Iso-Britannia heikentämässä sähköautojen myyntitavoitetta – mitä muutos tarkoittaa?

Iso-Britannian hallitus valmistautuu höllentämään tavoitetta siitä, kuinka suuri osuus uusista myytävistä autoista on oltava täyssähköisiä. Muutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä autoteollisuuteen, työpaikkoihin että maan ilmastotavoitteisiin.

Nykyinen ZEV-mandaatti: 80 % uusista autoista sähköisiä vuoteen 2030

Tällä hetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaan 80 % kaikista Iso-Britanniassa vuonna 2030 rekisteröitävistä uusista autoista on oltava täyssähköisiä (EV, electric vehicle). Tavoite on osa niin sanottua Zero Emission Vehicles (ZEV) -mandaattia, joka kiristyy vuosi vuodelta.

ZEV-mandaatin mukaan sähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä nousee portaittain: esimerkiksi vuodelle 2025 asetettu tavoite on 28 % ja vuodelle 2026 jo 33 %. Porrastettu malli on suunniteltu ohjaamaan markkinaa kohti päästöttömiä ajoneuvoja ilman äkillisiä shokkeja.

Hallitus valmistelee tavoitteen höllentämistä – uusi taso 50–70 %?

BBC:n tietojen mukaan Iso-Britannian hallitus aikoo nyt vesittää vuoden 2030 tavoitetta. Uutta prosenttiosuutta ei ole vielä päätetty, mutta harkinnassa on useita vaihtoehtoja noin 50–70 %:n välillä. Hallitus käynnistää asiasta virallisen kuulemisen, joten lopullisen päätöksen synty voi kestää kuukausia.

Mahdollinen linjanmuutos tulee tilanteessa, jossa autovalmistajat ja ammattiliitot ovat jo vuosien ajan lobbanneet lievempien tavoitteiden puolesta. Niiden mukaan nykyinen ZEV-mandaatti on kuluttajakysyntään nähden liian aggressiivinen ja uhkaa sekä työpaikkoja että investointeja.

Taustalla vuosien poukkoileva politiikka

Iso-Britannian sähköautopolitiikka on muuttunut lyhyessä ajassa useaan otteeseen. Vuonna 2020 silloinen pääministeri Boris Johnson ilmoitti, että uusien bensiinillä ja dieselillä kulkevien autojen myynti kielletään vuonna 2030. Myöhemmin Rishi Sunak siirsi tämän kieltopäivän vuoteen 2035.

Sunak toi samalla rinnalle ZEV-mandaatin, joka velvoittaa autonvalmistajia kasvattamaan täyssähköisten autojen osuutta vuosittain. Työväenpuolue on puolestaan luvannut vaaliohjelmassaan palauttaa polttomoottoriautojen myyntikiellon takaisin vuoteen 2030, mikä korostaa poliittisen linjan ristiriitaisuuksia.

Työväenpuolue on syyttänyt konservatiivihallitusta ”maalitolppien siirtelystä” ja ennakoitavuuden heikentämisestä autoteollisuuden näkökulmasta.

Autoteollisuus ja ammattiliitot: kustannukset, työpaikat ja kilpailukyky

ZEV-mandaatin rikkomisesta seuraa valmistajille tuntuva sanktio: yritys voi joutua maksamaan 15 000 puntaa jokaisesta autosta, jolla se jää tavoitteestaan. Vaihtoehtoisesti valmistajat voivat ostaa hyvityksiä (credits) kilpailijoilta, jotka ovat myyneet vaadittua enemmän sähköautoja. Tätä järjestelmän osaa ei tiettävästi olla muuttamassa.

Monet valmistajat ovat joutuneet turvautumaan merkittäviin alennuksiin saadakseen riittävän määrän sähköautoja kaupaksi. Autoteollisuuden etujärjestön, Society of Motor Manufacturers and Tradersin (SMMT), mukaan nämä alennukset ovat maksaneet alalle yli 10 miljardia puntaa kahden viime vuoden aikana.

SMMT varoittaa, että ellei ZEV-mandaattia kevennetä nopeasti, kustannukset näkyvät vääjäämättä työpaikkojen menetyksinä, investointien tyrehtymisenä ja joidenkin yritysten elinkelpoisuuden heikkenemisenä.

Ammattiliitto Unite’n pääsihteeri Sharon Graham on todennut, että hallituksen epäonnistuminen mandaatin kohtuullistamisessa olisi ”itsensä vahingoittamista” sektorille, jota pidetään Iso-Britannian teollisuuden kruununjalokivenä.

Kuluttajien epävarmuus: toimintamatka, latausverkosto ja jälleenmyyntiarvo

Alan toimijoiden mukaan monia autoilijoita arveluttaa edelleen sähköauton hankinta. Keskeisiä huolia ovat toimintamatka, latausmahdollisuuksien riittävyys ja julkisten latauspisteiden puute sekä se, miten sähköautot pitävät arvonsa käytettyinä.

Nämä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että sähköautojen kysyntä ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin sääntely edellyttäisi. Tämä epäsuhta pakottaa valmistajat entistä kovempaan hintakilpailuun ja syö katteita.

Ympäristö- ja sijoittajatahot: mandaatin heikentäminen jarruttaa latausverkoston kehitystä

Kestävää rahoitusta edistävän UK Sustainable Investment and Finance Associationin (UKSIF) toimitusjohtaja James Alexander varoittaa, että ZEV-mandaatin vesittäminen voi hidastaa latausverkoston laajentamista. Hänen mukaansa mandaatti on ollut ratkaiseva tekijä siinä, että yksityiset sijoittajat ovat uskaltaneet sitoa suuria pääomia latausinfrastruktuuriin.

Alexanderin mukaan jokainen signaali siitä, että hallitus pehmentää pitkän aikavälin sitoutumistaan liikenteen sähköistämiseen, voi horjuttaa sijoittajien luottamusta ja siirtää investointeja muualle.

UKSIF:n tilaaman More in Common -tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan 74 % brittiläisistä haluaa, että oma kunta vähintään säilyttää nykyisen tasonsa tai lisää tukea sähköautojen latauspisteiden rakentamiselle. Kansalaismielipide näyttää siis tukevan latausverkoston voimakasta kehittämistä.

Tilastot: sähköautojen myynti kasvaa, mutta jää vielä tavoitteista

Vuonna 2025 Iso-Britanniassa rekisteröitiin yhteensä 2 020 373 uutta autoa. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen kasvuvuosi ja korkein lukema sitten koronapandemian. Täyssähköautojen rekisteröintejä oli 473 340 kappaletta, mikä vastasi 23,4 %:n markkinaosuutta.

Vaikka kasvu oli selvä parannus vuoteen 2024 verrattuna, se jäi silti alle vuoden 2025 ZEV-mandaatin 28 %:n tavoitteen. Tämä erotus kuvastaa käytännön haastetta: sääntelyn vaatimaa muutosta ei ole vielä saavutettu kuluttajamarkkinalla.

Kaikkiaan Iso-Britanniassa myytiin viime vuonna 9,8 miljoonaa autoa, joista valtaosa – noin 7,8 miljoonaa – oli käytettyjä. Käytettyjen autojen kauppa ei kuulu ZEV-mandaatin piiriin, vaikka se vaikuttaa merkittävästi tieverkolla liikkuvien autojen kokonaispäästöihin.

Liikenneturvallisuus ja sääntelymuutokset laajemmassa kontekstissa

Autopolitiikan ja sääntelyn muutokset eivät vaikuta vain talouteen ja ilmastotavoitteisiin, vaan myös liikenneturvallisuuteen ja kansalaisten luottamukseen viranomaisiin. Kun vaatimukset, määräykset ja aikataulut muuttuvat usein, kuluttajien ja yritysten on vaikeampi tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tämä näkyy niin autohankinnoissa kuin investoinneissa infrastruktuuriin ja teknologiaan.

Vastaavanlaisia haasteita nähdään myös muissa maissa ja eri liikennemuodoissa. Esimerkiksi köysihyppytoiminnan traaginen tapaus, jossa Brasiliassa nuori nainen kuoli köysihypyn onnettomuudessa ohjaajien unohdettua kiinnittää turvaköyden, muistuttaa siitä, miten kriittistä on, että turvallisuus- ja laatuvaatimuksia ei kevennetä ilman tarkkaa vaikutusarviointia. Samalla tavoin sähköautopolitiikassa on punnittava huolellisesti, milloin joustot ovat perusteltuja ja milloin ne voivat pitkällä aikavälillä lisätä riskejä tai hidastaa välttämätöntä muutosta.

Iso-Britannian tuleva päätös sähköautojen myyntitavoitteesta näyttääkin muodostuvan tasapainotteluksi teollisuuden kilpailukyvyn, työpaikkojen, kuluttajakysynnän ja ilmastositoumusten välillä – eikä sen vaikutus rajoitu vain maan sisäisiin markkinoihin, vaan se lähettää signaaleja koko Euroopan ja globaalin autoteollisuuden suuntaan.

Ei sisällä instagram post:eja