Miiska Van Renterghem ja Erikoisjoukot-ohjelman kiista – Janne Lehtonen vastasi suoraan
Miesten valmentajana tunnettu Miiska Van Renterghem herätti laajaa keskustelua arvostellessaan Erikoisjoukot-ohjelman kouluttajien johtamistyyliä. Kommentit saivat ohjelman pääkouluttajan, Janne Lehtosen, reagoimaan suorasanaisesti julkisessa vastauksessaan.
Van Renterghemin kritiikki: ”En arvosta pelolla johtamista”
Ilta-Sanomien haastattelussa Miiska Van Renterghem kyseenalaisti Erikoisjoukot-ohjelman kouluttajien tavan johtaa ja motivoida osallistujia. Hänen mukaansa pelolla johtaminen ei kuulu moderniin valmennus- ja johtamiskulttuuriin.
– En arvosta sitä, että johdetaan pelolla ja absoluuttisella auktoriteetilla, Van Renterghem totesi haastattelussa.
Erikoisjoukkojen tiedotustilaisuudessa Van Renterghem jatkoi piikittelyä ja vertasi ohjelman kouluttajia omaan työhönsä miesten valmentajana:
– Jos yksikään näistä kouluttajista ikinä uskaltaisi tulla mun työpajaan, niin se ois vaikein asia, mitä ne on ikinä tehnyt, Van Renterghem virnuili Ilta-Sanomille.
Kommentit levisivät nopeasti sosiaalisessa mediassa ja herättivät tunteikkaita reaktioita – erityisesti ammattisotilaiden ja Erikoisjoukkojen taustaa tuntevien keskuudessa.
Pääkouluttaja Janne Lehtonen vastasi Instagramissa
Erikoisjoukkojen pääkouluttaja Janne Lehtonen ei jättänyt Van Renterghemin heittoja omaan arvoonsa. Hän julkaisi suoran vastauksen Instagramissa, jossa hän kyseenalaisti Van Renterghemin käsityksen Erikoisjoukkojen työstä ja koulutuksesta.
Lehtosen mukaan Van Renterghem oli tullut ohjelman leirille heikolla valmistautumisella ja rajallisella ymmärryksellä sotilaskoulutuksen todellisesta luonteesta:
– Nyt täytyy sanoa ja ihmetellä sitä, miten huonolla valmistautumisella ja ymmärryksellä olit leirillä. Ja jos olisit edes armeijan käynyt, niin tietäisit edes jotain perusasioita meidän ammatista, pääsykokeista (jota leiri mallentaa), sotilaskoulutuksesta, johtamisesta, johdettavana olemisesta tai tunteiden käsittelystä, Lehtonen kirjoitti.
Lehtonen muistutti samalla, että Erikoisjoukkojen kouluttajien tausta ei perustu viihteeseen, vaan todellisiin operaatioihin, joissa panoksena on ollut ihmishenkiä.
Operaatioiden raskas hinta: terrorismia, merirosvousta ja elinikäisiä seurauksia
Janne Lehtonen painotti vastauksessaan, että kouluttajat ovat urallaan kohdanneet tilanteita, joita suurin osa ihmisistä ei joudu koskaan kohtaamaan. Hänen mukaansa taustalla on muun muassa terrorismiin, merirosvouteen ja vaativiin sotilasoperaatioihin liittyviä tehtäviä.
– Ollaan oltu valmiita uhrautumaan, vaikka meitä odotti vaimot ja lapset kotona. Lisäksi se taakka, mikä ollaan kannettu operaatioista mukana, ei tule poistumaan, ja sitä joudutaan käsittelemään koko lopun elämän, Lehtonen kuvaili.
Lehtonen kyseenalaisti suoraan Van Renterghemin väitteen siitä, että tämän järjestämä miesten leiri olisi Erikoisjoukkojen kouluttajille millään tavalla äärimmäinen haaste:
– Luuletko tosiaan, että sinun miesleiri olisi meille vaikein asia, mitä ollaan ikinä tehty?, Lehtonen kysyi.
Lehtosen kommentti keräsi nopeasti yli 1 700 tykkäystä ja sai runsaasti tukea seuraajilta, jotka korostivat kunnioitusta puolustusvoimien ja erikoisjoukkojen työtä kohtaan.
Van Renterghem pehmensi sanomaa: ”Pilke silmäkulmassa tehtyä piikittelyä”
Kohun kasvaessa Miiska Van Renterghem tarkensi myöhemmin kommenttiensa taustaa omalla Instagram-tilillään. Hän kertoi, että heitto Erikoisjoukkojen kouluttajista oli tarkoitettu humoristiseksi piikiksi, ei vakavaksi väitteeksi kouluttajien osaamisesta tai rohkeudesta.
Van Renterghemin mukaan hänen ydinviestinsä liittyi miehiseen rohkeuteen ja tunne-elämän kohtaamiseen – ei siihen, että Erikoisjoukkojen työ olisi jotenkin vähäpätöistä tai helppoa.
– Pointti, minkä takana seison edelleen, on, että miehinen rohkeus on paljon muutakin kuin fyysistä rohkeutta. Monelle miehelle haavoittuvuus, avun pyytäminen, muihin tukeutuminen tai omien kipeiden asioiden kohtaaminen on paljon vaikeampaa kuin moni ulkoisesti paljon hurjemmalta näyttävä asia, Van Renterghem kirjoitti.
Hän korosti, että maailma tarvitsee miehiä, jotka kykenevät sekä fyysiseen rohkeuteen että henkiseen avoimuuteen ja tunteiden käsittelyyn:
– Ja maailma tarvii enemmän miehiä, jotka pystyy molempiin. Uskoisin, että tästä ollaan lopulta aika samaa mieltä, Van Renterghem viestitti Lehtoselle.
Johtajuus, pelko ja rohkeus – kaksi eri todellisuutta
Keskustelu Van Renterghemin ja Lehtosen välillä heijastaa kahta erilaista todellisuutta ja johtajuuskäsitystä. Toisaalta Erikoisjoukkojen koulutus perustuu äärimmäisiin olosuhteisiin, joissa kuri, auktoriteetti ja nopea päätöksenteko voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä. Toisaalta modernissa työ- ja valmennusmaailmassa korostetaan yhä enemmän psykologista turvallisuutta, tunteiden käsittelyä ja haavoittuvuuden sallimista.
Van Renterghemin mukaan monet miehet kokevat edelleen vaikeaksi puhua avoimesti omista tunteistaan, pyytää apua tai käsitellä menneitä kipukohtia. Lehtosen näkökulmasta taas Erikoisjoukkojen kouluttajien kokema henkinen taakka – esimerkiksi traumaattiset operaatiot – osoittaa, että myös sotilasmaailmassa tunteiden käsittely on väistämätön osa elämää, vaikka siitä ei aina puhuta julkisesti.
Samankaltaista jännitettä nähdään myös muissa kriisitilanteissa ja turvallisuusuhkissa. Esimerkiksi ebolatapauksia Kongossa käsittelevä analyysi muistuttaa, että virallinen tilannekuva ja ihmisten kokema pelko tai turvattomuus eivät aina kulje käsi kädessä. Näissäkin tilanteissa johtajuus, viestintä ja kyky kohdata ihmisten tunteet ovat ratkaisevassa roolissa.
Keskustelu jatkuu somessa
Miiska Van Renterghemin ja Janne Lehtosen välinen sananvaihto on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Osa kommentoijista asettuu vahvasti Erikoisjoukkojen puolelle ja korostaa ammattisotilaiden ansaitsemaa kunnioitusta. Toiset taas pitävät Van Renterghemin viestiä miehisyyden ja tunne-elämän laajemmasta ymmärtämisestä tärkeänä ja ajankohtaisena.
Kiista näyttääkin paljastaneen syvemmän, yhteiskunnallisen kysymyksen siitä, mitä rohkeus ja johtajuus tarkoittavat vuonna 2026 – ja miten fyysinen, henkinen ja emotionaalinen kestävyys voidaan yhdistää toisiaan kunnioittavalla tavalla.
