksussa, Englanti 302–8 ja johto 119. Australia otti toisen uuden pallon viiden ylikierroksen jälkeen, ja Bethell selvisi ensin lbw-tuomiosta Scott Bolandia vastaan DRS-tarkistuksen avulla.

Lopulta Mitchell Starc kuitenkin pakotti Bethellin ahtaalle, ja tämä siirsi pallon reunaan – loistava 154 juoksun vuoro päättyi, ja pian sen jälkeen Starc houkutteli myös viimeisen miehen, Josh Tonguen, lyömään pallon suoraan extra coveriin.

Kun Australia aloitti jahtinsa, Englanti oli hetken toiveikas. Brydon Carse näytti saaneen Jake Weatheraldin kiinni takareunasta, mutta kenttätuomari ei nostanut sormeaan. Videotarkistuksessa Snicko-teknologia näytti pientä liikettä, mutta TV-umpire Chris Gaffaney piti päätöksen ennallaan. Englannin pelaajat kuumenivat tilanteesta, ja Carse piti siirtää pois umpire Ahsan Razan läheltä, jonka kanssa Stokes keskusteli ”johdonmukaisuudesta”.

Weatherald jatkoi 16:sta 34:ään ennen kuin Tongue sai hänet koukutettua lyöntiin, joka päätyi kenttäpuolustajalle. Sama nopeasyöttäjä nappasi myös Travis Headin pään, kun tämä löi pallon leg-puolelle odottaneelle sieppaajalle.

Englanti ohitti Matthew Pottsin ja antoi Bethellille vuoroja syöttönä. Will Jacks puolestaan tuotti hetken taikaa kääntämällä upean off-break-syötön, joka kaatoi Steve Smithin tukipaalun heti lounaan jälkeen.

Khawajan jäähyväiset ja Englannin virheshow

Ottelun tunteikkaimpiin hetkiin kuului Usman Khawajan jäähyväisottelu. Hän johti Australian joukkueen kentälle ja sai Englannin pelaajilta kunniakujan tullessaan lyömään. Khawaja teki vain kuusi juoksua ennen kuin pilkkoi pallon omaan tukipylvääseen Tonguen syötöstä, mutta poistui kentältä myrskyisten aplodien saattelemana ja suoritti sajdah-rukouksen paviljongin edessä.

Englannin kenttäpeli kuvasti koko sarjaa: Jacob Bethell pudotti Marnus Labuschagnen gullyssa – joukkueen 18. pudotus koko sarjassa. Labuschagne juoksi lopulta itsensä ulos 37:ssä sekoilussa Alex Careyn kanssa, mutta vahinko oli jo tapahtunut; Englanti menetti jälleen tilaisuuden iskeä.

Farssimaisia tilanteita nähtiin lisää, kun sekä Carey että Cameron Green päätyivät lähes samaan päähän juoksuyrityksessä – molemmat kuitenkin selvisivät ilman run-outia. Tunnelma alkoi muistuttaa lukukauden viimeistä koulupäivää: Barmy Army lauloi läpi koko iltapäivän, ja lopulta Carey löi voittavat juoksut, jotka päättivät Ashes-sarjan.

Australian varamiehet hoitivat homman – mutta kysymyksiä riittää silti

Vaikka huomio on kohdistunut Englannin heikkouteen, Australian suoritus ansaitsee tunnustuksen. He voittivat sarjan vakuuttavasti, vaikka kapteeni Pat Cummins pelasi vain yhden Testin selkävamman vuoksi, Josh Hazlewood ei pelannut lainkaan ja johtava spinnermies Nathan Lyon jäi sekä olosuhteiden että oman loukkaantumisensa takia sivurooliin.

Australia voitti Ashes-pokaalin käytännössä toisen tai jopa kolmannen vaihtoehdon keihäänkärkihyökkäyksellä. Vasenkätinen nopeasyöttäjä Mitchell Starc oli sarjan avainhahmoja 31 wicketillään. Travis Headin siirtäminen avauslyöjäksi Perthissä nousi koko sarjan käännekohdaksi, ja Alex Carey loisti sekä mailassa että hanskoissa.

Silti Australlakin jää mietittävää, kun katse siirtyy kohti seuraavaa Ashes-sarjaa vuonna 2027. Avoinna ovat yhä ainakin:

• yksi avauslyöjän paikka
• vakiintunut numero kolme -lyöjä
• tasapainottava all-rounder-ratkaisu
• pitkän aikavälin spinnerratkaisu Lyonin jälkeiseen aikaan

Australialla on seuraavien vuosien aikana haasteena löytää yhdistelmä, jolla se voisi voittaa Ashes-sarjan myös vieraissa – siihen se ei ole pystynyt sitten vuoden 2001. Seuraava Englannissa pelattava sarja on vain noin 18 kuukauden päässä, ja hypetys alkaa taatusti pian.

Englannin jälleenrakennus: mitä seuraavaksi?

Englannin on nyt pakko arvioida uudelleen koko Test-projektinsa. Bazball-filosofia on tuonut viihdyttävää krikettiä ja joitakin suuria voittoja, mutta tämä kiertue osoitti, että pelkkä aggressio ei riitä, kun vastassa on kurinalainen ja syvästä pelaajamateriaalista ammentava Australia.

Joukkue tarvitsee:

• selkeämmän suunnitelman ulkomaankiertueiden valmistautumiseen
• laajemman ja monipuolisemman pelaajapoolin, erityisesti nopeissa olosuhteissa pärjääville lyöjille ja spinnereille
• kurinalaisemman kulttuurin kentän ulkopuolella, jotta Noosan kaltaiset kohut eivät vie fokusta pois itse pelistä

Edessä ovat ensin T20 World Cup ja valkopallokiertue Sri Lankaan, mutta Ashes pysyy Englannin kriketin mittatikkuna. Jos seuraavaan sarjaan 2027 mennessä ei nähdä selvää edistystä, tämä kiertue muistetaan hetkenä, jolloin Bazball kääntyi ideologiasta varoitustarinaksi.

Laajempi energiamurroksen konteksti urheilun taustalla

Nykypäivän huippu-urheilu, mukaan lukien kriketti, on yhä tiukemmin sidoksissa laajempiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Suuret kiertueet, stadionien valaistus, matkustaminen ja kansainväliset turnaukset rakentuvat energiaintensiivisen infrastruktuurin varaan. Samalla urheilumaailma joutuu ottamaan kantaa ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten nopeasti siirtymä puhtaaseen energiaan voidaan toteuttaa ilman, että se vaarantaa talouskasvua tai suurten urheilutapahtumien kaltaisia massatapahtumia. Tuuli- ja aurinkovoiman ennätysvuodesta Britanniassa ja sen riittävyydestä vuoden 2030 puhtaan energian tavoitteisiin käyty keskustelu heijastelee laajempaa murrosta, jossa myös krikettimaat miettivät stadioneidensa energiaratkaisuja, matkustamisen hiilijalanjälkeä ja turnauskalenterin kestävyyttä.

Kun Ashes-sarjan kaltaiset spektaakkelit täyttävät katsomot ja tv-ruudut, taustalla kulkee siis myös toinen, hiljaisempi peli: se, miten urheilun hiilijalanjälkeä pienennetään ilman, että lajien vetovoima kärsii. Englannin ja Australian krikettiliitoilla on tässä merkittävä rooli – aivan kuten energiapolitiikan päättäjillä on ratkaiseva rooli tulevien vuosikymmenten urheiluolosuhteiden rakentamisessa.

Ei sisällä instagram post:eja