Kari Uoti puolustaa Sarah Dzafcea: Miss Suomi -sopimuksen purulle ei ollut laillista perustetta

Suomalainen huippujuristi Kari Uoti on ottanut julkisesti kantaa kohumissi Sarah Dzafcen tapaukseen, jossa tältä riistettiin Miss Suomi -titteli. Uotin mukaan missiorganisaatiolla ei ollut todellista, sopimus- tai työlainsäädäntöön perustuvaa syytä purkaa sopimusta Dzafcen kanssa.

Uusi asiakas paljastui Instagramissa

Gekkonen uutisoi aiemmin, että Kari Uoti on ryhtynyt Sarah Dzafcen juristiksi. Yhteistyö tuli ilmi Uotin Instagram-tarinasta, jossa hän poseeraa yhteiskuvassa Dzafcen kanssa. Kuvaan oli lisätty lyhyt mutta paljon puhuva teksti: ”Uusi asiakas”.

Vaikka Uoti ei ole suostunut kommentoimaan asiakassuhdetta laajasti medialle, hän on avannut näkemystään tapaukseen liittyen useilla sosiaalisen median alustoilla. Erityisesti LinkedInissä ja Facebookissa hän on analysoinut Miss Suomi -organisaation toimintaa ja sopimuksen purkamisen perusteita.

Uotin näkemys: Missiorganisaatiolla ei ollut purkuperustetta

LinkedIn-kirjoituksessaan Uoti kritisoi voimakkaasti Miss Suomi -organisaation ja sen keulahahmon Sunneva Sjögrenin päätöstä. Hänen mukaansa Sarah Dzafce ei ollut työsuhteessa, vaan sopimussuhteessa missiorganisaation kanssa, joka käytännössä henkilöityy Sjögreniin.

Uoti kuvailee tilannetta sanoin: ”Tyhjä rumpu vaikuttaa kumisevan varsin kovalla saundilla. Miss Suomi ’vapautettiin’ tehtävästään. Hän ei ole työsuhteessa, vaan jonkinlaisessa sopimussuhteessa missiorganisaatioon, joka de facto on yksi henkilö, Sunneva Sjögren.”

Juristin mukaan julkisuudessa esitetty perustelu – väitetty rasismiin viittaava ele – ei täytä sopimuksen purkamisen kriteerejä. Dzafce oli hymyillyt ystävänsä kameralle ja venyttänyt silmäkulmiaan, mutta ei itse julkaissut kuvaa, kirjoittanut siihen tekstiä tai muutoin levittänyt sitä. Uotin mielestä tällainen yksityinen hetki ei muodosta riittävää perustetta ankaralle seuraamukselle.

”Ei ole peruste purkaa sopimusta”

Uoti tiivistää näkemyksensä kysymällä, onko tällainen tilanne oikeudellisesti kestävä syy sopimuksen purkamiseen – ja vastaa itse: ei ole. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin julkisuus- ja mainehallinnasta kuin todellisesta oikeudellisesta rikkomuksesta.

Juristi arvostelee erityisesti sitä, miten nuorta missiä on hänen mielestään käytetty hyväksi mediapelin välineenä. Hän viittaa siihen, että Dzafce ”kävelytettiin ja sanoitettiin medialle”, jolloin missiorganisaatio ohjasi tarinaa haluamaansa suuntaan sen sijaan, että olisi tukenut sopimuskumppaniaan.

Nuoren naisen kohtelu ja organisaation vastuu

Uotin mukaan organisaation, joka tietoisesti vie nuoria ihmisiä julkisuuteen, tulisi ensisijaisesti suojella ja tukea heitä erityisesti kriisitilanteissa – ei uhrata heitä oman maineen ja näkyvyyden vuoksi. Hän kuvailee tilannetta esimerkkinä siitä, miten ”kärpäsestä on tehty härkänen” ja miten organisaatio on rakentanut itsestään ”paavillisen” auktoriteetin Dzafcen kustannuksella.

Juristi nostaa esiin myös taloudellisen näkökulman. Hänen mukaansa Miss Suomi -organisaation liikevaihto on viime vuosina ollut vaatimaton, toiminta tappiollista ja omavaraisuusaste heikko – velkaa on käytännössä 98 prosenttia taseesta. Uoti vihjaa, että julkisuuskohu ja jyrkkä reagointi saattoivat palvella myös bisnestarpeita, kun ”jotain piti tehdä, että saataisiin businesta nousuun”.

Rasismisyytökset ja kansainvälinen paine

Dzafcen elettä on kuvattu mediassa rasismia sivuavaksi, ja tapaus on saanut runsaasti huomiota myös kansainvälisesti. Uoti kuitenkin suhtautuu kriittisesti siihen, kuinka voimakkaasti reagoitiin yksityiseen hetkeen, joka ei koskaan ollut hänen mukaansa tarkoitettu julkiseksi provokaatioksi.

Hän jopa toteaakin ironisesti, että jos kiinalaiset ”sekoavat” tapauksesta, se ei vielä muodosta laillista perustetta sopimuksen purkamiselle. Juristin mukaan järjettömäksi tilanteen teki nimenomaan se, että organisaatio alkoi itse paisutella kohua ja rakentaa siitä numeroa.

Sosiaalisen median rooli ja julkinen keskustelu

Uoti on käsitellyt tapausta useilla alustoilla ja korostanut sosiaalisen median voimaa sekä riskejä. Tapauksen ympärillä käyty keskustelu muistuttaa monia muita viime vuosien kohuja, joissa yksittäinen kuva, ele tai kommentti kasvaa hetkessä valtakunnalliseksi ja jopa kansainväliseksi otsikoksi.

Samalla tavalla urheilussa ja viihdemaailmassa nähdään, kuinka yksittäisen henkilön käytös tai tuloskunto voi käynnistää laajan keskustelun asemasta, tulevaisuudesta ja maajoukkuepaikoista. Esimerkiksi Mason Mountin loistavat otteet Manchester Unitedissa ja pohdinnat MM-kisamahdollisuuksista osoittavat, miten nopeasti julkinen mielipide voi kääntyä – niin positiiviseen kuin negatiiviseenkin suuntaan.

Mitä seuraavaksi Sarah Dzafcen tapauksessa?

Vaikka Uoti ei ole avannut yksityiskohtaisesti mahdollisia oikeudellisia toimenpiteitä, hänen julkiset kommenttinsa viittaavat siihen, että Miss Suomi -organisaation toiminta voidaan kyseenalaistaa sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Keskiössä ovat kysymykset sopimuksen purkuperusteista, kohtuullisuudesta sekä siitä, miten paljon painoarvoa annetaan sosiaalisen median nostattamalle mielipidepaineelle.

On mahdollista, että tapaus johtaa syvempään keskusteluun siitä, miten missikilpailuja ja muita julkisuusammattilaisia hallinnoivat organisaatiot kantavat vastuunsa. Erityisesti nuorten naisten osalta korostuvat suojelun tarve, oikeusturva ja se, ettei heitä jätetä yksin kohun keskelle.

Yksi asia on kuitenkin Uotin mukaan selvä: pelkkä yksityinen, väärin tulkittu ele ei riitä oikeudelliseksi perustaksi sopimuksen purulle, kun taustalla ei ole tahallista vahingontekoa, rasistista kampanjaa tai sopimusrikkomusta.

Ei sisällä instagram post:eja