Nigel Farage vaatii ulkomaalaisten sulkemista pois sosiaalisesta asuntotuotannosta

Reform UK -puolueen johtaja Nigel Farage on esitellyt kiistanalaisen linjauksen, jonka mukaan ulkomaalaiset kiellettäisiin kokonaan asumasta Ison-Britannian sosiaalisissa vuokra-asunnoissa. Faragen mukaan ulkomaalaisilla vuokralaisilla olisi enintään kolme kuukautta aikaa löytää yksityinen vuokra-asunto, minkä jälkeen he voisivat menettää oleskelulupansa ja joutua karkotuksen uhan alle.

Takautuva kielto ja pysyvän oleskeluluvan lakkauttaminen

Reform UK on vahvistanut, että kielto koskisi takautuvasti kaikkia ulkomaalaisia, riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat jo asuneet Isossa-Britanniassa. Tämä kytkeytyy puolueen linjaan lakkauttaa Indefinite Leave to Remain -järjestelmä, eli pysyvä oleskelulupa, joka on tähän asti tarjonnut monille maahanmuuttajille turvaa ja pitkäaikaisen oikeuden asua ja työskennellä maassa.

Farage kirjoitti noin 6 800 sanan mittaisessa Substack-esseessään, että hänen mielestään “valkoihoisiin kohdistuva rasismi on sisäänrakennettu valtion rakenteisiin” ja väitti tasa-arvolainsäädännön olevan eräänlaista “sosiaalista puhdistusta”. Näillä kärjekkäillä kommenteilla hän pyrkii perustelemaan tiukkaa maahanmuutto- ja asuntopolitiikkaansa.

Voimakasta kritiikkiä muilta puolueilta

Faragen puheet ovat herättäneet laajaa arvostelua niin hallitus- kuin oppositiopuolueissakin. Kulttuuriministeri Lisa Nandy sanoi Sky Newsille, että ihmiset kaipaavat toivoa, eivät lisää vihaa ja vastakkainasettelua. Hänen mukaansa britit kokevat, ettei heitä ole kuunneltu, mutta vastaus siihen ei voi olla entistä jyrkempi jakolinjojen syventäminen.

Liberaalidemokraattien johtaja Sir Ed Davey syytti Faragea “katkeruuden ja jakolinjojen politiikan lietsomisesta”, jonka hän katsoo olevan täysin ristiriidassa brittien perusarvojen – suvaitsevaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen – kanssa.

Ei sosiaaliturvaa eikä sosiaalista asumista ulkomaalaisille

Farage toisti esseessään Reform UK:n linjan, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei olisi lainkaan pääsyä Britannian sosiaaliturvaetuuksiin. Tähän sisältyisi myös sosiaalinen asuntotuotanto, jota tarjoavat tyypillisesti kuntien vuokra-asunnot ja voittoa tavoittelemattomat asuntotuotantoyhtiöt. Tällaiset asunnot ovat usein edullisempia ja turvatumpia kuin yksityiset vuokra-asunnot, ja niihin liittyy pitkäaikaiset vuokrasopimukset.

Reformin mallissa ulkomaalaiset, jotka jo asuvat sosiaalisissa vuokra-asunnoissa, joutuisivat etsimään yksityisen vuokra-asunnon kolmen kuukauden kuluessa. Mikäli he eivät muuttaisi määräajassa, he menettäisivät oikeutensa oleskella maassa ja saattaisivat kohdata karkotuksen.

Sosiaalinen asuntopula ja nykyiset etusijakriteerit

Isossa-Britanniassa on tällä hetkellä arviolta noin 1,34 miljoonaa kotitaloutta sosiaalisen asunnon jonossa. Sosiaalisiin vuokra-asuntoihin pääsyä ohjaavat erilaiset etusijakriteerit: etusijalle voivat nousta esimerkiksi asunnottomuuden uhan alla elävät, ahtaasti asuvat perheet, asevoimissa palvelleet sekä henkilöt, joilla on vahva paikallinen sidonnaisuus.

Nykyjärjestelmän mukaan monet maahanmuuttajaryhmät eivät ole oikeutettuja sosiaaliseen asumiseen. Opiskelu- ja työlupaviisumilla maassa olevat, laittomasti maahan saapuneet ilman oleskelulupaa sekä turvapaikanhakijat eivät yleensä voi hakea sosiaalista vuokra-asuntoa. Reform UK haluaa kuitenkin kiristää linjaa entisestään ja ulottaa kiellon laajasti kaikkiin ulkomaalaisiin, mukaan lukien EU-kansalaiset.

EU-kansalaisten oikeudet ja sopimusten uudelleenneuvottelu

Reformin suunnitelmien mukaan myös EU-maiden kansalaiset menettäisivät oikeuden sosiaaliseen asumiseen Isossa-Britanniassa. Puolue haluaa neuvotella uudelleen osan brexitin jälkeisistä sopimuksista, jotka koskevat kansalaisten oikeuksia, erityisesti niitä, joita Farage pitää “epäsymmetrisinä” tai “epäoikeudenmukaisina” Britanniaa kohtaan.

Reformin linja sosiaaliseen asumiseen muistuttaa pitkälti Restore-puolueen kantoja. Restoren perusti Great Yarmouthissa vaikuttava kansanedustaja Rupert Lowe sen jälkeen, kun hänet oli erotettu Reformista. Viimeaikaiset mielipidemittaukset Makerfieldin täytevaalissa viittaavat siihen, että Restore saattaa kerätä kannatusta nimenomaan Reform UK:n kustannuksella.

Kulttuurisota kouluissa: juhlapäivät ja vähemmistöteemat

Faragen esseessä ei keskitytty ainoastaan maahanmuuttoon ja asumiseen, vaan myös koulumaailmaan. Hän ilmoitti, että Reform UK:n tavoitteena olisi rajoittaa koulujen juhlimia teemapäiviä vain niin kutsuttuihin “hyväksyttyihin kansalaisjuhliin”. Oppilaita ei Faragen mukaan saisi “pakottaa juhlimaan” esimerkiksi Black History Monthia, Pride-kuukautta tai Refugee Week -teemaviikkoa.

Kun BBC kysyi puolueelta, tarkoittaisiko tämä käytännössä kieltoa koulujen osallistua näihin tapahtumiin, Reform UK:n edustaja vastasi, että “Reform-hallituksen aikana lastemme progressiivinen indoktrinointi loppuisi”. Sen sijaan koulut voisivat hänen mukaansa juhlia esimerkiksi St. George’s Day -päivää, D-Day-päivää ja muita kansallisia muistopäiviä.

Taustalla laajempi keskustelu identiteetistä ja arvoista

Faragen ulostulot asettuvat osaksi laajaa poliittista ja kulttuurista keskustelua, jossa puntaroidaan kansallista identiteettiä, maahanmuuttopolitiikkaa ja sosiaaliturvan rajauksia. Kannattajilleen hän esiintyy suorapuheisena “eliittiä vastaan” taistelevana poliitikkona, mutta kriitikoiden mielestä hänen retoriikkansa lisää vastakkainasettelua ja leimaa vähemmistöjä.

Samanlainen jännite näkyy myös julkisuudessa käytävissä keskusteluissa yksilön vapaudesta ja ulkonäön tai taustan perusteella tehtävistä valinnoista. Esimerkiksi julkisuuden henkilöiden, kuten näyttelijöiden ja vaikuttajien, rohkeat tyylimuutokset ja omannäköiset ratkaisut – kuten Kerttu Rissasen Charlize Theronin inspiroima hiustyylin muutos – ovat monille muistutus siitä, että monimuotoisuus ja yksilöllisyys voivat olla myös voimavara, eivät uhka.

Faragen esitykset tulevat todennäköisesti nousemaan keskeiseksi kiistakysymykseksi tulevissa vaaleissa ja julkisessa keskustelussa. Niiden ympärillä punnitaan, mihin suuntaan Britannian maahanmuutto-, asuntopolitiikka ja koulutusjärjestelmä tulevaisuudessa kehittyvät – kohti tiukempaa rajaamista vai kohti laajempaa inklusiivisuutta.

Ei sisällä instagram post:eja