Witkoff: Ukrainan ja Venäjän Geneven-neuvotteluissa saavutettu ”merkittävää edistystä”
Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff sanoo, että Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut ovat tuottaneet ”merkittävää edistystä”, kun Genevessä käynnissä oleva keskustelukierros siirtyy toiseen neuvottelupäivään.
Witkoff korosti sosiaalisen median X-palvelussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin roolia prosessin taustalla. Hänen mukaansa nimenomaan presidentti Trumpin onnistuminen sodan osapuolten tuomisessa saman pöydän ääreen on luonut edellytykset etenemiselle kohti ratkaisua.
”Presidentti Trumpin menestys tuoda molemmat sodan osapuolet yhteen on tuonut merkittävää edistystä, ja olemme ylpeitä saadessamme työskennellä hänen johdollaan tämän hirvittävän konfliktin tappamisen lopettamiseksi”, Witkoff kirjoitti.
Matala odotustaso läpimurrolle – Venäjä pitää kiinni aluevaatimuksistaan
Vaikka Yhdysvaltain edustaja kuvailee tunnelmaa varovaisen myönteiseksi, odotukset varsinaisesta läpimurrosta ovat edelleen matalat. Kreml ei ole perääntynyt maksimalistisista aluevaatimuksistaan, jotka kohdistuvat Ukrainan kansainvälisesti tunnustettuun alueeseen.
Venäjä miehittää tällä hetkellä arviolta viidennestä Ukrainan pinta-alasta, mukaan lukien laajoja osia itäisestä Donbassin alueesta. Moskova vaatii, että Ukraina luovuttaa sille loputkin Donbassin alueesta – vaade, jonka Kiova on yksiselitteisesti torjunut.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti korostanut, että hänen maataan painostetaan epäsuhtaisiin myönnytyksiin verrattuna Venäjään. Hänen mukaansa rauhan ei voida olla kestävä, jos ”voitto” yksinkertaisesti ojennetaan Venäjälle ilman todellista turvallisuusratkaisua Ukrainalle.
Trump sysää vastuuta Ukrainalle – Zelenskyi: ”Ei ole reilua”
Presidentti Trump on viime aikoina vihjannut, että vastuu Sveitsissä käytävien neuvottelujen onnistumisesta on ensisijaisesti Ukrainalla, mainitsematta Venäjän roolia. Tämä linja on herättänyt närää Kiovassa.
Zelenskyi sanoi Axios-uutissivustolle, ettei ole ”reilua”, että Trump toistuvasti vaatii Ukrainaa löytämään ratkaisun, samalla kun Venäjän vaatimuksiin ei puututa vastaavalla tavalla. Ukrainan johtajan mukaan pysyvää rauhaa ei synny, jos lopputulos tarkoittaa tosiasiallista antautumista Venäjän ehdoilla.
”Toivon, että tämä on vain hänen taktiikkaansa eikä lopullinen päätös”, Zelenskyi totesi viitaten Trumpin lausuntoihin.
Ukraina vaatii vahvoja turvatakuita ennen sopua
Ukrainalle keskeinen ehto mahdolliselle ratkaisulle on lännen – erityisesti Yhdysvaltojen – antamat uskottavat ja sitovat turvallisuustakuut. Kiovan mukaan vasta tällaiset turvatakuut voivat luoda perustan sopimukselle Venäjän kanssa ja estää uuden hyökkäyksen tulevaisuudessa.
Zelenskyi painotti iltapuheessaan, että Ukraina on valmis harkitsemaan sotilaallisten iskujen rajoittamista, kuten Yhdysvallat on ehdottanut sekä Kiovalle että Moskovalle, mikäli se edistäisi rauhanprosessia.
”Emme halua sotaa. Puolustamme valtiotamme, itsenäisyyttämme”, hän sanoi ja lisäsi Ukrainan olevan valmis etenemään nopeasti kohti ”arvokasta sopimusta” sodan lopettamiseksi. ”Kysymys kuuluu vain venäläisille: mitä he oikeasti haluavat?”
Neuvottelujen kulku: jännittynyt mutta jatkuva dialogi
Geneven keskustelut ovat kolmas kierros trilateraalisia neuvotteluja, joissa ovat mukana Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat. Venäjän valtiollinen RIA-uutistoimisto siteerasi lähdettä, jonka mukaan tiistain, noin kuusi tuntia kestäneet keskustelut olivat jännittyneet ja etenivät sekä kahdenvälisissä että kolmikantaisissa formaateissa.
Ukrainan pääneuvottelija Rustem Umerov kertoi tiistai-iltana sosiaalisessa mediassa, että ensimmäinen neuvottelupäivä keskittyi ”käytännön kysymyksiin ja mahdollisten ratkaisujen mekaniikkaan”. Tämä viittaa siihen, että pöydällä ovat sekä tulitauon tekniset yksityiskohdat että mahdolliset poliittiset puitteet laajemmalle rauhansopimukselle.
Neuvotteluja välittävät Steve Witkoffin lisäksi presidentti Trumpin vävy Jared Kushner, joka on aiemmin toiminut näkyvässä roolissa Lähi-idän rauhanaloitteissa. Venäjän delegaatiota johtaa presidentti Vladimir Putinin neuvonantaja Vladimir Medinski.
Neuvottelujen ajoitus on symbolinen: niitä käydään vain viikko ennen Moskovan laajamittaisen hyökkäyksen neljättä vuosipäivää. Tämä muistuttaa siitä, miten pitkäksi ja kuluttavaksi sota on muodostunut sekä Ukrainalle että koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille.
Sota jatkuu rintamalla – ilmaiskut ja droonihyökkäykset varjostavat rauhanhakua
Vaikka Genevessä etsitään poliittista ratkaisua, taistelut jatkuvat kiivaana rintamalla ja syvällä molempien maiden alueilla. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että yön aikana keskiviikkoon mennessä oli ammuttu alas 43 ukrainalaista droonia useiden Venäjän alueiden ja Krimin yllä.
Edeltävänä yönä Venäjä teki laajan ilmaoperaation Ukrainan alueelle, jossa käytettiin sekä drooneja että ohjuksia. Ukrainan viranomaisten mukaan iskuissa käytettiin noin 400 droonia ja lähes 30 ohjusta, ja ainakin kolme ihmistä sai surmansa 12 eri alueella tehdyissä hyökkäyksissä.
Jatkuvat ilmaiskut ja droonihyökkäykset korostavat, miten kaukana todellinen tulitauko ja rauha vielä ovat – vaikka diplomaattinen prosessi onkin käynnissä Genevessä. Tilanne muistuttaa myös muiden kriisien monimutkaisuudesta, kuten siitä, miten Yhdysvaltojen pakotteet ovat syventäneet Kuuban energiakriisiä ja kurittaneet maan turismia, mikä kertoo suurvaltojen päätösten laaja-alaisista vaikutuksista eri puolilla maailmaa.
Geneven neuvottelujen jatko riippuu siitä, löytyykö edes rajallinen yhteisymmärrys tulitauosta ja turvallisuusjärjestelyistä. Toistaiseksi kumpikaan osapuoli ei ole valmis luopumaan keskeisistä tavoitteistaan, mutta kansainvälinen paine ja sodan inhimillinen hinta kasvavat päivä päivältä.
Ei sisällä instagram post:eja
