Gazassa rikkinäisten seteleiden korjaaminen on elinehto – miksi nuori opiskelija käyttää tuntikausia setelien pelastamiseen

Vilkkaalla torilla Gazan kaupungissa nuori rahankorjaaja tutkii tarkasti kulunutta, kellertävää 100 sekelin (noin 30,50 dollaria; 23,10 puntaa) seteliä. Hän oikoo rypyt, paikkaa repeämät ja elvyttää haalistunutta väriä huolellisilla kynänvedoilla.

Baraa Abu al-Aounin olisi pitänyt opiskella yliopistossa. Sodan ja talousromahduksen vuoksi hän istuu nyt kadunvarressa pienen pöydän ääressä ja ansaitsee niukan elantonsa korjaamalla seteleitä, jotta käteinen pysyy kierrossa.

Israel katkaisi käteisvirran – seteleistä tuli henkiinjäämisen väline

Setelien korjaamisesta on tullut Gazassa uusi, nopeasti kasvanut elinkeino. Vuoden 2023 Hamas-johtoinen isku Israeliin ja sitä seurannut tuhoisa sota muuttivat kaiken: Israel lopetti käteisen siirrot Gazaan lähes kaikkien muiden tarvikkeiden ohella.

Valtaosa pankeista tuhoutui Israelin iskuissa, ja monet jäljelle jääneet ryöstettiin. Vaikka osa konttoreista on avautunut uudelleen seitsemän viikkoa sitten voimaan tulleen tulitauon jälkeen, automaatteja ei vieläkään ole käytössä.

Ihmiset tarvitsevat kuitenkin käteistä ruokaan ja välttämättömiin tarvikkeisiin. Tämä on ajanut gazalaiset epävirallisten rahanvälittäjien armoille. Nämä perivät suuria provisioita muuttaessaan sähköisiä siirtoja käteiseksi. Samalla e-lompakoiden ja mobiilirahapalvelujen käyttö on räjähtänyt kasvuun.

Kun uutta käteistä ei tule alueelle, jokaisesta olemassa olevasta setelistä on tullut äärimmäisen arvokas – olipa se kuinka risainen tahansa. Siinä kohtaa astuu kuvaan Baraa. ”Työkaluni ovat yksinkertaiset: viivain, lyijykynät, värikynät ja liima”, hän kertoo.

”Tulitauko ei ole muuttanut taloustilannetta. Teen tätä palvellakseni ihmisiä ja auttaakseni heitä selviämään.”

Koko Gazan väestö ajautunut köyhyyteen

Gazan talousromahdus on kahden vuoden intensiivisen sodan aikana ollut niin raju, että YK:n tuoreen raportin mukaan yli kahden miljoonan asukkaan koko väestö on ajautunut köyhyyteen.

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (Unctad) mukaan neljä viidestä työikäisestä on työttömänä. Myös ne, joilla vielä on tuloja tai säästöjä, kamppailevat käteisen puutteen kanssa.

”Tämä on pelkkää kärsimystä, ei mitään muuta”, kuvailee Numan Rayhan, joka on paennut Jabaliasta pohjoisesta Gazan kaupungin alueelle lähes ilman omaisuutta. ”Tulonpuute, rahanpuute, ei mitään käteisvirtaa pankeista.”

Sodan alkuvaiheessa Israelin iskut kohdistuivat pankkeihin, joiden väitettiin olevan kytköksissä Hamasiin. Pankkiholveja ryöstivät palestiinalaiset aseistetut joukot, joiden oletetaan ainakin osin kuuluneen Hamasiin. Palestiinan rahaviranomaisen (PMA) mukaan käteistä varoja varastettiin noin 180 miljoonan dollarin (136 miljoonan punnan) edestä.

Cogat, Israelin puolustusviranomainen, joka valvoo Gazan rajanylityspaikkoja, on vahvistanut, että poliittisen määräyksen mukaisesti – ja koska Hamas on riippuvainen käteisestä sotilaallisen toimintansa rahoittamisessa – Israel ei ole sallinut käteisen pääsyä Gazaan.

Kuluneet setelit eivät enää kelpaa – kauppiaat ja asiakkaat jumissa

Käteisen niukkuus on ”aiheuttanut ongelmia sekä myyjille että ostajille”, kertoo torimyyjä Zakaria Ajour toiselta Gazan kaupungin markkinalta. Ihmiset eivät enää halua hyväksyä kuluneita ja hauraita seteleitä nimellisarvostaan, jos niissä on pienikin repeämä tai pala teippiä.

”Jotkut asiakkaat tulevat luokseni vain saadakseen pikkurahaa kuljetusta varten, mutta minulla ei ole vaihtorahaa”, Ajour sanoo. ”Kymmenen sekelin kolikoita ei käytännössä löydy lainkaan, ja vaikka löytyy, niillä ei ole juuri arvoa inflaation ja käteiskriisin vuoksi.”

Gazan kaupungissa Palestiinan pankin edessä on nyt pitkiä jonoja. Se on yksi yhdeksästä konttorista viidestä eri pankista, jotka ovat avanneet ovensa uudelleen. Asiakkaat voivat toistaiseksi vain reaktivoida jäädytettyjä tilejään, avata uusia tai ottaa käyttöön mobiilipankkisovelluksia.

Asmaa al-Ladaa haluaa avata tilin, jotta hän voi vastaanottaa rahaa sukulaisiltaan Gazan ulkopuolelta. ”Koko prosessi on pelkkää kaaosta ja tungosta”, hän kuvailee. ”Heräsimme kello kuusi ja jätimme lapsemme telttaan. Jätimme kaiken vain päästäksemme pankkiin.”

Etelässä Khan Younisin kaupungissa pankit ovat niin pahoin vaurioituneita, ettei niitä voida avata. Abu Khalil on juuri palannut pitkältä matkalta kohti Gazan keskiosia. Hän jonotti pankkiin lähes koko päivän, mutta ei silti päässyt sisään – ja ajatus uudesta yrityksestä lannistaa.

Isoisä saa yhä noin 2 000 sekelin (612 dollarin; 463 punnan) kuukausipalkan Palestiinan itsehallinnolta, mutta kertoo lähes puolet tuloistaan kuluvan rahanvälittäjien ja kauppiaiden perimiin maksuihin. ”Maksut on pakko maksaa. Vaihtoehtoa ei ole”, hän huokaa.

Rahanvälittäjät hyötyvät käteiskriisistä – provisiot jopa 50 %

Sodan aikana monet pienyrittäjät, jotka aiemmin tarjosivat rahanvaihto- ja siirtopalveluja, alkoivat muuttaa sähköisiä maksuja käteiseksi korkeaa provisiota vastaan. Pahimmillaan komissio on noussut jopa 50 prosenttiin, vaikka viime aikoina se on hieman laskenut.

Eräs anonyyminä pysyttelevä rahanvälittäjä kertoo, että markkinat määrittelevät hinnan. ”Työmme on suoraan sidoksissa markkinoiden aktiivisuuteen ja tavaroiden sekä avun saapumiseen”, hän kertoo. ”Kun tavaraa virtaa sisään ja kauppa käy, provisio laskee merkittävästi, joskus jopa 20 prosenttiin. Kun rajanylityspaikat taas suljetaan, provisio nousee.”

Sähköiset siirrot pankkisovelluksilla – joista kauppiaat ja torimyyjät perivät vain pientä maksua – ovatkin yleistyneet nopeasti keinona selvitä arkisista ostoksista, jopa pienistä hankinnoista.

E-lompakot ja tekstiviestisiirrot paikkaavat pankkijärjestelmän romahdusta

Palestiinan rahaviranomainen toimii alueen finanssivalvojana ja on ottanut käyttöön reaaliaikaisen maksujärjestelmän, joka mahdollistaa välittömät siirrot paikallisten pankkitilien välillä. Niille, joilla ei ole tiliä, Palestiinan pankki tarjoaa e-lompakoita – käyttäjiä on Gazassa jo yli 500 000.

Näitä tapahtumia voi tehdä ilman internet-yhteyttä tai älypuhelinsovellusta, pelkkien tekstiviestien avulla millä tahansa puhelimella. Tämä on elintärkeää alueella, jossa sähkö- ja verkkoyhteydet katkeilevat jatkuvasti.

E-lompakkoja käytetään myös humanitaarisen avun suuntaamiseen suoraan tarvitseville perheille. Unicef ja Maailman ruokaohjelma (WFP) ovat siirtäneet rahaa suoraan e-lompakoihin. Unicefin mukaan se on pystynyt siirtämään käteisapua noin miljoonalle ihmiselle – joista puolet on lapsia – viime vuoden alusta lähtien.

Etusijalla ovat kaikkein haavoittuvimmat: lapset, joilta on amputoitu raajoja, orvot, sekä raskaana olevat ja imettävät äidit. ”Käytännössä voi mennä ruokakauppaan ja käyttää puhelinta kuin maksukorttia”, selittää Unicefin Jonathan Crickx. ”Se mahdollistaa erittäin korkean jäljitettävyyden sille, mihin raha kuluu. Havaintojemme mukaan 99 prosenttia edunsaajista käyttää rahat ensisijaisesti ruokaan ja veteen, toiseksi hygieniatuotteisiin, kuten saippuaan, ja kolmanneksi sähköön generaattorien kautta.”

Crickx kertoo nähneensä itse, kuinka perheet ovat joutuneet maksamaan 2 kiloista tomaatteja jopa 80 dollaria ja 5 kiloista sipuleita 70 dollaria. Hintataso on karannut käsistä, kun tavaroista ja käteisestä on huutava pula.

Humanitaarinen apu ei riitä – arki on selviytymistaistelua

Gazan kaupungista evakkona oleva Hanan Abu Jahel asuu nyt al-Zawaidehin leirillä Gazan keskiosassa laajennetun perheensä kanssa. Hän sai äskettäin 1 200 sekelin (367 dollarin) suuruisen tuen Unicefilta ja käytti sen perusruokatarvikkeisiin, kuten riisiin, linsseihin ja pastaan.

”Lasteni pitäisi saada vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja munia”, hän kuvaa. ”Nuorin poikani erityisesti kaipaa munia, mutta en pysty ostamaan niitä. Hinnat ovat yhä niin korkealla, ja minun täytyy huolehtia 12 ihmisen tarpeista.”

Humanitaarinen apu helpottaa hetkellisesti, mutta se ei korvaa toimivaa taloutta, työllisyyttä ja vakaata rahajärjestelmää. YK:n kauppajärjestön mukaan Gazaa koettelee nyt ”vakavin talouskriisi, joka alueen historiassa on koskaan kirjattu”.

Suuret visiot, vähän konkreettisia ratkaisuja

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump on esitellyt 20-kohtaisen rauhansuunnitelman, joka lupaa ”taloudellisen kehitysohjelman Gazan jälleenrakentamiseksi ja elävöittämiseksi”. Suunnitelmaan kirjattiin tavoite koota ”asiantuntijapaneeli, joka on ollut synnyttämässä Lähi-idän nykyaikaisia menestyskaupunkeja”.

Suunnitelma visioi uusia investointeja ja ”innostavia kehityshankkeita”, jotka voisivat ”luoda työpaikkoja, mahdollisuuksia ja toivoa tulevaisuuden Gazalle”. Konkreettisia vastauksia siihen, miten talouskasvu ja vakaus todellisuudessa käynnistettäisiin, ei kuitenkaan ole. Samaan aikaan YK varoittaa, että Gazan kriisi on syvin koskaan mitattu.

Setelinkorjaaja unelmoi paluusta opiskelijaksi

Gazan torilla Baraa Abu al-Aoun nostaa juuri korjaamansa setelin valoa vasten. Hän tarkistaa jokaisen viivan ja värisävyn, koska jokainen kelvollinen seteli voi ratkaista perheen päivän ruokahuollon. Hänen pöytänsä luo on lisää asiakkaita, joita houkuttelee kyltti: ”Korjauksia ammattitaidolla – ilman teippiä”.

Kun Baraa työskentelee tuntikausia liiman, kynien ja viivaimen kanssa, hän haaveilee elämästä, jossa voisi palata normaaliin arkeen ja etsiä paremmin palkattua työtä koulutuksen avulla. ”Haluan vain, että tämä sota päättyy kokonaan”, hän sanoo. ”Toivon, että voisin vihdoin tuntea helpotusta, opiskella ja työskennellä tutkinnon kanssa.”

”Gazassa me vain selviämme hengissä. Emme ole enää ihmisiä.”

Rahajärjestelmien haavoittuvuus ja seuraukset vallan väärinkäytöstä

Gazan käteiskriisi ja epävirallisten rahanvälittäjien valta-asema muistuttavat, kuinka haavoittuva talous on silloin, kun luottamus instituutioihin ja virallisiin rakenteisiin murenee. Kun pankit tuhoutuvat, ryöstetään tai niitä käytetään poliittisten tavoitteiden ajamiseen, tavallinen kansalainen on aina suurin häviäjä.

Myös muualla maailmassa on nähty, että poliittinen eliitti voi käyttää taloudellisia rakenteita väärin. Esimerkiksi kahden ylähuoneen jäsenen määräaikainen erottaminen maksetuista parlamenttipalveluista osoittaa, miten vakavia seurauksia vallan väärinkäytöstä ja luottamuksen rikkomisesta voi olla myös vakiintuneissa demokratioissa. Gazassa vastaavat väärinkäytökset ja rakenteelliset ongelmat kertautuvat äärimmäisen köyhyyden ja sodan keskellä, jolloin jokainen seteli, jonka Baraa onnistuu pelastamaan, on kirjaimellisesti elämän ja nälän välinen ero.

Ei sisällä instagram post:eja