Korkeakoulututkinnon Verovähennykset: Uusi Ehdotus Kannustamaan Opiskelua
Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen nostaa 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä kehitystä suunnitellaan, että avoin yliopisto muokattaisiin selkeämmäksi väyläksi korkeakoulututkintoon. Tämä on tärkeä askel, mutta Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula kokee, että lisätoimenpiteitä tarvitaan.
Rantamaula, joka toimii myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n varapuheenjohtajana ja Akavan hallituksen jäsenenä, on julkaissut blogikirjoituksen Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelussa, jossa hän esittää uudenlaista ehdotusta henkilökohtaisen verotuksen kehittämiseksi. Hän ehdottaa, että korkeakoulututkinto oikeuttaisi merkittäviin verovähennyksiin.
Rantamaulan mukaan korkeakoulututkinnon suorittaminen tulisi huomioida verotuksessa siten, että tutkinnon suorittajat saisivat euroistettua verovähennysoikeutta. Tämä keventäisi uransa alussa olevien verotusta ja loisi taloudellista liikkumavaraa. Hän myös ehdottaa, että koulutuskustannukset tulisi voida vähentää kokonaan henkilöverotuksessa.
Hänen visiossaan verovähennys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kymmenen vuoden aikana, jolloin poiston suuruus olisi sidottu tutkinnon kestoon. Tällainen järjestely kasvattaisi nuorten ostovoimaa ja houkuttelisi kansainvälisiä opiskelijoita jäämään Suomeen työskentelemään. Tämä voisi myös osaltaan korvata aikuiskoulutustuen poistumisen jättämää aukkoa, sillä töiden ohella suoritettu tutkinto voitaisiin vähentää tulevista ansiotuloista.
Korkeakoulutuksen arvon korostaminen verotusjärjestelmässä olisi myös hyödyllistä, huomauttaa Rantamaula. Vaikka opiskelu sinällään on ilmaista suomalaisille, tutkinnoille on jo annettu arvo eläkejärjestelmässä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon arvo eläkettä kerryttäessä on 36 792 euroa, kun taas yliopistotutkinnon arvo on 52 560 euroa.
Rantamaula esittää, että kymmenen vuoden aikana korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat vähentää verotuksessa huomattavia summia. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle tämä merkitsisi noin 3 000 euron vuosittaista vähennystä, kun taas yliopistotutkinnon suorittanut voisi vähentää noin 5 000 euroa vuodessa.
Tämä ehdotus voisi olla yksi keino kannustaa yhä useampia suomalaisia kehittämään osaamistaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. On myös mielenkiintoista pohtia, miten tällaiset toimet voisivat vaikuttaa muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten toipumiseen liittyviin haasteisiin ja innovaatioiden edistämiseen.
Lähde: iltalehti.fi
