Kysely: Israelilaiset väsyneet sotaan, mutta suurin osa vastustaa tulitaukoa Iranin kanssa
Tel Avivin keskustassa, räjähdyksen rikkonaisiksi jättämiensä ikkunoiden ja halkeilleiden seinien keskellä, Liat Zvi kuvaa turhautumista, jota monet israelilaiset kertovat kokevansa.
”Se on masentavaa… olemme olleet sodassa kaksi ja puoli vuotta, ja tämä tuntuu vain yhdeltä uudelta kierrokselta”, hän huokaa.
Kuusi viikkoa sitten hänen keskusta-alueensa joutui niiden monien kohteiden joukkoon, joihin Teheran iski vastauksena Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksiin.
Iranilainen ohjus onnistui ohittamaan Israelin monitasoisen ilmapuolustusjärjestelmän ja iskeytyi asuintaloon tappaen 32-vuotiaan filippiiniläisen hoitajan Mary Anne Velasquez de Veran.
Kyseessä oli ensimmäinen Israelissa sodan aikana sattunut kuolonuhri suorassa yhteenotossa Iranin kanssa – konfliktissa, joka on tällä hetkellä epävarmalla tauolla.
Nyt Zvi, kuten monet muut israelilaiset, pohtii, mitä sota on todellisuudessa saavuttanut hänen maalleen, ja kokee vaikeaksi edes kuvitella, mitä seuraavaksi tapahtuu.
”Minulle on liikaa katsoa liian pitkälle eteenpäin – se on todella vaikeaa”, hän sanoo.
Kysely: sotaväsymys kasvaa, mutta tulitaukoa vastustetaan
Jerusalemin heprealaisen yliopiston tuore mielipidemittaus osoittaa, että israelilaiset ovat selvästi sodan väsyttämiä. Samalla se kuitenkin kertoo, että noin kaksi kolmasosaa vastustaa nykyistä Washingtonin ja Teheranin välistä alustavaa tulitaukoa.
Valtaosa vastaajista arvioi, ettei Irania eikä Libanonissa toimivaa Hizbollahia ole merkittävästi heikennetty viime viikkojen Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskuissa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mikä tunne kuvaa heidän mielialaansa parhaiten, kolmannes valitsi sanan ”epätoivo”. Seuraavina tulivat ”hämmennys” ja ”viha”. Sana ”toivo” jäi vasta neljännelle sijalle.
Pääministeri Benjamin Netanyahu asetti kampanjan alussa kolme keskeistä tavoitetta: estää Irania kehittämästä ydinaseita, tuhota sen ballistinen ohjuskyky ja mahdollistaa hallinnon vaihdos Teheranissa.
Myöhemmin hän on puhunut ”valtavista saavutuksista” ja vakuuttanut, että Israel ”muuttaa Lähi-idän kasvoja”. Hänen vastustajansa kuitenkin katsovat, ettei yksikään näistä sodan päätavoitteista ole toteutunut.
Jaa mielipide: jatkettava iskuja vai kunnioitettava tulitaukoa?
Vaikka skeptisyys sotilaallisten toimien tuloksellisuutta kohtaan on kasvussa, kansa on jakautunut kysymyksessä siitä, pitäisikö Israelin jatkaa iskuja Iraniin.
Noin 39,5 % kyselyyn vastanneista katsoi, että iskuja Teheraniin on jatkettava. Lähes sama osuus, 41,4 %, oli sitä mieltä, että tulitaukoa on kunnioitettava.
Tutkijat haastattelivat 9.–10. huhtikuuta 1 312 israelilaista (1 084 juutalaista ja 228 arabia), joiden kerrotaan edustavan väestöä laajasti.
Tulitaukoa koskevassa kysymyksessä alle viidesosa arabiväestöön kuuluvista vastaajista kannatti iskujen jatkamista Iraniin. Koko sodan ajan mielipidemittaukset ovat korostaneet juutalaisen enemmistön ja arabivähemmistön selkeää eroa näkemyksissä.
Esimerkiksi kansallisen turvallisuustutkimuksen instituutin (INSS) sodan alussa julkaisemassa kyselyssä 61 % arabiväestöstä kannatti mahdollisimman pikaista tulitaukoa. Juutalaisen kansan politiikka -instituutin (JPPI) maaliskuun puolivälissä julkaisema kysely puolestaan osoitti, että 93 % juutalaisista tuki sotaa Irania vastaan, kun vastaava osuus arabeista oli 26 %.
Iranin liittolaiset ja alueelliset jännitteet
”Jos emme murra Iranin tukemien aseellisten ryhmien – sen niin sanottujen proxyjen – toimintaa täällä, tulitauolla ei ole mitään arvoa”, sanoo Liat Zvi kotonaan Tel Avivissa.
”Neuvottelupöytään pitää tulla niin vahvana kuin mahdollista”, hän jatkaa.
Viesti on ristiriidassa sen käsinkirjoitetun kyltin kanssa, joka on teipattu hänen räjähdyksessä vaurioituneen parvekkeensa tyhjään oviaukkoon kirkkaan muovikalvon päälle. Kyltissä lukee: ”Give Peace a Chance” – ”Anna rauhalle mahdollisuus”.
Hizbollahin uhkan kohdalla Zvi kuitenkin asettuu kovemman linjan taakse. Rauha saa odottaa.
”Uskon, että suurin osa israelilaisista ei halua Libanonin taistelujen päättyvän, ellei Hizbollah luovu aseistaan”, hän sanoo.
Heprealaisen yliopiston kyselyn mukaan valtaosa israelilaisista katsoo, ettei Libanonia tulisi sisällyttää Iranin kanssa sovittuun tulitaukoon.
Israel, Yhdysvaltojen tukemana, on korostanut, että taistelu Hizbollahia vastaan on täysin erillinen rintama ja että pohjoisrajan uhka on poistettava.
Pakistan, joka on toiminut välittäjänä sopimuksessa, on kuitenkin ilmoittanut, että Libanon kuuluu sopimuksen piiriin. Myös Iran on korostanut samaa ja uhannut jatkaa omia iskujaan, mikäli Israelin armeijan sotatoimet Libanonissa jatkuvat.
Diplomatia ja veriset seuraukset Libanonissa
Washington DC:ssä on määrä järjestää suorat, suurlähettilästason neuvottelut Libanonin ja Israelin välillä. Maiden välillä ei ole virallisia diplomaattisuhteita, joten pelkkiä neuvotteluja pidetään jo merkittävänä saavutuksena, vaikka harva uskoo nopeaan tai merkittävään läpimurtoon.
Netanyahu suostui keskusteluihin vasta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrotaan vaatineen Israelia vähentämään iskuja Libanoniin heti Iranin tulitauon astuttua voimaan.
Libanonin terveysministeriön mukaan yli 350 ihmistä – joista kolmannes naisia ja lapsia – sai surmansa Israelin ilmaiskuissa edellisenä keskiviikkona. Viranomaisten mukaan yli 2 000 ihmistä on kuollut Israelin ilmaiskuissa sen jälkeen, kun taistelut kiihtyivät 2. maaliskuuta Hizbollahin tehtyä hyökkäyksen Israeliin.
Israelin viranomaisten mukaan Hizbollahin hyökkäyksissä on samana aikana kuollut 12 israelilaista sotilasta ja kaksi siviiliä.
Poliittiset seuraukset: Netanyahun asema horjuu
Israelissa järjestetään parlamenttivaalit myöhemmin tänä vuonna, ja useat kyselyt viittaavat siihen, että Netanyahun suosio on kärsinyt hänen tapansa vuoksi hoitaa konfliktia Teheranin kanssa.
Hänen haastajansa, entisen pääministerin Naftali Bennettin, kannatus näyttää sen sijaan hienoisesti nousseen.
Useiden gallupien mukaan noin 40 % äänestäjistä aikoo pysyä Netanyahun kansallismielisen ja uskonnollisen puoluekoalition takana, kun taas noin 40 % tukee oppositiopuolueita.
120-jäsenisen Knessetin kokoonpanoa koskevat arviot ennakoivat, että Netanyahun johtama Likud pysyisi suurimpana puolueena, mutta nykyinen hallituskoalitio jäisi enemmistöstä.
Mikäli hallitus istuu koko kautensa, vaalien arvioidaan ajoittuvan syys–lokakuulle. Kuuden kuukauden päässä häämöttävä tapahtuma on kuitenkin monille vaikea hahmottaa, kun ottaa huomioon, miten nopeasti viime viikkojen myrskyisät tapahtumat ovat horjuttaneet koko aluetta ja lisänneet ennennäkemätöntä epävarmuutta.
Laajempi huoli terveydestä ja turvallisuudesta
Israelilaisten sotaväsymys ja jatkuva turvattomuuden tunne heijastuvat myös keskusteluun henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Konfliktien pitkittyminen kuormittaa sekä siviilejä että veteraaneja, ja samankaltaista huolta nähdään muuallakin Euroopassa ja maailmassa. Esimerkiksi brittiläisen TV-juontajan Eamonn Holmesin toipuminen sairaalassa aivohalvauksen jälkeen on nostanut esiin keskustelua stressin, terveyden ja yhteiskunnallisten kriisien yhteydestä myös mediassa.
Lopulta israelilaisten mielialoja leimaa ristiriita: samaan aikaan kun epätoivo ja väsymys kasvavat, moni kokee, ettei maalla ole varaa näyttää heikkoutta, ja uskoo, että turvallisuus saavutetaan vain kovalla sotilaallisella paineella. Rauhan mahdollisuudesta puhutaan – mutta harva uskoo sen olevan aivan nurkan takana.
Ei sisällä instagram post:eja
