Zelensky tuomitsee ”alhaisen” Tšernobylin drooni-iskun – Lontoon neuvottelut EU-tuesta Ukrainalle

Iso-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer isännöi sunnuntaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä Downing Streetillä. Tapaamiseen osallistuvat myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz. Neuvottelujen ytimessä on Euroopan pitkäaikainen tuki Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa neljättä vuotta.

Drooni-isku Tšernobylin ydinvoimala-alueelle

Ennen Lontoon keskusteluja Kiovan viranomaiset kertoivat, että venäläinen drooni oli osunut käytetyn ydinpolttoaineen varastorakennukseen Tšernobylin ydinvoimalan lähellä Pohjois-Ukrainassa. Kyseinen alue on yksi maailman herkimmin valvotuista ydinriskikohteista, mikä tekee iskusta erityisen huolestuttavan.

Ukrainan valtiollinen ydinvoimayhtiö Enerhoatomin mukaan rakennus vaurioitui osittain, mutta tulipalo saatiin nopeasti sammutettua. Viranomaisten mukaan kukaan ei loukkaantunut ja alueen säteilyarvot pysyivät normaalilla tasolla.

Zelensky kuvaili iskua tahalliseksi ja ”alhaiseksi venäläiseksi iskuksi”, jonka tavoitteena on horjuttaa paitsi Ukrainan myös koko Euroopan ydinturvallisuutta.

Enerhoatom: ”Tarkoituksellinen uhka ydinturvallisuudelle”

Enerhoatom arvosteli Moskovaa jyrkästi ja luonnehti drooni-iskua tietoiseksi uhaksi ydinturvallisuudelle. Yhtiön mukaan käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin kohdistuva hyökkäys osoittaa, että Venäjä on valmis vaarantamaan laajoja alueita koskevan ympäristöturvallisuuden sotilaallisten tavoitteidensa ajamiseksi.

Zelensky toisti yhtiön viestin sosiaalisessa mediassa ja painotti, että Venäjä ”tahallaan iski juuri tähän ydininfrastruktuurin kohteeseen”, jota hän kuvasi äärimmäisen kriittiseksi. Presidentin mukaan tällaiset teot ovat esimerkki siitä, miksi kansainvälisen yhteisön on kiristettävä pakotteita ja lisättävä tukea Ukrainalle.

Venäjän yölliset iskut 13 alueelle

Zelensky kertoi lisäksi, että Venäjä oli viime yön aikana iskenyt 13 Ukrainan alueelle. Hänen mukaansa Moskova laukaisi pelkästään viime viikon aikana 88 ohjusta, yli 3 250 droonia ja 1 800 ohjattua pommia. Tämä korostaa, että Venäjän hyökkäys ei ole hidastumassa, vaan se pyrkii kuluttamaan Ukrainan puolustusta jatkuvilla massiivisilla ilmaiskuilla.

Etelässä, Zaporižžjan alueella, venäläinen isku kylään kaupungin ulkopuolella surmasi viranomaisten mukaan vähintään kolme ihmistä. Zaporižžja on ollut viime viikkoina jatkuvien hyökkäysten kohteena, ja lauantaina siellä kuoli vähintään kaksi ihmistä uusissa pommituksissa.

Ukrainan vastaiskut syvälle Venäjälle

Samaan aikaan Ukraina on lisännyt omia kaukovaikutteisia iskujaan Venäjän alueelle. Lauantaina Ukrainan drooni-isku kohdistui Pietariin ja sen lähialueille, kun kaupungissa järjestettiin merkittävän talousfoorumin päätöspäivä. Venäläisviranomaiset kuvasivat hyökkäystä ”ennennäkemättömäksi”.

Muutamaa päivää aiemmin Ukraina oli jo iskenyt Pietarin laitamille – noin 1 000 kilometrin päähän Ukrainan rajasta – samaan aikaan, kun presidentti Vladimir Putinin isännöimä talousfoorumi käynnistyi. Isku synnytti valtavan mustan savupatsaan kaupungin horisonttiin ja näytti, että Ukraina pystyy yhä useammin iskemään syvälle Venäjän maaperälle.

Neljän sotavuoden aikana Ukraina on kehittänyt puolustus- ja asejärjestelmiään merkittävästi, ja Kiova kykenee nyt säännöllisesti osumaan sotilaallisiin ja logistisiin kohteisiin Venäjällä. Tämä on osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään heikentämään Venäjän kykyä jatkaa hyökkäyssotaa.

Lontoon E3-kokous: Britannia, Ranska ja Saksa Ukrainan tukipilareina

Downing Streetillä kokoontuva E3-ryhmä – Britannia, Ranska ja Saksa – muodostaa Ukrainan tärkeimpiä länsimaisia tukijoita. Britannia ja Ranska johtavat niin kutsuttua ”halukkaiden koalitiota”, jonka tavoitteena on rakentaa pitkän aikavälin turvatakuita Ukrainalle osana mahdollista tulevaa rauhanprosessia.

Sama ryhmä kokoontui Lontoossa myös viime joulukuussa, jolloin Yhdysvallat painosti Moskovaa ja Kiovaa etenemään nopeasti kohti sodan päättävää sopimusta. Sittemmin Washingtonin välityspyrkimykset ovat hiipuneet, ja Yhdysvaltojen huomio on siirtynyt yhä enemmän Irania koskevaan konfliktiin.

Tässä tilanteessa eurooppalaiset liittolaiset joutuvat kantamaan aiempaa suuremman vastuun Ukrainan sotilaallisesta, taloudellisesta ja humanitaarisesta tukemisesta. Lontoon tapaamisessa odotetaan keskusteltavan erityisesti ilmapuolustuksesta, tykistö- ja drone-kalustosta sekä jälleenrakennuksen rahoituksesta.

Diplomian umpisolmu: Putin torjuu Zelenskyin neuvottelupyynnön

Perjantaina Vladimir Putin hylkäsi Zelenskyin julkisen ehdotuksen kasvokkain käytävistä rauhanneuvotteluista. Ukrainan presidentti oli avoimessa kirjeessään painottanut, että olisi ”väärin vain odottaa”, että sota nousisi uudelleen Yhdysvaltojen ulkopoliittiseksi pääprioriteetiksi, ja kehotti suoriin keskusteluihin sodan lopettamiseksi.

Taloufoorumin yhteydessä Putin toisti kieltäytymisensä ja väitti, että tulitauko antaisi Ukrainalle vain mahdollisuuden ryhmittyä uudelleen. Hänen mukaansa sota päättyisi vasta, kun Venäjän strategiset tavoitteet on saavutettu – lausunto, joka viestii, ettei Moskova ole valmis merkittäviin myönnytyksiin.

Ydinturvallisuus ja siviilien suojelu painopisteenä

Tšernobylin alueeseen kohdistunut drooni-isku nostaa ydinturvallisuuden jälleen kansainvälisen huolen keskiöön. Isku käytetyn polttoaineen varastorakennukseen herättää kysymyksen, kuinka pitkälle Venäjä on valmis menemään sotilaallisissa toimissaan ja kuinka tehokkaasti kansainvälinen yhteisö kykenee ennaltaehkäisemään vastaavia riskejä.

Samalla, kun Ukraina vaatii lisää puolustusjärjestelmiä ja kovempia pakotteita Venäjää vastaan, se korostaa tarvetta asettaa siviilien suojelu ja ydinturvallisuus etusijalle. Tähän keskusteluun linkittyvät myös muut pitkäkestoiset rikos- ja väkivaltatapaukset, joissa uhrien omaiset etsivät oikeutta ja vastauksia – esimerkkinä Leedsin teinimurha, jossa Tyrone Clarken perhe odottaa yhä oikeutta yli kahden vuosikymmenen jälkeen. Turvallisuus, vastuunkanto ja oikeus ovat keskeisiä teemoja niin sodan kuin yksittäisten rikostenkin käsittelyssä.

Kun Lontoon neuvottelut etenevät, Ukrainan johto pyrkii varmistamaan, ettei Tšernobylin kaltaisia ydininfrastruktuuriin kohdistuvia hyökkäyksiä enää sallita ilman selkeitä seurauksia Venäjälle – ja että Euroopan tuki pysyy vankkana niin kauan kuin sota jatkuu.

Ei sisällä instagram post:eja