Naton 5 %:n puolustusmenolupaus: Mark Rutte kiittää Donald Trumpia liittokunnan vahvistamisesta
Nato-maiden päätös nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin talouden kokonaisarvosta on Naton pääsihteeri Mark Rutten mukaan Donald Trumpin suurin ulkopoliittinen saavutus. BBC:lle antamassaan haastattelussa Rutte arvioi, että juuri Trumpin paine on tehnyt Natosta ”vahvemman kuin koskaan aiemmin”.
Rutten mukaan Trump ”on hyvää uutista yhteiselle puolustukselle, Natolle ja Ukrainalle”. Yhdysvaltain presidentti on vuosien ajan arvostellut erityisesti eurooppalaisia liittolaisia liian vähäisistä puolustusmenoista ja jopa uhannut vetää Yhdysvaltain turvatakuut pois, elleivät maat lisää panostuksiaan.
Nato varoittaa Venäjän uhasta – Putin puhuu hysteriasta
Mark Rutte on varoittanut, että Venäjä voisi hyökätä Naton jäsenmaita vastaan seuraavien viiden vuoden aikana, ellei liittokunta vahvista sotilaallista kykyään. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin torjunut nämä arviot täysin perusteettomina.
”Olen sanonut sen toistuvasti – se on valhetta, hölynpölyä, silkkaa hölynpölyä jostain kuvitellusta Venäjän uhasta Euroopan maille”, Putin totesi puolustusviranomaisille Moskovassa.
Putin käynnisti Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän jälkeen Moskova ilmoitti liittävänsä Venäjään neljä Ukrainan aluetta: Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin. Krimin Venäjä oli miehittänyt ja liittänyt jo vuonna 2014.
Tällä hetkellä Venäjä miehittää suurimman osan Luhanskista ja vaatii Ukrainan vetäytymistä myös koko Donetskin alueelta, vaikka Ukraina hallitsee yhä arviolta jopa 23 prosenttia itäisestä alueesta. Putin toisti, että hänen niin kutsutun ”erityisoperaationsa” tavoitteet tullaan saavuttamaan.
Hänen mukaansa Moskova suosii diplomaattista ratkaisua, mutta jos ”vastapuoli ja heidän ulkomaiset tukijansa kieltäytyvät asiallisista neuvotteluista, Venäjä vapauttaa historialliset alueensa sotilaallisin keinoin”.
Rutte: Putinin historiallinen haave maksanut yli miljoonan venäläisen hengen
BBC Radio 4:n PM-ohjelmalle antamassaan haastattelussa Rutte kuvaili ”järjettömäksi” sitä, että Putinin pyrkimys palauttaa Venäjälle vaikutusvalta Ukrainassa – ja laajemmin entisen Neuvostoliiton alueella – on maksanut hänen omalle väestölleen niin kalliin hinnan.
Rutte arvioi, että Putinin politiikan seurauksena noin 1,1 miljoonaa venäläistä on saanut surmansa tai haavoittunut vakavasti. Tämä korostaa, kuinka tuhoisa vaikutus sodalla on ollut myös Venäjän omalle yhteiskunnalle, vaikka Kremlin viesti keskittyy ulkoiseen uhkakuvaan.
Trumpin rauhansuunnitelma: alueita Venäjälle, turvatakuita Ukrainalle
Mark Rutte myös kiitti Trumpin pyrkimyksiä löytää tie sodan päättämiseen. Yhdysvaltalaiset erityislähettiläät ovat käyneet tiiviitä neuvotteluja Ukrainan johdon kanssa Trumpin ehdottamasta rauhansopimuksesta, jonka ensimmäinen luonnos on tulkittu Venäjälle suotuisaksi.
Luonnoksen mukaan Ukraina luopuisi osan itäisistä alueistaan hallinnasta Venäjälle. Vastineeksi Kiovalle tarjottaisiin vahvoja turvallisuustakuita, joiden tarkoituksena olisi estää uusi hyökkäys tulevaisuudessa. Yhdysvaltain viranomaiset ovat vihjanneet, että nämä takuut voisivat muistuttaa Naton perustavaa 5. artiklaa, joka velvoittaa liittolaiset yhteiseen puolustukseen, jos jäsenvaltioon hyökätään.
Eurooppalaiset liittolaiset pohtivat samanaikaisesti omia ratkaisujaan. Berliinissä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa tavanneet johtajat kuvasivat suunnitelmaa ”European-led multinational force Ukrainesta” – eurooppalaisesta monikansallisesta joukosta, jonka tehtävänä olisi auttaa Ukrainan asevoimien uudelleenrakentamisessa, ilmapuolustuksen vahvistamisessa ja meriturvallisuuden parantamisessa, mukaan lukien toiminta Ukrainan alueella.
Naton pääsihteeri korosti BBC:lle, että selkeät ja uskottavat turvallisuustakuut ovat avain Venäjän pidättelyyn. ”Venäjä näkee, että kun turvatakuut ovat paikoillaan, sen ei pidä koskaan enää yrittää hyökätä Ukrainaan, koska vastauksemme olisi murskaava – juuri tästä nyt käymme keskusteluja”, Rutte sanoi.
Putin uhkaa ja vakuuttelee samaan aikaan
Putin on vastustanut jyrkästi kaikkia suunnitelmia, jotka toisivat Ukrainalle Naton artikla 5:ttä muistuttavia turvatakuita tai pysyvän monikansallisen läsnäolon. Venäjän presidentti on samalla toistanut, ettei Moskova hänen mukaansa etsi sotaa Euroopan kanssa, mutta on ”valmis heti” jos Eurooppa haluaa tai aloittaa sodan.
Tällaiset viestit muistuttavat Kremlin puheita juuri ennen täysimittaista hyökkäystä helmikuussa 2022, jolloin Moskova kiisti viimeiseen asti suunnittelevansa hyökkäystä – kunnes 200 000 venäläissotilasta ylitti rajan ja hyökkäys alkoi.
Venäjän sotatalous kiihtyy – länsi jää jälkeen
Venäjän talous on ollut käytännössä sotataloudessa jo yli kolme vuotta. Tehtaat tuottavat kasvavia määriä lennokkeja, ohjuksia ja tykistöammuksia. Kiel-instituutin (Kiel Institute for the World Economy) tuore raportti arvioi, että Venäjä valmistaa kuukausittain noin 150 taistelupanssaria, 550 jalkaväen taisteluajoneuvoa, 120 Lancet-itsemurhalennokkia ja yli 50 uutta tykistöjärjestelmää.
Iso-Britannia ja useimmat länsiliittolaiset eivät ole lähelläkään vastaavaa tuotantokykyä. Asiantuntijoiden mukaan kestää vuosia, ennen kuin Länsi-Euroopan puolustusteollisuus kykenee edes lähestymään Venäjän nykyistä massatuotannon tasoa. Tässä tilanteessa Naton jäsenmaiden päätös kasvattaa puolustusmenoja nähdään välttämättömänä, jotta pelote ja puolustus pysyvät uskottavina.
Osa Euroopan maista on jo ryhtynyt toimiin. Ranska ja Saksa ovat viime aikoina herättäneet henkiin vapaaehtoisen asepalvelusjärjestelmän 18-vuotiaille, tavoitteenaan kasvattaa koulutettua reserviä ja varautua pitkään jännitteiden kauteen.
5 % BKT:sta puolustukseen – Naton historiallinen linjaus
Natoon kuuluu tällä hetkellä 30 eurooppalaista maata, sekä Kanada ja Yhdysvallat, joka on liittokunnan selvästi voimakkain sotilaallinen jäsen. Pitkään tavoite on ollut käyttää vähintään 2 % bruttokansantuotteesta puolustukseen, mutta Venäjän hyökkäyssota ja kasvava epävakaus ovat nostaneet vaatimustasoa.
Trumpin voimakkaan painostuksen seurauksena Naton jäsenet sopivat Haagissa kesäkuussa järjestetyssä huippukokouksessa, että sotilasmenot nostetaan 5 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä. Päätöstä perusteltiin erityisesti Venäjän pitkän aikavälin uhalla sekä terrorismilla ja muilla muuttuvan turvallisuusympäristön riskeillä.
”Olemme nyt vahvempia, mutta jos emme pane täytäntöön Haagin päätöksiä, olisimme muutaman vuoden kuluttua heikompia kuin venäläiset – ja se olisi äärimmäisen vaarallista”, Rutte varoitti BBC-haastattelussa.
Rutte näkee, että Naton uskottavuus perustuu kahteen tekijään: poliittiseen yhtenäisyyteen ja konkreettiseen sotilaalliseen kykyyn. Ilman riittävää rahoitusta ja tuotantokapasiteettia liittokunnan lupaukset Ukrainalle ja itäisille jäsenmaille jäisivät helposti tyhjiksi.
Laajempi kuva: ihmisoikeudet, alueellinen vakaus ja lännen yhtenäisyys
Ukrainan sodan ja Naton vahvistumisen rinnalla keskustelu koskettaa myös laajemmin ihmisoikeuksia, demokratiaa ja autoritaaristen järjestelmien kovenevaa otetta. Iranissa, Venäjällä ja monissa muissa maissa kriitikot ja toisinajattelijat joutuvat yhä kovemman vainon kohteeksi. Esimerkiksi iranilaisen Nobel-voittajan Narges Mohammadinin väkivaltainen pidätys ja sairaalaan joutuminen muistuttavat, miten turvallisuuspolitiikka, ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus kietoutuvat toisiinsa.
Kun Nato tiukentaa linjaansa ja kasvattaa puolustusmenojaan, samalla käydään globaalia kamppailua siitä, millaiset arvot määrittävät tulevaisuuden kansainvälistä järjestystä – oikeusvaltio ja yksilönvapaudet vai voimankäyttö ja pakottaminen.
Ei sisällä instagram post:eja
