David Lammy ojensi JD Vancea Henry Nowakin murhasta tehdyistä kommenteista: ”Ei liity massamaahanmuuttoon”
Iso-Britannian varapääministeri David Lammy kertoo soittaneensa Yhdysvaltain varapresidentti JD Vancelle kertoakseen tälle suoraan, että tämän kommentit Henry Nowakin murhasta olivat ”vääriä”.
Vance oli väittänyt, että 18-vuotiaan brittiopiskelijan Henry Nowakin kuolema johtui ”massiivisesta maahanmuuttajien invaasiosta” ja että ainoa oikea vastaus oli ”vanhurskas viha”. Lammy korostaa, että murhalla ”ei ole mitään tekemistä massamaahanmuuton kanssa”.
Murha Southamptonissa ja valheellinen rasismiväite
Henry Nowak puukotettiin kuolettavasti Southamptonissa joulukuussa viime vuonna. Tekijä, brittiläinen Vickrum Digwa, väitti aluksi toimineensa itsepuolustukseksi ja kertoi poliisille joutuneensa rasistisen solvauksen kohteeksi.
Oikeudenkäynnissä selvisi, että väite oli perätön. Digwa, joka on syntynyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Hän oli kantanut teräasetta, jonka hän väitti liittyvän uskonnollisiin syihin ja sikhi-taustaansa.
Poliisin julkaisema bodycam-video lisäsi kohua entisestään: tallenteella näkyy, kuinka poliisi laittaa kuolettavasti haavoittuneen Nowakin käsirautoihin sen jälkeen, kun Digwa oli esittänyt valheellisen väitteen rasistisesta hyökkäyksestä.
Kohu paisuu: poliisi, puukotuslait ja mielenosoitukset
Murha nosti pintaan kiivaan keskustelun Britannian poliisitoiminnasta ja teräaseisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Southamptonissa puhkesi väkivaltaisia mielenosoituksia, kun kansalaiset kyseenalaistivat poliisin toiminnan ja turvallisuuden tunteen kaduilla.
Tapauksen seurauksena poliisin toimintaa tutkii nyt riippumaton valvontaelin Independent Office for Police Conduct (IOPC). Hampshire Policen päällikkö on kertonut BBC:lle, että poliisi on ”pahoillaan Henryn käsirautoihin laittamisesta ja pidättämisestä”.
Lammy: ”Soitin Vancelle ja kerroin, että hän on väärässä”
BBC:n Sunday with Laura Kuenssberg -ohjelmassa Lammy kertoi ottaneensa itse yhteyttä Vanceen lauantaina tämän X-palvelussa (entinen Twitter) julkaisemien kommenttien jälkeen. Vance oli kirjoittanut, että Nowak kuoli ”samalla tavalla kuin sivilisaatio kuolee: hylättynä ja käsiraudoitettuna viranomaisten toimesta, jotka eivät luottaneet häneen eivätkä välittäneet hänestä”.
Vance jatkoi, että murha oli ”yhtä traaginen kuin raivostuttava” ja että Nowak olisi elossa, jos ”viime sukupolvien eurooppalaiset eliitit olisivat pitäneet pintansa itsevihaan perustuvaa politiikkaa ja maahanmuuttajien massiivista invaasiota vastaan”.
Lammy kuvailee keskustelua Vancen kanssa ”reippaaksi” mutta asialliseksi:
”Sanoin hänelle, että hän on väärässä. Tämä murha ei liity millään tavalla massamaahanmuuttoon”, Lammy totesi. Hänen mukaansa hän myös muistutti Vancea siitä, että Henry Nowakin perhe on nimenomaisesti vedonnut rauhan puolesta.
Lammy sanoo, ettei hyväksy Vancen esittämää ”karikatyyriä länsimaisesta sivilisaatiosta ja sen väitetystä rappiosta”. Siitä huolimatta Lammy korostaa, että he ”pysyvät kollegoina ja ystävinä”, vaikka Vancella on ”vahvat mielipiteet”.
Nowakin perhe: emme halua lisää vihaa
Henry Nowakin isä Mark Nowak vetosi oikeudenistunnon jälkeen julkisesti rauhan ja yhtenäisyyden puolesta. Hänen viestinsä oli selvä:
”Emme halua, että Henryn kuolemaa käytetään luomaan lisää jakautumista, vihaa tai jännitteitä.”
Perheen toiveet ovat nousseet keskiöön, kun poliittiset toimijat sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa ovat pyrkineet liittämään tapauksen osaksi laajempaa kiistaa maahanmuutosta, poliisista ja yhteiskunnallisesta polarisaatiosta.
Yllättävä ystävyys Lammyn ja Vancen välillä
Lammy ja Vance ovat muodostaneet vuosien varrella yllättävän ja paljon huomiota herättäneen ystävyyssuhteen. He ovat tavanneet säännöllisesti siitä lähtien, kun Lammy toimi vielä oppositiokansanedustajana ja Vance oli juuri valittu Yhdysvaltain senaattiin.
Viime kesänä Vance ja hänen perheensä viettivät lomaa Isossa-Britanniassa ja majoittuivat Lammyn virka-asunnossa Cheveningissä Kentissä. Yksityinen ystävyys ei kuitenkaan ole poistanut poliittisia erimielisyyksiä, jotka ovat viime aikoina kärjistyneet muun muassa Iranin sodan ja Persianlahden tilanteen vuoksi, kun Britannia päätti olla osallistumatta Trumpin hallinnon sotilaallisiin operaatioihin.
Downing Street on kommentoinut Vancen lausuntoja toteamalla, että ”ihmisten yritykset puuttua demokratiaamme ja lietsoa jakolinjoja” ovat vakava huolenaihe. Tämä linjaus vahvistaa, että Vancen kommentit nähdään Lontoossa selvästi Britannian sisäisiin asioihin puuttumisena.
Poliisin rasismikeskustelu ja NPCC-dokumentti
Nowakin murhan myötä tarkastelun kohteeksi on noussut myös kansallisen poliisipäällikköneuvoston NPCC:n (National Police Chiefs’ Council) antirasismidokumentti. Asiakirjassa todetaan, että rodullinen tasa-arvo ”ei tarkoita kaikkien kohtelemista täsmälleen samalla tavalla” tai ”värisokeaa” lähestymistapaa.
Kritiikin kasvaessa NPCC ilmoitti tiistaina tarkistavansa asiakirjan kieltä. Monet ovat kysyneet, voisiko ohjeistuksen tulkinta vaikuttaa poliisin käytännön toimintaan – esimerkiksi tilanteessa, jossa Henry Nowak laitettiin käsirautoihin Digwan valheellisen rasismiväitteen perusteella.
Reform UK -puolueen sisäasioista vastaava edustaja Zia Yusuf väittää, että NPCC:n linjauksilla on suora yhteys Nowakin tapaukseen. Hänen mukaansa puolue on pyrkinyt kunnioittamaan perheen toivetta olla käyttämättä tapausta yhteisöjä repivällä tavalla, vaikka puoluejohtaja Nigel Farage saikin arvostelua kehotuksestaan vastata tapaukseen ”puhdasta, kylmää raivoa” tuntemalla.
”Ainoa tapa varmistaa, ettei Henryn tragedian kaltaista tapausta enää tapahdu, on poliittinen vaikuttaminen”, Yusuf sanoo ja lisää, etteivät he aio antaa kenenkään ”syyllistää heitä pois” näiden argumenttien esittämisestä.
Onko poliisi institutionaalisesti rasistinen?
Kysyttäessä, onko Britannian poliisi institutionaalisesti rasistinen, Yusuf vastasi myöntävästi ja viittasi juuri NPCC:n dokumenttiin todisteena. Lammy lähestyy kysymystä toisin.
Hänen mukaansa ”olemme kaikki tasa-arvoisia lain edessä”, mutta hän myöntää, että etniset vähemmistöt ovat edelleen yliedustettuina rikosoikeusjärjestelmässä: pidätyksissä, syytteissä, tuomioissa ja vankiloissa. Lammy kuitenkin katsoo, että menneisyydessä hyvin todellinen ”institutionaalisen rasismin” aikakausi on pitkälti jäänyt taakse.
”Olemme siirtyneet eteenpäin siitä institutionaalisen rasismin ajasta, joka oli hyvin todellinen poliisissa aiemmin. Se ei ole se, mitä näen poliisitoiminnassa nykyään”, Lammy sanoo, mutta korostaa, että eriarvoisuutta ja epäkohtia on yhä korjattavana.
Laajempi keskustelu maahanmuutosta ja julkisesta turvallisuudesta
Henry Nowakin murha ja sitä seurannut poliittinen myrsky kytkeytyvät laajempaan eurooppalaiseen ja länsimaiseen keskusteluun maahanmuutosta, rikollisuudesta ja poliisin roolista. Siinä missä JD Vance pyrki liittämään tapauksen suoraan ”massamaahanmuuttoon”, Lammy ja Nowakin perhe muistuttavat, että tekijä oli britti, syntynyt ja kasvanut Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Samankaltaisia jännitteitä on nähty myös Suomessa, missä julkinen liikenne, kaupunkiturvallisuus ja viranomaisten toiminta ovat herättäneet keskustelua ja vahvoja tunteita. Esimerkiksi Helsingin Rautatientorilla kuvattu tapaus, jossa bussikuski raivostui ja tilanne levisi TikTok-videona, on herättänyt vilkasta keskustelua viranomaisten ja ammattilaisten asemasta paineen alla.
Nowakin tapauksen ympärillä käytävä debatti osoittaa, kuinka yksittäinen rikos voi nopeasti muuttua symboliksi laajemmille poliittisille ja kulttuurisille kiistoille – ja kuinka tärkeää on kuunnella uhrien omaisten toiveita, kun poliitikot ja kommentaattorit pyrkivät hyödyntämään tragediaa omien agendojensa ajamiseen.
Ei sisällä instagram post:eja
