Air Force One -sähkövika viivästytti Trumpin Davos-matkaa ja kärjisti kiistaa Grönlannista

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin matka Sveitsin Davosiin sai yllättävän käänteen, kun Air Force One joutui palaamaan takaisin pian lähdön jälkeen. Presidentti oli matkalla Maailman talousfoorumiin (World Economic Forum), jossa hänen oli määrä pitää puhe maailman johtajille keskiviikkona.

Valkoisen talon mukaan kyse oli ”vähäisestä sähköviasta”. Presidentin mukana matkustaneet toimittajat kertoivat, että valot sammuivat hetkellisesti koneen lehdistöosastolla, minkä jälkeen lento päätettiin keskeyttää varotoimena.

Lento palasi Joint Base Andrewsille – Trump jatkoi toisella koneella

Air Force One palasi nopeasti takaisin Joint Base Andrewsin tukikohtaan Marylandissa. Trump ei kuitenkaan perunut matkaansa, vaan jatkoi Sveitsiin toisella koneella. Tämän vuoksi hänen arvioidaan saapuvan Davosiin noin kolme tuntia alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Alkuperäinen saapumisaika oli kello 10.00 paikallista aikaa (09.00 GMT).

Presidentin Davos-puhe on aikataulutettu kello 14.30:een (13.30 GMT), mutta ei ole vielä täysin selvää, miten viivästys vaikuttaa hänen päivän ohjelmaansa. Trumpin oli tarkoitus tavata useita ulkomaiden johtajia sekä osallistua yritysjohtajien vastaanotolle.

Vanheneva Air Force One -kalusto ja kasvavat kustannukset

Yhdysvaltain ilmavoimien matkustajalaivastossa on tällä hetkellä kaksi Boeing 747-200B -konetta, jotka ovat olleet käytössä presidenttikoneina vuodesta 1990 lähtien. Vaikka koneita on vuosien varrella päivitetty, niiden runkojen ja moottorien ylläpitokustannukset kasvavat jatkuvasti.

Trump on useaan otteeseen ilmaissut tyytymättömyytensä nykyiseen Air Force One -kalustoon ja sen kustannuksiin. Hänen hallintonsa ilmoitti jo aiemmin pohtivansa vaihtoehtoja Boeingille, koska kahden uuden koneen toimitukset ovat viivästyneet toistuvasti.

Kiistelty lahjakone Qatarilta herätti arvostelua

Lisäkiistaa on aiheuttanut Washingtonin päätös hyväksyä Qatarin lahjoittama Boeing 747-8 -matkustajakone, jonka arvoksi on arvioitu noin 400 miljoonaa dollaria (301 miljoonaa puntaa). Lahja kuvattiin ”ehdottomaksi” – käytännössä Yhdysvaltain hallitus maksaa kaikki mahdolliset muutostyö- ja varustelukulut.

Ratkaisu on herättänyt kritiikkiä, sillä osa asiantuntijoista ja poliitikoista on kyseenalaistanut, onko lahjoituksen vastaanottaminen geopoliittisesti ja juridisesti viisasta. Valkoinen talo on kuitenkin vakuuttanut, että koneen vastaanottaminen on lainmukaista ja ilmoittanut, että kone lahjoitetaan aikanaan Trumpin presidenttikirjastolle hänen virkakautensa päätyttyä.

Davos-puheesta signaaleja Eurooppaan – Grönlanti kiistan ytimessä

Trumpin Davos-puhetta on odotettu erityisellä kiinnostuksella, koska presidentti ilmoitti etukäteen aikovansa korostaa Euroopan johtajille, että ”meidän on saatava Grönlanti”. Tämä lausunto on syventänyt jo ennestään kiristynyttä diplomaattista kiistaa.

Trump on perustellut haluaan hankkia Grönlanti Yhdysvaltain kansallisella turvallisuudella ja ei ole sulkenut pois edes sotilaallisen voiman käyttöä. Grönlannin johto on kuitenkin torjunut vaatimukset yksiselitteisesti, samoin Tanska, jonka itsehallinnollinen osa Grönlanti on.

Useat Euroopan johtajat ovat asettuneet vastustamaan Trumpin suunnitelmia. Ranska, Ruotsi ja Saksa ovat muun muassa lähettäneet sotilashenkilöstöä alueelle harjoituksiin ja turvallisuustehtäviin, mikä heijastaa alueen kasvavaa strategista merkitystä.

Trump on vastannut vastarintaan uhkaamalla lisätulleilla useille liittolaismaille, mikä saattaa entisestään kiristää kauppa- ja turvallisuuspoliittisia suhteita Atlantin molemmin puolin.

Laajempi keskustelu vallasta, rooleista ja turvallisuudesta

Trumpin kovasanainen linja ja poikkeukselliset tavoitteet, kuten Grönlannin hankkiminen, ovat osa laajempaa keskustelua siitä, miten valtaa käytetään ja millaisia rooleja eri toimijoille – valtioille, liittolaisille ja jopa yksilöille – asetetaan. Samanlaista rooli- ja odotuskeskustelua käydään myös kotimaisella tasolla. Esimerkiksi Iida Ketolan kriittinen puheenvuoro mieskuvasta ja naisilta odotetuista rooleista osoittaa, että vallan, normien ja odotusten kyseenalaistaminen ei rajoitu vain kansainväliseen politiikkaan, vaan ulottuu myös arjen ja kulttuurikeskustelun tasolle.

Air Force Onen sähkövika jäi teknisenä yksityiskohtana lopulta pieneksi sivuhuomioksi, mutta se osaltaan kuvastaa, kuinka symbolisesti latautunut ja tarkasti seurattu presidentin liikkuminen on – etenkin aikana, jolloin jokainen viivästys, lausunto ja päätös voi vaikuttaa sekä globaaliin talouteen että turvallisuuspoliittiseen tasapainoon.

Ei sisällä instagram post:eja