Starmer puolustaa puolustusmenoja ja linjaa: velvollisuus jatkaa pääministerinä
Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer sanoo, että hänellä on ”velvollisuus” jatkaa tehtävässään, vaikka hallitusta ravistelevat erimielisyydet puolustusmenoista ja kahden puolustusministerin äskettäiset eroilmoitukset.
BBC:lle antamassaan haastattelussa Starmer korosti tehneensä ”kovia ja teräviä päätöksiä”, joilla puolustukseen kohdistuvaa rahoitusta on kasvatettu. Hänen mukaansa jokaiselta ministeriöltä on vaadittu säästöjä, jotta varoja voidaan siirtää puolustusbudjettiin.
Velvollisuus jatkaa ja torjua johtajuushaasteet
Starmer antoi myös epäsuoran varoituksen mahdollisille johtajuushaastajille työväenpuolueen sisällä. Hänen mukaansa olosuhteet eivät muuttuisi, vaikka puolueen johdossa olisi joku muu.
”Kuka tahansa onkin pääministeri, kohtaa samat vastatuulet kuin minä nyt. Mikään niistä ei tule muuttumaan”, Starmer totesi.
Kysyttäessä, haluaako hän johtaa työväenpuoluetta seuraaviin parlamenttivaaleihin, Starmer vastasi myöntävästi, mutta myönsi: ”Minun täytyy kääntää suunta.” Hän sanoi, ettei halua syöstä maata ”johtajavaalin kaaokseen”, mutta lisäsi: ”Jos niin käy, tulen taistelemaan.”
”Tämä ei liity henkilökohtaiseen turhamaisuuteen eikä jääräpäisyyteen, vaan hyvin syvään velvollisuudentuntoon”, hän painotti. ”Minut valittiin palvelemaan tätä maata vaikeista olosuhteista huolimatta – ja sitä minä teen.”
Starmerin mukaan hallituksella on nyt ”hyvin vankka perusta”: talous on hänen mielestään vakautettu, puolustusmenoja on lisätty ja julkisiin palveluihin on investoitu.
Puolustusministerin raju kritiikki ja ero
Puolustusministeri John Healeyn erokirje oli poikkeuksellisen suorasukainen. Healey syytti pääministeriä kyvyttömyydestä sitoutua siihen rahoitustasoon, jota maan turvallisuus hänen mielestään edellyttää. Hänen mukaansa Starmer ei ollut valmis tekemään tarpeeksi suuria panostuksia puolustukseen.
Starmer kiitti Healeytä tämän työstä, mutta torjui jyrkästi analyysin. Pääministeri korosti, että puolustusmenot ovat hänen ”ykkösprioriteettinsa” ja pysyvät sellaisina myös tulevissa budjettikehyksissä.
Hän nosti esimerkiksi kehitysavun leikkaukset osoituksena siitä, että hallitus on valmis vaikeisiin päätöksiin, kun tavoitteena on kasvattaa puolustusmenoja. Hänen mukaansa varoja on ohjattu ulkomaanavusta puolustusbudjetin vahvistamiseen.
Kysyttäessä, suostuisiko hän leikkaamaan sosiaaliturvamenoja lisätäkseen puolustusrahoitusta, Starmer painotti, että hallitus uudistaa järjestelmää niin, että yhä useampi pääsee töihin. Tämän arvioidaan ”vapauttavan resursseja” muuhun käyttöön.
Kiista puolustuksen investointisuunnitelmasta
Healeyn ero kärjistyi pitkään jatkuneeseen sisäiseen kiistaan hallituksen puolustuksen investointisuunnitelman (Defence Investment Plan, DIP) rahoituksesta. Suunnitelma määrittelee, miten uudet asejärjestelmät, varusteet ja infrastruktuuri rahoitetaan seuraavan vuosikymmenen aikana.
DIP:n piti valmistua jo viime syksynä, mutta sen julkaisu on viivästynyt kerta toisensa jälkeen. Hallitus on sitoutunut nostamaan puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Healeyn mukaan nykyinen investointisuunnitelma nostaisi puolustusmenot 2,68 prosenttiin kansantulosta vuoteen 2030 mennessä, mutta hänen mielestään tason tulisi olla jo tuolloin 3 prosenttia. Tämä erimielisyys aikataulusta ja tasosta oli keskeinen syy eroon.
Starmer kuitenkin painotti, että hallitus on jo ”merkittävästi” lisännyt puolustusrahoitusta ja että DIP sisältää tähän nähden vielä ”lisärahaa”. Hänen mukaansa tämä on linjassa hänen aiemmin antamansa lupauksen kanssa nostaa puolustusmenot 3 prosenttiin seuraavan parlamenttikauden aikana.
”Voin sanoa jo nyt, että puolustus tulee olemaan ykkösprioriteetti jokaisessa menokehitysarviossa, myös seuraavassa”, Starmer vakuutti.
Nato-huippukokous ja kansainvälinen paine
Healeyn ja asevoimaministeri Al Carnsin erosta huolimatta Starmer sanoo olevansa sitoutunut julkaisemaan puolustuksen investointisuunnitelman ennen heinäkuun alussa pidettävää Naton huippukokousta. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä liittolaisilta kohdistuu Britanniaan paineita osoittaa uskottava ja pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma puolustukselle.
Puolustuksen rooli on korostunut viime vuosina myös laajemmin eurooppalaisessa keskustelussa. Esimerkiksi Englannin krikettimaajoukkueen menestys ja yksittäisten pelaajien, kuten Gus Atkinsonin loistava viiden wicketin ilta Lord’silla Uutta-Seelantia vastaan, ovat symbolisesti vahvistaneet kansallista itsetuntoa ja keskustelua maan roolista maailmalla – myös turvallisuus- ja puolustuskysymysten rinnalla.
Johtajuuspaineet ja mahdolliset haastajat
Starmer on joutunut vastaamaan johtajuuttaan koskeviin kysymyksiin jo yli vuoden ajan. Paineet kasvoivat työväenpuolueen heikkojen tulosten jälkeen toukokuun vaaleissa, ja Healeyn ero on lisännyt epäilyjä pääministerin otteesta.
Johtajakisaa ei ole vielä virallisesti käynnistetty, mutta Suur-Manchesterin pormestari Andy Burnhamin odotetaan haastavan Starmerin, mikäli hän voittaa Makerfieldin täytevaalit ensi viikolla.
Koko ehdokaslista täytevaaleihin on julkaistu erikseen, ja sen odotetaan vaikuttavan siihen, miten vahvana Starmerin asema nähdään puolueen kentällä.
Starmer ei maininnut Burnhamia tai muita potentiaalisia haastajia nimeltä, mutta painotti, että kaikkiin menoja koskeviin ehdotuksiin liittyy aina vastakysymys: ”Mitä silloin jätetään tekemättä?”
”Helpostikin kuulostavat ratkaisut ovat juuri sitä – helppoja. Hallituksessa päätöksiin liittyy väistämättä vaihtokauppoja. Jokaisen ehdotuksen rinnalla täytyy esittää toinen kysymys: jos teet tämän, mitä et silloin tee?” pääministeri sanoi.
Kritiikkiä sekä hallituksen sisältä että oppositiosta
Entinen terveysministeri Wes Streeting, joka on ilmoittanut asettuvansa ehdolle mahdollisessa johtajakilvassa, arvosteli Starmeria jyrkästi sosiaalisen median X-palvelussa. Hänen mukaansa ”puolustuksen investointisuunnitelmaan liittyvien oikeiden valintojen tekemättä jättäminen on vain oire tästä hallituksesta kumpuavasta päättämättömyydestä”.
Streeting kyseenalaisti myös hallituksen prioriteetit muistuttamalla, että pääministeri on aiemmin sanonut talouskasvun olevan ”ykkösprioriteetti”. ”Onko se sitä yhä?” hän kysyi ja huomautti, että samana päivänä kun puolustukseen ei Streetingin mielestä löydy riittävästi rahaa, hallitus ilmoitti 4,5 miljardin punnan panostuksesta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. ”Tee valintoja. Päätä. Johda”, Streeting tiivisti.
Myös konservatiivien johtaja Kemi Badenoch hyökkäsi hallitusta vastaan, väittäen, että pääministeri ei rahoita puolustusta ”asianmukaisesti” ja että hänen tulisi ”leikata sosiaaliturvasta” lisätäkseen puolustusmenoja.
Liberaalidemokraattien puolustusasioista vastaava James MacCleary puolestaan syytti konservatiiveja siitä, että nämä ovat ”vastuuttomasti ja häpeämättömästi rapauttaneet” maan puolustuskykyä. Hänen mukaansa työväenpuolueen hallitus kieltäytyy nyt antamasta asevoimille ”aidosti tarvittavaa tukea”. Puolue on esittänyt ratkaisuksi sotavelkakirjoja (war bonds), joiden se arvioi voivan tuottaa 20 miljardia puntaa puolustuksen rahoittamiseen.
Talouden tasapaino ja poliittinen tulevaisuus
Starmerin mukaan hallitus pyrkii tasapainottamaan tiukan taloudellisen tilanteen, kasvutavoitteet ja turvallisuuspaineet. Lupaus nostaa puolustusmenot 3 prosenttiin BKT:sta seuraavan parlamenttikauden aikana asettaa selkeän riman, jonka täyttäminen vaatii joko veronkorotuksia, leikkauksia muilta sektoreilta tai uusia rahoituslähteitä.
Pääministeri yrittää samalla vakuuttaa sekä markkinat, Nato-liittolaiset että oman puolueensa siitä, että Britannia kykenee pitämään kiinni sitoumuksistaan ilman, että talouden vakaus horjuu. Se, onnistuuko hän tässä ja säilyttääkö hän johtopaikkansa työväenpuolueessa, selviää seuraavien kuukausien aikana.
Ei sisällä instagram post:eja
