Viisi syytä, miksi tämänvuotinen Ranskan avoin oli välitön klassikko

Ennen turnausta moni uskoi, että tämänvuotisista Ranskan avoimista voisi tulla poikkeuksellisen vaisu Grand Slam. Miesten puolella odotettiin yhden miehen näytöstä, naisten tähdet saapuivat Pariisiin heikossa vireessä ja brittien vaivainen, loukkaantumisista kärsivä joukkue ei herättänyt juurikaan toiveita.

Sen sijaan Roland Garros 2024 tarjosi shokkeja, draamaa ja satumaisia tarinoita – ja nousi nopeasti yhdeksi nykypäivän muistettavimmista Ranskan avoimista.

1. Zverevin läpimurto ja miesten kaavion täydellinen sekoittuminen

Kun edelliset yhdeksän Grand Slam -turnausta oli voittanut kaksikko Jannik Sinner – Carlos Alcaraz, odotukset olivat selvät: ilman rannevammasta kärsinyttä Alcarazia ykköseksi sijoitettu Sinner oli selkein ennakkosuosikki sitten 14-kertaisen mestarin Rafael Nadalin.

Juuri siksi Sinnerin varhainen putoaminen oli turnauksen suurin shokki sitten vuoden 2009, jolloin Robin Söderling kaatoi Nadalin. Italialainen kärsi fyysisistä ongelmista jo toisella kierroksella, ja Argentiinan Juan Manuel Cerundolo käytti tilaisuuden armotta hyväkseen, räjäyttäen miesten kaavion täysin auki.

Kun 39-vuotias Novak Djokovic putosi kolmannella kierroksella, varmistui, että mestariksi kruunattaisiin joka tapauksessa uusi Grand Slam -voittaja. Useiden sijoitettujen pelaajien varhaiset tappiot ja peräti 32 viiden erän ottelua kertoivat paineista, jotka pelaajat tunsivat huomattuaan ainutlaatuisen tilaisuuden olevan tarjolla.

Lopulta Saksa sai kauan odotetun mestarinsa: Alexander Zverev, joka oli hävinnyt kolme aiempaa Grand Slam -finaaliaan, kesti jälleen kerran hermoja raastavassa loppuottelussa ja lunasti paikkansa lajin todellisten suuruuksien joukossa.

2. Mirra Andreevan läpimurto ja uuden sukupolven nousu

Vasta 19-vuotias Mirra Andreeva oli pitkään nähty tulevana Grand Slam -mestarina, mutta Pariisissa venäläisteini lunasti odotukset ja voitti uransa ensimmäisen Grand Slam -yksinpelitittelin.

Andreeva osoitti kypsyyttä, joka ei yleensä kuulu teini-ikäisille. Hän piti päänsä kylmänä välierässä Ukrainan Marta Kostyukia vastaan poliittisesti latautuneessa ilmapiirissä ja hallitsi sekä hermonsa että tunteensa uransa ensimmäisessä Grand Slam -finaalissa, jossa vastustaja nautti yleisön äänekkäämmästä tuesta.

Myös miesten puolella uusi sukupolvi nousi näyttävästi esiin. 20-vuotias tšekki Jakub Mensik eteni uransa ensimmäiseen Grand Slam -välierään ja esitteli maailmalle hurjan syöttönsä, voimakkaan perustepelinsä ja atleettisuutensa.

Brasilian teinitähti Joao Fonseca sekä 19-vuotias espanjalainen Rafael Jodar rynnistivät puolivälieriin ja 17-vuotias ranskalainen Moise Kouame hurmasi kotiyleisön pelottomuudellaan ja näyttävyydellään. Kouame, maailmanlistan sijalta 318, nousi nuorimmaksi miesten Grand Slam -pelaajaksi kolmannella kierroksella sitten Rafael Nadalin (Wimbledon 2003).

Nämä nuoret nimet alleviivasivat, että tenniksen tulevaisuus on kirkas – ja että sukupolvenvaihdos ei ole vasta tulossa, vaan käynnissä juuri nyt.

3. Maja Chwalinskan satumainen nousu huipulle

Vain harva tenniksen ulkopuolella oli kuullut Puolan Maja Chwalinskasta vielä kolme viikkoa sitten. 24-vuotias oli kamppaillut vuosia kiertueen alemmilla tasoilla, päässyt Grand Slam -pääsarjaan suoraan vain harvoin ja selviytynyt karsinnoista läpi vain kahdesti 14 yrityksellä.

Ranskan avoimissa Chwalinska lähti pääsarjaan 500–1 -altavastaajana, mutta turnaus muutti hänen uransa suunnan täysin. Hän eteni uskomattomasti finaaliin saakka ja päätyi lopulta Andreevan taakse kakkoseksi – mutta samalla hänen tulevaisuutensa kirjoitettiin uusiksi.

Toistaakseen tämän saavutuksen Chwalinskan oli voitettava paitsi vastustajansa, myös omat demoninsa. Vuonna 2021 hän piti toistaiseksi määrittelemättömän tauon tenniksestä masennuksen vuoksi. Nyt hän palasi maailman huipulle tavalla, joka antaa valtavasti toivoa kaikille mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville urheilijoille.

Finaalipaikka toi Chwalinskalle 1,4 miljoonan euron palkintorahat – kolminkertaisen summan kaikkeen siihen nähden, mitä hän oli aiemmin urallaan ansainnut. Se on taloudellinen ja henkinen käännekohta pelaajalle, joka on vuosia kiertänyt pienempiä turnauksia yrittäen tulla toimeen.

Chwalinskan sensaatiomainen turnaus osoitti, ettei ero maailman kärjen ja haastajien välillä ole ylitsepääsemätön. Jokainen alempien tasojen pelaaja sai Pariisissa konkreettisen esimerkin siitä, että läpimurto on mahdollinen, vaikka lähtökohdat olisivat vaatimattomat.

4. Äärisää, raskaat olosuhteet ja luonnonvoimien vaikutus

Tennistä pelataan usein kuumissa oloissa, mutta Ranskan avoimet tunnetaan perinteisesti leudommasta kevätsäästä. Tänä vuonna kaikki oli toisin. Ensimmäisellä viikolla lämpötila kohosi yli 30 asteen, ja vaikka ilman kosteus pysyi aluksi matalana, kuumuuden kumulatiivinen vaikutus kävi monelle raskaaksi.

Jakub Mensik jouduttiin viemään kentältä pyörätuolilla brutaalin toisen kierroksen ottelun jälkeen Argentiinan Mariano Navonea vastaan. Avauspäivinä nähtiin peräti yhdeksän keskeytystä, joihin lukeutui myös Britannian Cameron Norrie.

Kuumuus kovetti massakentät, teki pinnasta nopeamman ja lisäsi entisestään turnauksen arvaamattomuutta. Pallo liikkui nopeammin ja pomppu oli matalampi, mikä suosi aggressiivisia lyöjiä ja loi yllättäviä ottelukuvia.

Toisella viikolla sää muuttui jälleen. Lämpötilat laskivat ja tuuli voimistui, muuttaen peliolosuhteita kertaheitolla. Maailman ykkönen Aryna Sabalenka kärsi erityisesti näistä puuskaisista tuulioloista: hän hävisi kymmenen geimiä peräkkäin ja putosi puolivälierissä venäläiselle Diana Shnaiderille.

Turnaus muistutti konkreettisesti, miten vahvasti luonnonvoimat voivat vaikuttaa huipputennikseen. Olosuhteiden nopeat muutokset pakottivat pelaajat sopeutumaan jatkuvasti – ja ne, jotka eivät mukautuneet, putosivat armotta.

5. Kohut, ennakkoluulojen murtuminen ja turnauksen laajempi merkitys

Grand Slam -turnaukset synnyttävät aina otsikoita, mutta tämänvuotiset Ranskan avoimet olivat poikkeuksellisen tapahtumarikkaat myös kenttien ulkopuolella.

Maailman huiput vaativat näkyvästi suurempaa osuutta Grand Slam -turnausten tuloista ja sitä kautta korotuksia palkintorahoihin. Aryna Sabalenka ja Jannik Sinner olivat eturintamassa pelaajaryhmän vaatiessa myös rajoituksia ennakkotilaisuuksien media-aikoihin: vain 15 minuuttia ennen turnauksen alkua.

Sabalenka oli keskiössä toisessakin käännekohdassa: naisten ottelu valittiin vihdoin pääareena Court Philippe Chatrierin iltaotteluun. Kolmen vuoden vitkastelun ja tekosyiden jälkeen järjestäjät eivät voineet sivuuttaa Sabalenkan ja Naomi Osakan neljännen kierroksen huippukohtaamista. Tähtien välinen trilleri osoitti, että naisten ottelut ansaitsevat pysyvän paikan prime time -sloteissa.

Turnaus joutui reagoimaan nopeasti myös turvallisuuskysymyksiin. Kentän mainosblokit joutuivat tarkasteluun, kun Turkin Zeynep Sonmez loukkaantui niihin törmättyään. Ranskan avoimet muuttivat käytäntöjään pelaajaturvallisuuden parantamiseksi.

Paraguayn Adolfo Daniel Vallejo sai puolestaan välittömän rangaistuksen ”hyväksymättömistä” ja ”seksistisistä” kommenteista naispuolista tuomaria kohtaan. Tapauksen nopea käsittely viestitti, että turnaus ei suvaitse syrjivää kielenkäyttöä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan varjosti yhä turnausta, ja venäläisten ja ukrainalaisten pelaajien kohtaamiset tapahtuivat kireissä tunnelmissa. Urheilu ja politiikka kietoutuivat jälleen toisiinsa tavalla, jota ei voitu ohittaa.

Laajemmassa urheilukentässä, jossa esimerkiksi miesten jalkapallon MM-kisat vievät valtavasti huomiota, Ranskan avoimet olisi voinut jäädä sivurooliin. Sen sijaan turnaus nousi urheilu-uutisten etusivuille ympäri maailmaa ja osoitti, miten houkutteleva, monitasoinen ja dramaattinen tennisturnaus voi parhaimmillaan olla.

Tenniksen tulevaisuus, teknologia ja lasten suojeleminen

Kun nuoret tähdet nousevat esiin ja Grand Slam -turnausten ympärillä käydään yhä laajempaa keskustelua rahanjaosta, turvallisuudesta ja tasa-arvosta, myös tenniksen ulkopuoliset teemat kietoutuvat mukaan. Erityisesti nuorten ja lasten suojeleminen digitaalisessa ympäristössä puhuttaa myös urheilumaailmaa.

Samaan aikaan Euroopassa keskustellaan kiivaasti teknologiayhtiöiden vastuusta. Esimerkiksi brittivaikuttaja Keir Starmer on vaatinut, että Apple ja Google ryhtyvät konkreettisiin toimiin estääkseen alastomien kuvien käytön ja leviämisen lasten puhelimissa. Tämäntyyppiset aloitteet heijastuvat myös urheiluun: suurturnausten järjestäjät, sponsorit ja yleisöt odottavat, että teknologiaa käytetään vastuullisesti niin katsomoissa, somessa kuin fanien arjessa.

Ranskan avoimet 2024 muistutti, että huipputennis ei ole vain tuloksia ja tilastoja. Se on myös tarinoita toipumisesta, mielenterveydestä, taloudellisesta selviytymisestä, tasa-arvosta ja nuorten suojelusta – teemoista, jotka koskettavat katsojia kauas kenttien ulkopuolelle. Seuraavaksi katseet kääntyvät nurmikoille ja Wimbledoniin, mutta Roland Garros 2024 jää historiaan turnauksena, jossa kaikki oli mahdollista.

Ei sisällä instagram post:eja